Paikallisuutiset

”Päättäjien on pitänyt miettiä, kumpaa lakia rikotaan”, sanoo Tapani Melaluoto, jonka mielestä hyvinvointialue oli mahdottomassa tilanteessa

Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtajana kolme vuotta työskennellyt Tapani Melaluoto katsoo Laphan onnistuneen ensimmäisellä vaalikaudellaan, kun ottaa huomioon Lapin erityispiirteet, isot etäisyydet ja pienen väkimäärän.

– Olemme asettaneet tavoitteeksi, että tärkeät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen peruspalvelut saadaan turvattua. Sen eteen työtä tehdään. Tämän vuoden talousarvio on tehty siten, että tulot ja menot ovat tasapainossa. Se on iso askel eteenpäin. Asia, mikä hiertää, on alijäämien kattamisvelvoite, Melaluoto pohtii.

Lain mukaan alueen talouteen kertyneet alijäämät pitää kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Laphan osalta se on mahdotonta ilman valtavaa palvelutason romahdutusta. Vuodelta 2023 alijäämää kertyi 90 miljoonaa, viime vuodelta reilut 80 miljoonaa.

– Jos ne pitää kuroa tämän vuoden ja ensi vuoden aikana, palvelutaso romahtaa hetkeksi, eikä siinä ole mitään järkeä. Aluepäättäjien on pitänyt miettiä, kumpaa lakia rikotaan. Turvataanko ihmisille peruspalvelut vai yritetäänkö kattaa alijäämä? Me olemme valinneet sen, että rikotaan lakia kattamisvelvoitteessa.

Lapissa uskon kehityksen olevan sellaisessa vauhdissa, että toiminnan uudistaminen ei pysähdy, vaikka alijäämän kattamiselle saataisiin lisäaikaa.

Lain muuttaminen olisi eduskunnalle mahdollista ja hyvinvointialueilla niin Lapissa kuin muuallakin on valtuutettuina myös kansanedustajia. Silti maan hallitus ei ole lähtenyt antamaan yhtään siimaa hyvinvointialueille.

– Siellä kaiketi pelätään, että alkanut kehitys pysähtyy ja aletaan elää leväperäisemmin. Lapissa uskon kehityksen olevan sellaisessa vauhdissa, että toiminnan uudistaminen ei pysähdy, vaikka alijäämän kattamiselle saataisiin lisäaikaa.

Melaluoto pitää realistisena, että kertynyt alijäämä voitaisiin kattaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäajan turvin palvelut saataisiin säilytettyä joka puolella aluetta. Uutta alijäämää ei kerrytettäisi, koska talouskuri on puristettu jo nyt tiukaksi.

Hän muistuttaa, että talouspolitiikan arviointineuvosto ja THL ovat suositelleet lisäajan antamista alijäämien kattamiseen, mutta valtio ei anna periksi kannastaan.

Se voi näyttää siltä, että ollaan kovasti erimielisiä, mutta isossa kuvassa en koe niin olevan.

Melaluoto on puheenjohtaja-aikanaan pitänyt tärkeänä ja halunnut tukea asioiden perinpohjaista valmistelua. Se on tarkoittanut kiirettäkin: aluehallituksen kokouksia on kolmen vuoden aikana pidetty satakunta. Lisäksi ovat olleet valtuustot sekä muut pienempien työryhmien ja valmisteluelinten kokoontumiset sekä alueen kumppaneiden ja sidosryhmien kokoukset.

Aluehallituksen ja aluevaltuuston väännöistä huolimatta tärkeät päätökset on saatu tehtyä.

– Aluevaltuusto kokoontuu muutaman kerran vuodessa ja valtuutetuilla on paljon sanottavaa. Se voi näyttää siltä, että ollaan kovasti erimielisiä, mutta isossa kuvassa en koe niin olevan. Asioista on oltu eri mieltä, mutta hyvissä puheväleissä olemme, Melaluoto sanoo.

Samoin hän kiittelee aluehallituksen työtä. Kipeitä päätöksiä on väännetty ja kokouspäivät ovat olleet vaativia ja pitkiä. Tärkeimmät työparit ovat olleet paitsi hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela myös valtuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä.

Kyse on ennen kaikkea yhteistyökykyisen tyypin löytämisestä.

Ovatko tunnelmat sitten helpottuneet, kun kausi alkaa olla lopussa, eikä Melaluoto ole enää ehdolla tai hakemassa jatkokautta?

– Ei voi sanoa, että olisin helpottunut, tai haikeakaan. Kun lähdin ehdolle edellisiin vaaleihin, lähdin selkeästi tekemään töitä käynnistysvaiheeseen ensimmäiseksi kaudeksi. Olen tyytyväinen, että Lapha on saatu hyvään kehittymisen vauhtiin ja tästä saavat nyt muut jatkaa, hän sanoo.

Hän oli motivoitunut ehdokas viime vaaleissa. Hän osallistui muun muassa 40 erilaiseen ehdokastilaisuuteen ja kokosi yli tuhannen äänen äänipotin.

Melaluodolla on toive, millaisen seuraajan hän itselleen haluaisi.

– Kyse on ennen kaikkea yhteistyökykyisen tyypin löytämisestä. Pitää ymmärtää asioita laajasti, eikä voi olla ajamassa vain jonkun tahon asiaa. Pitää ymmärtää kokonaisuus, kun tehdään asioita koko hyvinvointialueen hyväksi, hän summaa.

Hän näkee kehitettävää yhteen hiileen puhaltamisessa ja ryhmittymisessä yhteiseksi Lapin hyvinvointialueeksi.

– Paras lopputulos saavutetaan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden hyvällä yhteistyöllä ja kannustamisella, Melaluoto sanoo.

Tämä kaikki on etenemässä kohti suunniteltua, aivan kuten on haluttu ja päätetty.

Pitkään Ylitornion ja Pellon kunnanjohtajana työskennellyt Melaluoto tiedosti puheenjohtajuuden vaativana tehtävänä. Täyspäivätyöksi se Lapissa sovittiinkin ennen aluevaltuuston toimikauden alkamista.

– Työ aloitettiin takamatkalta muihin hyvinvointialueisiin verrattuna. Lyötiin 27 erilaista organisaatiota yhteen. Työ on vielä kovasti kesken, mutta hyvässä vauhdissa olemme. Voi olla tyytyväinen siihen, mitä on saatu käynnistysvaiheessa aikaan.

Väistyvä puheenjohtaja näkee Laphan vahvuutena työntekijät. Kun hän sanoo sen, se ei kuulosta juhlapuheiden sanahelinältä, vaan siltä, että hän on aidosti sitä mieltä.

– Henkilöstö eli väki, joka tekee työt, on meillä paras ja vahvin voimavara. Kaikki kehittämisen suunnitelmatkin lähtevät siitä, että organisaatiota trimmataan, toimialoja ja johtajien määrää vähennetään niistä käynnistyshetkistä. Tämä kaikki on etenemässä kohti suunniteltua, aivan kuten on haluttu ja päätetty. Henkilökunta on motivoitunutta kehittämään uutta.

Katso video, jossa Tapani Melaluoto kertoo tunnelmistaan: