Paikallisuutiset

Pohjoinen kuuluu Minsku Tammelan ensimmäisellä soololevyllä

Kelontekemä on helsinkiläiselle laulaja-lauluntekijälle tärkeä paikka, Valkoinen hevonen -levyn laulutkin syntyivät siellä.

Kelontekemän kylä Kittilässä on laulaja-lauluntekijä Minna-Liisa Minsku Tammelalle erityinen paikka. Hänen isänsä on kotoisin kylästä, ja hän on viettänyt siellä joka kesä kuukauden tai kaksi. Toissa kesänä Tammela ideoi, sävelsi ja esiäänitti perheen kesäpaikan pihaan siirretyssä vanhassa nukkuma-aitassa kappaleita Valkoinen hevonen -esikoisalbumilleen, joka julkaistiin 13. lokakuuta.

– Hirsiaitassa on mahtava akustiikka. Vaikka itse levy on tehty studioäänityksenä, mielestäni se kuuluu levyltä, että alkuprosessini oli sellainen, että sain siihen rauhallisen äänimaiseman. Hain rauhaa ja sävyjä ja myös luonnon kanssa keskustelemista, Tammela sanoo.

Kelontekemässä Tammela oli myös lähellä pohjoisia tarinajuuriaan. Pääskyt-kappaleessa kirkonkellot soivat järven pohjassa, mikä viittaa vanhaan, kylän nimeen liittyvään tarinaan, ja levyn nimikappaleessa Valkoinen hevonen on viitteitä mystiseen tarinaan Kelontekemän ensimmäisestä hevosesta. Tarinaa kertoi aikanaan Tammelan isomummo Elisabet Tammela, ja se löytyy myös Jenny ja Samuli Paulaharjun Kelontekemästä 1920-luvulla keräämästä aineistosta.

Hirsiaitassa on mahtava akustiikka. Vaikka itse levy on tehty studioäänityksenä, mielestäni se kuuluu levyltä, että alkuprosessini oli sellainen, että sain siihen rauhallisen äänimaiseman. Minsku Tammela

Kansanperinteen arkistot Tammela löysi todenteolla alkaessaan opiskella Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla vuonna 2010. Sitä ennen hän oli jo suorittanut pop-jazz-muusikon ammattikorkeakoulututkinnon ja valmistunut laulupedagogiksi.

– Kansanmusiikki, sen sävyt ja historiallinen syvyys on iso mielenkiinnon lähde. Kun pääsin kansanmusiikkipuolelle, tajusin, että ahaa, perinnettä on kerätty, ja aa, täältähän löytyykin tuttuja nimiä. Emeritusprofessori Heikki Laitinen on ollut tukena Kittilä-hommassa ja esi-isien löytämisessä, hän osasi neuvoa oikeille jäljille, Tammela sanoo.

Kittilä-aihe on syventynyt entisestään yhteistyössä kittiläläislähtöisen muusikon Heidi Kenttälän kanssa. Duo Kenttälä & Tammela julkaisi vuonna 2015 levyn, jossa kaksikko esittää Kelontekemän kylästä lähtöisin olevan lauluntekijän Lars Leevi Lassilan (1891–1939) laulutuotantoa ja tarinoita. Ensi kuussa julkaistaan heidän toimittamansa laulukirja Tepsassa syntyneen perinnelaulaja Sylvi Kujalan (1910–1990) lauluista.

Kun pääsin kansanmusiikkipuolelle, tajusin, että ahaa, perinnettä on kerätty, ja aa, täältähän löytyykin tuttuja nimiä. Minsku Tammela

Tammelan monipuolinen musiikillinen tausta kuuluu hänen sooloalbumillaan. Vaikutteita on kansanmusiikin lisäksi muun muassa laulelmista ja bluesista, ja myös luontoäänet ovat osa levyn äänimaisemaa.

– Koen musiikin tosi vahvasti tarinoina, myös instrumentaalimusiikin. Kun sävellän, tarinankertoja on aina mukana. Se on minulle luonteva keino löytää erilaisia sävyjä, ja siksi levylläkin eri tyylilajit menevät ristiin – vai onko siellä niitä edes, en osaa itse sitä sanoakaan, Tammela pohtii.

– Genret ovat ihania siinä suhteessa, että voi olla tyylipiirteitä, jotka on hyvä opetella ja osata, jotta pystyy ilmaisemaan energiaa, jota vaikka jatsissa tai kansanmusiikissa on, mutta on myös ihana päästää niistä irti ja sekoitella asioita. Ja semmoistahan se musiikin tekeminen on ja saakin olla, kunhan ei omi asioita, joita ei saa omia.

Myös kappaleiden teksteissä sekoittuvat vanha ja uusi, jo eläneiden maailmat ja Tammelan omat. Esimerkiksi Pieni joki -kappaleessa kuuluvat sekä Elsa Pudakselta Kittilän kirkonkylällä vuonna 1920 tallennetun runolaulun sanat että Tammelan omat sanoitukset, ja kappaleen Vanha metsä tarina mukailee Minsku Tammelan isosedän Jalmari Tammelan (s. 1922) Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistoon vuonna 1969 lähettämää, Kelontekemässä kerrottua tarinaa.

– Kappaleissa on paljon kerroksia, joitten kuuluukin olla siellä, ja siellä on myös jotain tästä hetkestä, jotain modernia. Ajattelen, etteivät ajat ole erillisiä toisistaan, vaan että ne kutoutuvat yhteen. Aina siellä on virtausta läpi, Tammela sanoo.

– Tuntuu, että tällä levyllä jokaikiseen kappaleeseen sisältyy niin paljon kaikkea. Voisin antaa varmaan kymmenen tarinaa joka kappaleeseen.

Kappaleissa on paljon kerroksia, joitten kuuluukin olla siellä, ja siellä on myös jotain tästä hetkestä, jotain modernia. Ajattelen, etteivät ajat ole erillisiä toisistaan, vaan että ne kutoutuvat yhteen. Aina siellä on virtausta läpi. Minsku Tammela

Yksi levyn keskeisistä teemoista on luontosuhde.

– Hain arkistoista varta vasten luontoaiheeseen sopivia kansantaruja, sillä halusin tutkia levyllä ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Luontosuhde on vahvasti esillä myös isomummoni kertomuksissa ja Jenny ja Samuli Paulaharjun Lapista keräämissä kansanlauluissa ja -tarinoissa, Tammela sanoo.

Luonto kuuluu myös levyn sävellyksissä.

– Totesin, että ihminen on vain luontosuhteen toinen osapuoli. Luonnolla on oma luonteensa, joka ei välttämättä ole hyvä tai paha eikä tosiaankaan aina ihmiselle mieleinen. Halusin antaa erämaaluonnon vahvan äänen kuulua sävelyksissä tasaveroisena ihmisen rinnalla. Levyllä ääneen pääsevät pienet joet, vanhat metsät, valkoiset hevoset, tiheä kesäinen uhkea suo, sääsket, kurjet, villit pääskyt, ilmattaret, kairamaat, Tammela sanoo.

– Päädyin itse ottamaan tarinankertojan ja välittäjän roolin. Tarkkailen olematta kenenkään puolella.

Totesin, että ihminen on vain luontosuhteen toinen osapuoli. Luonnolla on oma luonteensa, joka ei välttämättä ole hyvä tai paha eikä tosiaankaan aina ihmiselle mieleinen. Halusin antaa erämaaluonnon vahvan äänen kuulua sävelyksissä tasaveroisena ihmisen rinnalla. Minsku Tammela

Tammela on soittanut suuren osan Valkoinen hevonen -levyn instrumenteista itse, kuten pianoa, jouhikkoa, munniharppua ja erilaisia perkussioita. Hän on toiminut myös levynsä taiteellisena tuottajana. Levyllä kuullaan myös muun muassa kanteletta ja saksofonia.

Levyllä vierailevat soundscape-tuottajana Emma Raunio, muusikkoina Maija Kauhanen, Joakim Berghäll ja Kaisa Saarikorpi sekä äänittäjä-miksaajana Oona Kupari.

Levyn tekoa on tukenut Alfred Kordelinin säätiö.

Levyn julkaisukonsertti järjestetään Helsingissä Nukketeatteri Sampossa torstaina 30. marraskuuta kello 19. Konsertin yhtyeessä ovat mukana Juurakko sekä muusikot Emma Raunio ja Joakim Berghäll. Juurakko, johon Tammelakin kuuluu, valittiin Vuoden Artistiksi vuoden 2020 Etnogaalassa ja on esiintynyt myös Kittilässä.

Jutussa on käytetty lähteenä Minsku Tammelan haastattelun lisäksi hänen esikoisalbumiinsa Valkoinen hevonen liittyvää mediatiedotetta.

Hain arkistoista varta vasten luontoaiheeseen sopivia kansantaruja, sillä halusin tutkia levyllä ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Luontosuhde on vahvasti esillä myös isomummoni kertomuksissa ja Jenny ja Samuli Paulaharjun Lapista keräämissä kansanlauluissa ja -tarinoissa. Minsku Tammela

Juttua muokattu 28.11.2023. Korjattu tieto Heidi Kenttälän taustasta. Hän on lähtöisin Kittilästä, ei Kelontekemästä.

Kuuntele Valkoinen hevonen -levyn nimikappale tästä: