Paikallisuutiset

Rahaa puuttuu mutta kohtaamiset lisääntyvät työllisyyspalvelujen uudessa arjessa Muoniossa

Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalue pyytää kunnilta lisää rahaa, jotta se voi tänäkin vuonna myöntää palkkatukea ja starttirahoja.

Minne pitäisi mennä?

Muonion kunnanviraston pihassa yksikään kyltti ei vielä kerro vuodenvaihteessa tapahtuneesta muutoksesta.

Ari Baas huomaa pihalla haahuilevan, avaa kunnanviraston B-rakennuksen oven ja näyttää tien työllisyyspalveluiden uusiin tiloihin rakennuksen toiseen kerrokseen.

Pyöreät pöydät on saatu kannettua yläkertaan ja ruuvattua kokoon. Seinää on maalattu.

Uusi paikka on kolmen työntekijän mielestä ainoa iso muutos työtä tai tukea työllistymiseen tarvitseville kuntalaisille ja tekijöitä etsiville yrityksille.

Alkuvaiheen isoin vaikeus on ollut raha. Koulutukset ovat vähentyneet, eivätkä rahat riitä uusien tarvitsijoiden palkkatukiin.

Asiakkaiden kanssa työtä tekevät Baas, Kaisa Mäkelin ja Aila Tapani näkevät rahan puutteen arjessaan, mutta siitä saa puhua heidän esihenkilönsä, työllisyysjohtaja Tero Hyttinen.

Valtio on viime vuonna sitonut meän (palkkatuki)rahoja suurelta osalta. Se on vienyt meiltä liikkumavaran. Tero Hyttinen

Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalue pyytää kunnilta lisää rahaa, jotta uusia palkkatukipäätöksiä voidaan tehdä tänä vuonna.

Rahat loppuivat heti kalkkiviivoilla, kun valtion työvoimaviranomaiset myönsivät palkkatukia viime vuonna niin paljon, että kuntien budjetoimat rahat kuluvat jo tehtyjen tukien maksamiseen. Palkkatuetussa työssä on Tunturi-Lapin ja Pellon kunnissa tällä hetkellä 61 henkilöä.

Työnantaja voi saada palkkatukea työttömän tai alentuneesti työkykyisen palkkamiseen 50–75 prosenttia palkasta yleensä viiden tai kymmenen kuukauden ajaksi kerrallaan. Palkkatukea voi saada myös nuoren työllistämiseen, jos häntä uhkaa pitkäaikaistyöttömyys.

Budjetoitiinko rahaa liian vähän?

Hyttinen huokaa.

– Jos valtio olisi toteuttanut muutoksen kustannusneutraalisti, eli olisi siirtänyt kunnille ne varat, mitkä se itse on käyttänyt työllisyyspalveluihin, meidän ei tarvitsisi keskustella tästä, Hyttinen sanoo.

Kyllä me joudutaan tulevaisuudessa paljon enemmän käyttämään tapauskohtaista harkintaa, ketä työllistetään, ketä ei. Tero Hyttinen

Tunturi-Lapin ja Pellon kunnat käyttävät tänä vuonna työllisyyspalveluihin rahaa vajaat kolme miljoonaa euroa, mikäli Työllisyysaluejaoston tekemä esitys lisämäärärahasta palkkatukiin ja starttirahoihin saa kunnista vastakaikua. Valtio maksaa kunnille vain 1,95 miljoonaa euroa. Välissä on reilu miljoona kuntien omaa rahaa.

Vuonna 2027 valtionosuuksien ennakoidaan pienenevän vielä 220 000 eurolla.

– Toinen asia on se, että valtio on viime vuonna sitonut meän (palkkatuki)rahoja suurelta osalta. Se on vienyt meiltä liikkumavaran, Hyttinen jatkaa.

Jos kunnat eivät myönnä lisää rahaa, palkkatukea ei voida myöntää tänä vuonna enää uusille tarvitsijoille eikä voida tehdä tehdä jatkopäätöksiä.

Muiden kuin tutkintotavoitteisten työvoimakoulutusten määrä on karsittu jo nyt minimiin, jotta rahat on saatu riittämään aloittavien yrittäjien starttirahoihin.

Valtio ei maksa työllisyyspalveluista yhtä paljon kuin se niihin itse käytti, joten kuntien pitää säästää.

– Kyllä me joudutaan tulevaisuudessa paljon enemmän käyttämään tapauskohtaista harkintaa, ketä työllistetään, ketä ei, Hyttinen sanoo.

Rahojen vähyys haastaa arkea, Hyttinen myöntää.

Me ollaan kausityökunta. Joulu–huhtikuussa on paljon enemmän työpaikkoja kuin työnhakijoita. Ari Baas

Palataan Muonion kunnanviraston B-talon yläkertaan. Palkkatuki- ja koulutusrahojen puuttuminen näkyy toki arjessa ja saa työntekijöiden kasvoille turhautuneen ilmeen. Kaikkiaan muutos on silti plussan puolella, ”tosi positiivinen”. Puitteet muuttuivat, tehtävät eivät.

Muonion työllisyystilanne on juuri nyt vuoden parhaassa asennossaan. Työttömiä työnhakijoita oli vuodenvaihteessa 81, nyt vieläkin vähemmän. Prosenteissa mitattuna Muonion työllisyys on Lapin ja koko Suomenkin huippua. Tammikuun lopussa Muonion työttömyysaste oli 7,2. mikä on neljänneksi vähiten Lapissa ja selvästi koko Suomen lukua vähemmän. Maaliskuussa työttömyys laskee Muoniossa kuuden tai seitsemän prosentin tietämille.

Autotestaus ja matkailuyritykset ovat Muonion työmarkkinoilla erittäin merkittäviä työllistäjiä, Baas toteaa.

– Me ollaan kausityökunta. Joulu–huhtikuussa on paljon enemmän työpaikkoja kuin työnhakijoita, Baas sanoo.

Saamme enemmän irti heistä kun kohdataan, mitä osaavat, mihin pystyvät. Aila Tapani

Muutos, joka näkyy Baasin, Tapanin ja Mäkelinin työssä pikkuhiljaa, on muoniolaisten kanssa kasvokkain kohtaamisten lisääntyminen.

He, jotka sukkuloivat kausityöstä toiseen, esimerkiksi matkailusta rakennusalalle, eivät jatkossakaan tarvitse henkilökohtaista palvelua niin paljon. He ovat Tapanin vastuulla.

Kun haasteita on enemmän, kohtaaminen auttaa työn ja keinojen etsinnässä.

– Saamme enemmän irti heistä kun kohdataan, mitä osaavat, mihin pystyvät, Tapani sanoo.

Vaikka työllisyystilanne on nyt hyvä, Muoniollakin on vaikeutensa. Työttömyys vaihtelee kevään kuudesta syksyn 14:ään prosenttiin. Sesongin ulkopuolella kaikille ei riitä töitä.

– Toinen haaste on se, että puolet työttömistä työnhakijoista on yli 50-vuotiaita, Baas kertoo.

Hän keskittyy pitkään työttöminä olleisiin sekä Muoniossa että Enontekiöllä ja kohtaa heitä paljon kasvokkain.

– Heidän osaaminen ja avoimet työpaikat ei kohtaa, Baas toteaa.

Esimerkiksi helmikuussa Muonion 39 avoimesta työpaikasta 24 oli sosiaali- ja terveysalan paikkoja, joihin vaaditaan koulutus. Tilanne ei ole muuttumassa helpommaksi, kun soteammattilaisia jää eläkkeelle iso määrä lähivuosina.

– Täytyy miettiä työvoimakoulutusta, Baas sanoo.

Meillä työllistyy vajaakuntoisetkin hyvin. Ari Baas

Tällä hetkellä kouluttamista vaikeuttaa vähentyneet rahat. Toisaalta, jos työnhakijoille ei löydy mielekästä tekemistä, rahat hupenevat vielä enemmän.

Vuodenvaihteessa astui voimaan lakimuutos, jonka vuoksi kunnat maksavat työttömyysturvan perusosasta sadan päivän välein kasvavan prosenttiosuuden.

Työtön saa ensin liiton kautta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, joka päättyy viimeistään 400 päivän jälkeen. Sen jälkeisen peruspäivärahan maksaa osittain kunta.

Ensimmäiseltä sadalta päivältä kunta maksaa kymmenen prosenttia noin 800 euron kuukausittaisesta päivärahasta. 200 päivän jälkeen osuus nousee 20 prosenttiin, 300 päivän jälkeen 30 prosenttiin ja niin edelleen.

Muoniossa yli vuoden työttömänä olleita on alle 20. Työttömyyspalveluiden piirissä on muutamia pitkäaikaissairaita, jotka eivät pysty työhön, mutta eivät saa siitä huolimatta eläkepäätöstä Kelalta.

– Meillä työllistyy vajaakuntoisetkin hyvin, Baas sanoo.

Porukkaa olisi tulossa, työpaikkoja on, mutta asuntojen puutteen takia he ei pysty muuttamaan tai sitten asuntojen hinnat on karanneet käsistä. Kaisa Mäkelin

Toisessa päässä työmarkkinoita on toisenlainen ongelma.

– Porukkaa olisi tulossa, työpaikkoja on, mutta asuntojen puutteen takia he ei pysty muuttamaan tai sitten asuntojen hinnat on karanneet käsistä, Mäkelin sanoo.

Asuntopula on Muonion työmarkkinoiden iso haaste.

Nyt haasteita ratkotaan yhdessä kunnan muiden työntekijöiden kanssa. Muonio otti uudet työntekijänsä vastaan lämpimästi, Mäkelin ja Tapani kehuvat.

Yhteistyö kunnan työllisyyskoordinaattorin kanssa on tiivistynyt. Muoniossa aloitti myös työelämävalmentaja, joka on tärkeä linkki TE-palveluiden ja asiakkaan välissä.

– Hän kulkee asiakkaan rinnalla ja auttaa toteuttamaan suunnitelmia, mitä me täällä teemme, Baas kertoo.