Ihmiset
Paikallinen veteraaniyhdistys Kittilässä lakkautetaan, vetovastuu perinteen vaalimisesta siirtyy maakunnalliselle yhdistykselle
Lapin viimeisetkin paikalliset veteraaniyhdistykset ovat lopettelemassa toimintaansa. Kittilän Rintamaveteraanit ry lakkautetaan kesäkuun lopussa. Vastuu veteraanien tukityöstä ja perinteen vaalimisesta siirtyy jatkossa maakunnan alueelle perustetulle Sotien 1939–1945 Lapin Perinneyhdistykselle.
– Jäsenistöä ei enää ole, ja edunajamistyö muuttuu perinnetyöksi, Kittilän Rintamaveteraanien puheenjohtajana vuodesta 2016 toiminut Matti Niska perustelee paikallisyhdistyksen lakkauttamista.
Valtakunnallinen Rintamaveteraaniliitto on jo lakkautettu, ja Rintamaveteraanien Lapin piirikin lopettaa kesäkuun lopussa.
Niska kertoo, että Kittilän Rintamaveteraaneissa on enää yksi rintamatunnuksen omaava jäsen, 102-vuotias Jalmari Tammela. Kannattajajäseniä, joiden vanhempi tai vanhemmat ovat olleet veteraaneja, on heitäkin enää alle kymmenen.
Niskan tietojen mukaan Kittilässä on Tammelan lisäksi elossa vielä muutama muukin veteraanitunnuksen omaava henkilö. He eivät kuitenkaan ole olleet veteraaniyhdistyksen jäseniä.
Yhdistyksen on lakkautuksen yhteydessä huolehdittava useista järjestölain mukaisista toimenpiteistä.
– On esimerkiksi mietittävä, mihin arkisto sijoitetaan, mihin lippu luovutetaan ja mitä jäljelle jääneille varoille tehdään, Niska sanoo.
Kittilässä toimi aiemmin myös toinen veteraaniyhdistys, Sotainvalidien Veljesliiton Kittilän osasto.
Kittilän Rintamaveteraanit ry
Kittilän Rintamaveteraanit ry perustettiin vuonna 1965 hoitamaan rintamamiesten asioita. Perustamiskokouksessa oli läsnä 55 veteraania.
Yhdistyksen nimi oli vuoteen 1969 saakka Suomen Rintamamiesveteraanien Asunto- ja Tukiliitto Kittilän osasto.
Alkuvuosina yhdistys keskittyi eläke- ja kuntoutusasioiden hoitamiseen ja asunto-olojen parantamiseen.
Joulukuussa 1969 valtioneuvosto antoi asetuksen rintamamiestunnuksen käyttöönotosta, ja yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi huomattavasti.
Naisjaosto perustettiin vuonna 1974.
Kittilän Rintamaveteraanien aloitteesta Kittilään rakennettiin kerrostalo lähinnä sotainvalidien, rintamaveteraanien ja kaatuneiden omaisille. SO-RI-talo valmistui vuonna 1974.
Ensimmäiset veteraanit pääsivät valtion kustantamaan kuntoutukseen vuonna 1977.
Lähde: Kittilä toisessa maailmansodassa. Kertomuksia sotavuosilta 1939-1945 ja sodista selviytymisestä. Kittilän veteraanimatrikkeli, toim. Veikko Erkkilä
Uusi maakunnallinen Sotien 1939–1945 Lapin Perinneyhdistys järjesti ensimmäisen vuosikokouksensa viime vuoden lokakuussa Rovaniemellä. Viime torstaina julkistettiin yhdistyksen lippu ja suoritettiin siihen liittyvä perinteinen lipun naulaaminen. Tilaisuudessa olivat Kittilästä läsnä Janne Paksu ja Jorma Ojala. Paksu on yhdistyksen hallituksen jäsen ja Ojala varajäsen. Myös kunnanjohtaja Timo Kurula oli mukana tilaisuudessa.
– Tarkoitus on, että yhdistyksen alle perustetaan paikalliset toimikunnat, joissa kunta, seurakunta ja maanpuolustusjärjestöt ovat mukana. Sillä saadaan veteraanijuhlat, kunniavartiot ja muut järjestettyä ja turvattua perinnetyön jatkuminen, Paksu sanoo.
Hän kertoo, että yhdistys on lähestynyt kuntia kirjein ja että paikallisia toimikuntia on perustettu jo esimerkiksi Kemijärvelle, Posiolle ja Muonioon. Paksu uskoo, että Lappiin saadaan kattava toimikuntien verkosto tämän vuoden aikana. Kittilässä asiasta ei ole vielä tehty päätöksiä.
Lapin Perinneyhdistys on vuonna 2003 perustetun valtakunnallisen Tammenlehvän Perinneliiton jäsenyhdistys. Lapin Perinneyhdistyksen puheenjohtajana toimii pellolainen kunnallisneuvos Eero Ylitalo.
Muokattu 28.4. kello 9.15: Vaihdettu pääkuva ja lisätty toinen kuva.
Muokattu 28.4. kello 12.10: Lisätty osuus Sotien 1939–1945 Lapin Perinneyhdistyksestä Janne Paksun kommentein.
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
