Ihmiset

Palkkatukirahat loppuivat kalkkiviivoilla – työllisyysalue pyytää kunnilta lisää rahaa

Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalue pyytää kunnilta lisää rahaa, jotta se voi tänäkin vuonna myöntää palkkatukea ja starttirahoja.

Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalue pyytää kunnilta lisää rahaa, jotta uusia palkkatukipäätöksiä voidaan tehdä tänä vuonna.

Rahat loppuivat heti kalkkiviivoilla, kun valtion työvoimaviranomaiset myönsivät palkkatukia viime vuonna niin paljon, että kuntien budjetoimat rahat kuluvat jo tehtyjen tukien maksamiseen. Palkkatuetussa työssä on Tunturi-Lapin ja Pellon kunnissa tällä hetkellä 61 henkilöä.

Työnantaja voi saada palkkatukea työttömän tai alentuneesti työkykyisen palkkamiseen 50–75 prosenttia palkasta yleensä viiden tai kymmenen kuukauden ajaksi kerrallaan. Palkkatukea voi saada myös nuoren työllistämiseen, jos häntä uhkaa pitkäaikaistyöttömyys.

Budjetoitiinko rahaa liian vähän?

Työllisyysjohtaja Tero Hyttinen huokaa.

– Jos valtio olisi toteuttanut muutoksen kustannusneutraalisti, eli olisi siirtänyt kunnille ne varat, mitkä se itse on käyttänyt työllisyyspalveluihin, meidän ei tarvitsisi keskustella tästä, Hyttinen sanoo.

Kyllä me joudutaan tulevaisuudessa paljon enemmän käyttämään tapauskohtaista harkintaa, ketä työllistetään, ketä ei. Tero Hyttinen

Tunturi-Lapin ja Pellon kunnat käyttävät tänä vuonna työllisyyspalveluihin rahaa vajaat kolme miljoonaa euroa, mikäli Työllisyysaluejaoston tekemä esitys lisämäärärahasta palkkatukiin ja starttirahoihin saa kunnista vastakaikua. Valtio maksaa kunnille vain 1,95 miljoonaa euroa. Välissä on reilu miljoona kuntien omaa rahaa.

Vuonna 2027 valtionosuuksien ennakoidaan pienenevän vielä 220 000 eurolla.

– Toinen asia on se, että valtio on viime vuonna sitonut meän (palkkatuki)rahoja suurelta osalta. Se on vienyt meiltä liikkumavaran, Hyttinen jatkaa.

Jos kunnat eivät myönnä lisää rahaa, palkkatukea ei voida myöntää tänä vuonna enää uusille tarvitsijoille eikä voida tehdä tehdä jatkopäätöksiä.

Muiden kuin tutkintotavoitteisten työvoimakoulutusten määrä on karsittu jo nyt minimiin, jotta rahat on saatu riittämään aloittavien yrittäjien starttirahoihin.

Valtio ei maksa työllisyyspalveluista yhtä paljon kuin se niihin itse käytti, joten kuntien pitää säästää.

– Kyllä me joudutaan tulevaisuudessa paljon enemmän käyttämään tapauskohtaista harkintaa, ketä työllistetään, ketä ei, Hyttinen sanoo.

Rahojen vähyys haastaa arkea, Hyttinen myöntää.