Muualta Lapista

Pellon valtuusto päätyi sopuratkaisuun –puheenjohtajisto jatkaa

Pellon kunnanvaltuuston puheenjohtajisto jatkaa Antti Mäkituomaan johdolla. Valtuusto äänesti 17-0, että puheenjohtajistoa ei eroteta, anteeksi pyydetään ja asia jää sikseen. Tilapäinen valiokunta oli esittänyt, että puheenjohtajisto ei nauti luottamusta ja pitää erottaa.

Tarkalleen ottaen anteeksikaan ei pyydetty, mutta asian käsittely kuitenkin päättyi. Äänestykseen asian vaati Pentti Lakkala, joka ei hyväksynyt asian kirjaamista valtuuston yksimieliseksi päätökseksi.

– Kun asia on kerran esityslistalle nostettu ja esitelty, siitä pitää äänestää, hän totesi. Hän myös peräsi puheenjohtajiston esteellisyyttä asian käsittelyssä.

Esityksen asian sikseen jättämisestä ja anteeksipyynnöistä puolin ja toisin teki tilapäisen valiokunnan puheenjohtaja Simo Keränen. Liekö esitys häneltä peliliike, sillä keskustelun kuluessa kävi ilmi, että erottamista ajaneen porukan rivit olivat rakoilleet, eivätkä kaikki olisi äänestäneet erottamisen puolesta.

Valiokunnan jäsenistä Tuula Ylisaukko-oja oli jättänyt eriävän mielipiteen epäluottamukseen jo valiokunnan kokouksessa ja perusteli sitä valtuustossakin. Hänen mielestään valtuuston puheenjohtaja Antti Mäkituomasta ei ollut kuultu asianmukaisesti. Hän esitti, että puheenjohtajistoa ei eroteta. Hänen esitystään kannatti tuore valtuuston toinen puheenjohtaja Aapomikko Matti.

Alkuperäisistä valiokunnan perustamista esittäneistä Tiina Paakki oli myös kallistunut sille kannalle, että syitä puheenjohtajiston erottamiseen tälle kaudelle ei löydy riittävästi.

– Pitää olla oikeus muuttaa mielipidettään saatuaan lisää tietoa. Minä olen saanut, eikä oikeudellista perustetta valtuuston puheenjohtajiston erottamiselle ole. En voi ottaa kantaa asioihin, jotka ovat tapahtuneet silloin kun en ole edes Pellossa asunut, hän totesi.

Juulianna Vanha, joka oli seurannut asiaa tilapäisen valiokunnan ulkopuolelta käytti sovittelevan puheenvuoron:

– Aloite on tehty siksi, että asiaa halutaan selvittää. Nyt on selvitetty ja on osoittautunut, että kaikki aloitteentekijät eivät välttämättä olleet erottamisen, vaan selvittämisen kannalla, hän totesi.

Suoria anteeksipyyntöjä asiasta ei kuultu sen kummemmin epäluottamuksen esiin nostaneilta tai puheenjohtajaltakaan. Antti Mäkituomaksen ääni kiristyi paikoin asian käsittelyn aikana ja hän totesi, että ei tule pyytämään käytöstään anteeksi.

– Voin pahoitella, jos jollekin on aiheutunut mielipahaa minun käytöksestäni, mutta anteeksi en pyydä, hän totesi.

Piia Kilpeläinen-Tuoma vetosi kaikkiin valtuutettuihin, että jatkossa otettaisiin toiset paremmin huomioon.

– Kaikilla pitäisi olla turvallinen tila valtuustossa, eikä kukaan saisi kokea syrjintää tai epäasiallista käytöstä, hän totesi.

Tästä Antti Mäkituomas kyseli, että onko joku kokenut hänet uhkaavaksi.

Tapani Risku totesi, että kun luottamuksesta kerran puhutaan, on vaikea määritellä tuleeko se sen paremmaksi, vaikka asia jätettäisiinkin sikseen.

– Osa vain vetäytyy toiminnasta pois, hän totesi.

Myöhemmin hän poistui kesken kokouksen puuskahtaen lähtiessään:

– Mun mitta on nyt täynnä.

Talousarvio hyväksyttiin ilman äänestyksiä. Hirsikoulun purkaminen jakoi mielipiteitä, mutta sekin jäi suunnitelmaan ja 714 000 euron menoeräksi käyttötalouteen.

Tiina Paakki esitti, että hirsikoulua ei purettaisi, mutta ei saanut kannatusta. Hänelle kuitenkin lupailtiin, että ensisijaisesti etsitään muita vaihtoehtoja, kuten rakennuksen myyntiä tai ainakin hirsien myyntiä. Lopulta Piia Kilpeläinen-Tuoman esityksestä talousarvioon kirjattiin pontena, että ensisijaisesti etsitään muita vaihtoehtoja kuin purkamista.

Kunnan tekninen johtaja Esa Kassinen toivoi koulun pihapiiriin pitkäaikaista ratkaisua, jotta sitä voitaisiin suunnitella kunnolla ja muistutti, että lautaosa vanhassa koulussa on varsin huonokuntoinen. Myös kunnanjohtaja Katja Jaako-Körkkö totesi, että sokkeloinen rakenne aiheuttaa jopa hälytys- ja pelastusajoneuvoille vaikeita tilanteita.

Toisaalta myös rakennuksen ylläpitokulut ovat sadan tuhannen euron luokkaa vuosittain, joten vähällä käytöllä sitä ei tulisi pitää. Yhdistyksille, jotka siinä ovat toimineet, luvattiin löytää tilat muualta.

Kunnanjohtaja kiitteli omassa puheenvuorossaan sitä, että kunnanhallitus on napakoittanut otettaan kunnan yhtiöiden suuntaan ja antanut omistajaohjausta toimintaan.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Tarmo Uusitalo puolestaan muistutti, että talousarviossa on pieniä ja isoja kuntalaisia koskettavia asioita. Esimerkiksi hän nosti mattojenpesupaikan, jota aikoinaan keskustanaiset ovat ajaneet ja jonka nyt nosti aloitteessaan Tiina Paakki.

– Sopiminen ja ryhmien yhteistyö on edelleen paras tae kunnan menestykselle. Isosta asiasta, lämpökeskuksen tulevaisuuden suunnitelmista valtuustoryhmät ovat onneksi yksimielisiä, Tarmo Uusitalo iloitsi.

Ryhmäpuheenvuoroissa Aapomikko Matti (kok.) totesi, että on kestävää taloudenpitoa uskaltaa tehdä päätöksiä ja myös Tiina Paakki (ps.) peräsi talousarviolta sitovuutta eli että suunnitelmat on tehtävä sellaisiksi, että ne myös toteutuvat.

Simo Keränen (vas.) vihjasi jo talousarvion ryhmäpuheessaan joustavuuteen ja puolitiehen vastaantulemiseen.

Keskustan Kaisu Laitamaa muistutti, että iso muutos tulee olemaan TE-palvelujen siirtyminen kunnan toiminnaksi.

Työllisyyspalveluihin onkin varattu järjestävän kunnan eli Kittilän laskutettavaksi 427 000 euroa. Lisäksi Pello on varannut muuhun työllisyyden hoitoon 251 000 eurolla. Näistä valtionosuuksilla kuittautuu alle 400 000 euroa eli työllisyyden hoitoon on löydyttävä rahaa myös ”omasta pörsistä”, kuten kunnanjohtaja totesi.

Anne-Mari Kovalainen kritisoi talousarvion puutteita konserniyhtiöiden suhteen, mutta sai vastauksia kysymyksiinsä seitsemän yhtiön asioista ja kunnanjohtaja totesi, että yhtiöiden asioita ei talousarviokirjaan voi kirjatakaan.

Yksimielisesti valtuusto muutti tavoitemittareita lukion kohdalla. Entinen rehtori Piia Kilpeläinen-Tuoma oli huomannut, että mikäli tavoitteiksi asetetaan lukion oppilasmäärän kasvattaminen 45 oppilaaseen ja samalla Finest Future -yhteistyön kautta kansainvälisten oppilaiden määrän tuplaaminen, eivät opiskelijat enää mahdu tiloihin. Varsinkaan jos samanaikaisesti vielä tavoitellaan sitä, että isosta koulunsa päättävien ikäluokasta puolet valitsisi kotikunnan lukion. Jo nyt oppilaita on 38 ja tilat on mitoitettu vain noin neljällekymmenelle.

Hän ei myöskään pitänyt hyvänä sivistysjohtaja Simo Sovan vihjausta siitä, että lukiolle saatetaan etsiä tiloja muualta.

– Nyt jo on tilanteita, joissa yläkoulun ja lukion yhteisen opettajan pitäisi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa. Sille, että päädyttiin rakentamaan yksi monitoimitalo on syynsä, Piia Kilpeläinen tuoma muistutti.

Pellon talousarvio tulevalle vuodelle painuu 600 000 alijäämäiseksi. Koulujen purkamisen jälkeen suurin investointi ovat varavoimalaitteistot. Uusi talousarvio on laadittu uuden hallintosäännön mukaisesti eli toiminnot on jaettu kunnan ja elinvoiman johtamisen, kasvatuksen ja vapaa-ajan sekä konsernituen vastuualueisiin.

///Juttu päivitetty 10.12. kello 7.06, poistettu sivulauseet ”luottamusta ei mitattu” ja ”asian käsittelemättä jättämisestä” sekä lause ”Toisaalta, kun suoraa äänestystä ei järjestetty, lopputulosta ei tiedetä”. Korjattu myös, että Tiina Paakki ei ollut valiokunnan jäsen, vaan yksi aloitteen tekijöistä.///