Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Tuleeko lohia mereen kuin sähköä töpseliin?

Tornion-Muonionjoen lohi voi heikosti, eikä syy oireiluun ole tiedossa.

Tornio-Muoniojoen ja rannikon kalatalousalueen kolarilainen puheenjohtaja Elias Teriö pelkää, että lohikanta on päästetty jo liian pieneksi.

Väylällä kummastuttaa, miksi etelämpänä merellä yhä aiotaan kalastaa lohia, vaikka suositus sekakantapyynnin lopettamiseen on esitetty kansainvälisessä merentutkimusneuvostossa ja kalastuskielto asetettu Euroopan Unionissa.

Lohenpyynti merellä on suomalaisille niin tärkeä asia, että maa- ja metsätalousministeriö käänsi pakasta viimeisen korttinsa, ”tieteellisen kalastuksen". Kaupallinen lohenpyynti jatkuu sillä ehdolla, että kaikista kaloista otetaan suomunäyte ja tutkitaan, ovatko ne ongelmissa olevan ruotsalaisen Ljungan-joen kaloja.

Tämän kesän jälkeen meillä pitäisi olla hyvin tarkka tieto siitä, minkä joen kaloja ja kuinka paljon merikalastajien pyydyksiin jää.

Huhtikuussa sisarlehtemme Kalajokiseutu Kalajoelta kertoi Perämeren kalatalousyhteisöjen liiton vuosikokouksesta. 9.4. julkaistussa artikkelissa ammattikalastaja kertoo näin:

– Kalajoen ohitse pohjoiseen vaeltavat merilohet ovat meille se pääsaalis. Väitetään, että me täällä tapamme Tornionjoen lohen, mutta eihän me sitä voida tehdä, kun meille ne ovat merilohia.

Lehti on tallentanut lohduttoman sitaatin, joka on onneksi vain yhden ihmisen yksi lause. Se saa miettimään, löytyykö maastamme useampikin kalastusta ammatikseen harjoittava ihminen, joka ajattelee, että lohia tulee mereen kuin sähköä töpseleihin tai maitoa kaupan hyllyyn?

Merikalastajankin ura päättynee nopeasti, jos ei ymmärrä pyydystettävän lajin elinkiertoa ja vaeltaviin kalakantoihin kaukanakin kotoa vaikuttavia asioita.

Samassa artikkelissa kalastajat harmittelevat saaliskiintiöiden leikkauksia. Leikattukin kiintiö mahdollistaa saaliin kasvattamisen viimevuotisesta, sillä kalat loppuvat merestä ennen kiintiön täyttymistä.

Perämeren kalastajain liiton toiminnanjohtaja sanoo jutussa, että jos vielä enemmän leikataan meripyyntiä, pitää rajoittaa myös jokikalastusta, joka on kuitenkin ”pelkkää harrastekalastusta”. Lohi taittaa kutumatkansa kovin erilaisten näkemysten vesillä.

Jos merikalastajat pyytävät toukokuussa alkavalla kalastuskaudella koko kiintiönsä, he ottavat merestä vain 4 000 lohta vähemmän kuin Tornion-Muonionjokeen nousi viime kesänä lisääntymään. Mistä kalastaja ottaa kalansa kahden vuoden päästä, jos se nyt pyytää viimeiset kutukalat?

Tilanne ei ole reilu. Tornion-Muonionjoen lohta pyydetään holtittomasti siellä, missä sitä ei tuoteta. Siitäkin huolimatta Elias Teriö pyytää harkitsemaan, kuinka paljon lohta tänä kesänä pakkasiimme ja nuotioillemme tarvitsemme.

Milla Salo, päätoimittaja