Paikallisuutiset

Pian tässäkin on asuntoja – kyselyt paljastivat, miksi asunnot ja asukkaat eivät kohtaa Lapissa

Kesällä tehty kysely osoittaa, että asukkaat ja potentiaaliset uudet asukkaat eivät ole valmiita maksamaan Lapissa asumisesta niin paljon kuin asuntojen rakentajat ja vuokraajat asunnoista pyytävät. Muoniossa asuntopulaa yritetään helpottaa myymällä kunnantoimistot asunnoiksi.

Muonion kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki järkyttyi Muonioon muuttaessaan siitä, kuinka vähän asuntoja oli tarjolla ja yllättyi talojen hinnoista. Valtuuston puheenjohtaja Jukka Korhonen tiesi oman kodin rakennushankkeeseen ryhtyessään, että rakentuvasta talosta hän ei ikinä tule saamaan omiaan pois.

Kesä–elokuussa muoniolaisilta, kolarilaisilta, kittiläläisiltä, enontekiöläisiltä, inarilaisilta, sodankyläläisiltä ja utsjokelaisilta ja potentiaalisilta kuntiin muuttajilta kysyttiin, kuinka paljon he ovat valmiita maksamaan asumisesta Lapissa. Kysymys asuntojen hinnasta esitettiin muillekin, esimerkiksi potentiaalisille rakentajille.

Asukkaat ovat kyselyn tulosten mukaan valmiit maksamaan vuokraa talotyypistä riippuen 576–817 euroa. neliövuokraa ei asukkailta kysytty, mutta hankkeen ensimmäisessä työpajassa vastaaja arvioi kilpailukykyiseksi neliöhinnaksi vuokrarivitalossa 11–15 euroa. Kun kysymys neliöhinnasta esitettiin rakennus- ja asunnonvälitysyrityksille, vastaus oli jopa tuplat: 15–25 euroa neliöltä.

Ostajan tai vuokraajan ja myyjän hintojen väliin jää iso kasa euroja, jolle tarvitaan maksaja, jotta asunnot ja niiden käyttäjät kohtaisivat toisensa.

– Neliöhinta on ongelma. Miten tämän ristiriidan taklaa, Enbuska-Mäki miettii.

Minkä takia on vakituisesti täällä asuvia, joilla kirjat on muualla? Jukka Korhonen

Mistä apu? Kunnista, vastasivat kyselyyn vastanneet yritykset. Kuntien pitäisi sitoutua ostamaan tai vuokraamaan puolet rakennettavan kiinteistön asunnoista.

– Se on yksi vaihtoehto. Mää olisin valmis menemään tämmöiseen, Korhonen sanoo.

Hän muistuttaa, että asuntojen rakentaminen ei ole kunnan tehtävä, eikä kunnan pidä kilpailla yritysten kanssa. Tonttien järjestäminen sen sijaan kuuluu kunnalle.

– Kunnalla ei käytännössä ole rakentamiskelpoisia tontteja kirkonkylällä. Tuomaanpalossa on, mutta jotain pitää tehdä, että rakentaminen siellä saadaan alkuun, Korhonen sanoo.

Häntä ihmetyttää toinenkin kyselystä ilmennyt asia: Iso joukko vastaajista ilmoitti asuvansa kaiken aikaa Lapissa, mutta heidän pysyvä osoitteensa on silti jossain muualla.

– Minkä takia on vakituisesti täällä asuvia, joilla kirjat on muualla? Verot menevät sinne.

Neliöhinta on ongelma. Miten tämän ristiriidan taklaa? Laura Enbuska-Mäki

Mitä kunnat voivat asumisen ongelmalle tehdä?

– Kaavoitusprosessin pitää olla selkeä, kenen tahansa pitää ymmärtää, mitä pitää tehdä missäkin vaiheessa, Enbuska-Mäki sanoo.

– Jos helppoja ratkaisuja olisi, ne olisi jo tehty, Korhonen sanoo.

Hinnat ovat kovat, mutta on Lapilla valttejakin käsissään. 793:sta kuntalaiskyselyn vastaajasta lähes jokainen, 97 prosenttia, halusi asua Lapissa myös jatkossa. Vastaajien asuinalueen valintaa vaikuttavat luonnonläheisyys (77%) ja harrastukset sekä vapaa-ajan aktiviteetit (63%).

Muoniossa ja muissa hankekunnissa odotetaan kuntien yhteishankkeesta vastauksia ja työkaluja asuntopulan ratkaisemiseksi.

Niitä odotellessa Muonion kunnanhallitus otti syyskuun lopulla askeleen kirkonkylän asuntopulan selättämisessä: se esittää valtuustolle, että kunta myisi nykyiset kunnantoimistonsa asumiskäyttöön. Muoniolaisittain kenties pienempi ongelma on keksiä, mihin kunnan työntekijät asettuvat odottamaan uudeksi kunnantoimistoksi muokattavan Kielan remontin valmistumista.