Paikallisuutiset

Pienimmät paikkakunnat ovat jäämässä ilman vuodeosastoa, synnytykset ja päivystys keskitetään keskussairaalaan

Lapin hyvinvointialueen sadan miljoonan euron sopeuttamissuunnitelma sisältää liudan rajuja lappilaisten arkeen vaikuttavia ratkaisuja sekä esihenkilöiden ja johtajien määrän tarkastelua.

Lapin hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelman raamiesitys muodostuu seitsemästä kärkikohdasta, jotka sisältävät monia tavallisen lappilaisen elämään kohdistuvia ja vaikuttavia asioita. Rakenteellisia, isojakin muutoksia on tehtävä, sillä jo tälle vuodelle tarvitaan 47 miljoonan euron ja kahden vuoden aikana lähes sadan miljoonan euron säästöt.

Talouden tasapainottaminen on tarpeen, jotta valtiolta voi saada lainaa toimintaa ja investointeja varten. Toisaalta hyvinvointialue etsii keinoja myös henkilöstöpulaan. Aluehallitus saa säästöesityksen ruodittavakseen huomenna keskiviikkona ja aluevaltuusto maanantaina. Valtiovarainministeriölle sopeuttamisesitys pitää lähettää ensi viikon lopulla.

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto myöntää, että kovan paikan edessä ollaan. Säästöjen lisäksi on huolehdittava laadukkaiden ja tasavertaisten palvelujen tuottamisesta niin sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin pelastuspalveluissakin.

Melaluodon mukaan sopeuttamissuunnitelmaa on tehty hyvässä hengessä viranhaltijoiden, aluehallituksen ja valtuutettujen kanssa.

– Käytäntö tarkentuu sitten huhtikuulle mennessä ja valtion taholta hyvinvointialueille on tulossa vielä lisää säästöpainetta, hän toteaa.

Terveydenhuollon yhdistämisellä ja hoitoketjujen kehittämisellä haetaan 23 miljoonan euron säästöjä. Tässä konkreettisin muutos olisi, että ”pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla”.

Hyvinvointialuejohtaja Jari Jokelan vastaus, mitä ne ilman vuodeosastoa jäävät pienimmät paikkakunnat voisivat olla:

– Meillähän on Lapissa kolme isompaa kaupunkia, Rovaniemi, Kemi ja Tornio sekä isompia paikkakuntia Sodankylä, Kemijärvi, Kittilä ja Inari. Loput ovat sitten Lapin mittakaavassa pienempiä paikkakuntia. Toki paikalliset olosuhteet pitää ottaa huomioon eli esimerkiksi Simo on pieni, mutta sillä on Kemi palveluineen vieressä. Toisaalta Savukoski on pieni, eikä sillä ole isompaa vieressä, Jokela totesi maanantain tiedotustilaisuudessa.

Hän muistuttaa kuitenkin, että tehdyt linjaukset ovat vielä varsin yleisellä tasolla ja konkretiaa päätöksiin saadaan myöhemmin.

Vuodeosastopaikkoja koko Lapissa on noin 440, niistä ylimääräisiä on noin 120.

– Niillä paikkakunnilla, joissa tehostettu palveluasuminen vetää hyvin, vuodeosaston tarve on ollut vähäistä ja esimerkiksi osin tästä syystä ja toisaalta osin henkilökunnan puutteesta esimerkiksi Kolarin vuodeosasto on päädytty sulkemaan, sanoo terveysjohtaja Miia Palo.

Hänen mukaansa Kolarin vuodeosaston toiminnan jatkumista tarkastellaan erikseen jo helmikuun aikana.

Palo muistuttaa, että mikäli joltain paikkakunnalta vuodeosasto häviäisi, sen tehtäviä pystytään paikkaamaan kotisairaalan ja kotisairaanhoidon avulla varsin kattavasti.

– Pienelle potilasmäärälle vuodeosaston aukipitäminen on kallista, koska esimerkiksi yöhoitajia pitää olla kaksi.

Yksi iso konkreettinen säästötoimenpide, jota nyt valmistellaan, on synnytysten ja osan päivystyksen keskittäminen Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan.

– Poikkeuslupa synnytysten järjestämiseen Länsi-Pohjassa on voimassa vuoden 2025 loppuun. Sitä ennen ratkaisut on tehtävä. Myös ministeriöstä on väläytetty, että poikkeuslupakäytäntöä ei jatkettaisi, toteaa johtajaylilääkäri Jyri Taskila.

Molemmat sairaalat jatkaisivat kuitenkin kaikkien lappilaisten palvelemista kiireettömässä hoidossa.

Palvelurakenteista haetaan 12 miljoonaan euron säästöjä purkamalla ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito ja vähentämällä vammaisten laitoshoitoa. Näille ryhmille etsitään uudenlaisia asumismuotoja, kuten yhteisöllistä asumista sekä tuetaan kotona asumista ja kuntoututavaa toimintaa.

– Meillä on vielä neljällä paikkakunnalla, Enontekiöllä, Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä ikäihmisten laitoshoitoa, josta tulee lainkin mukaan luopua vuoteen 2027 mennessä. Nämä paikat on tarkoitus korvata ympärivuorokautisella palveluasumisella, sillä laitoksen ei pitäisi olla kenenkään pysyvä koti, sosiaalijohtaja Liisa Niiranen sanoo.

Sopeuttamisohjelma sisältää myös sen, että ostopalvelujen ja omien palvelujen hinnat otetaan tarkasteluun. Sillä on arvioitu saatavan 17 miljoonan euron säästöt. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua.

– Ostopalveluista muodostuu hyvinvointialueen miljardin euron budjetista lähes puolet. Tämä kakku kannattaa ehdottomasti avata ja tuoda valtuuston päätettäväksi, kumpi on edullisempi tapa järjestää palvelut, sanoo strategiajohtaja Sirkka-Liisa Olli.

Palveluverkostoa ja esimerkiksi toimistotiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Monessa asiassa pyritään hyödyntämään automaatiota ja tekniikkaa. Myös sairauspoissaoloja vähentämällä pyritään saamaan parin miljoonan euron säästöt.

Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä.

Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella. Neuvotteluesityksessä selviää, voidaanko joitakin henkilöstöryhmiä rajata jo kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle. Tarkoituksena eivät ole kuitenkaan irtisanomiset, vaan henkilöstön tehokas käyttö.

Hankinnoista ja sopimuksista päällekkäisyyksiä karsimalla ja kilpailuttamalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja hyvinvointialue arvioi valmistelun edetessä.

Tarkemmat sopeuttamislinjaukset sekä sosiaali- ja terveyspalvelun palvelustrategia ovat päätettävinä huhtikuussa. Talouden säästökeinot ja palvelujen järjestämisen suunnitelmat tarkentuvat koko ajan, ja samalla tietoa kootaan hyvinvointialueen internet-sivuille. Sivustolla voi myös jättää kommentteja ja kysymyksiä.

Tarvittaessa hyvinvointialue järjestää asukkaille ja henkilöstölle kuulemistilaisuuksia. Ensimmäinen kuulemistilaisuus on Kolarissa torstaina 29. helmikuuta ja keskittyy erityisesti Kolarin vuodeosaston toimintaan.

Lisäksi hyvinvointialue pyytää suunnitelmiinsa kannanotot muun muassa lautakunnilta, vaikuttamistoimielimiltä, Saamelaiskäräjiltä ja Lapin kunnilta.