Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Onko Kolari tuomittu kalistelemaan elinkeinoistaan kahdella puolen railoa?

Loppua kohti käyvä valtuustokausi ja huhtikuussa edessä olevat kuntavaalit ovat saaneet Ylläksen valtuutetut käyttämään kitkeriä puheenvuoroja kunnan päätöksenteon kulttuurista ja Ylläksen arvostuksen puutteesta.

Railo kunnan kylien sekä matkailun ja potentiaalisen kaivostoiminnan välillä repesi näkyvämmäksi. Onko kyse vain edessä olevista vaaleista, jäin miettimään.

Ylläksen vapaa-ajanasukkaiden yhdistys Ylläksen ystävät pyysi minua puhumaan Kolarin kehityksestä 20-vuotisseminaariinsa joulun välipäivinä. Uppouduin paikallishistoriaan ja etsin menneisyyden railoja. Vähän yllätyin, kun niitä löytyi.

Toisaalta, ruukki toi reissutyötä sen ajan kolarilaisille ja taitavien seppien perinnön.

Kolarin kirjoitettu historia alkaa 1500-luvulta, josta löytyvät myös ensimmäiset railon ainekset: kolarilaisten järvien kaloista tulivat nauttimaan esimerkiksi torniolaiset. Vielä kauempaa tullut savolainen uudisasukas Pekka Kolari ajoi Samuli Paulaharjun kirjaaman tarinan mukaan ”suuren lappalaisjoukon” tieltään Kolarinsaaressa ja toi ehkäpä tullessaan kaskiviljelyn, tervanpolton ja taidon hyödyntää rautaa.

Juvakaiselta ajettiin malmia Pajalaan Köngäsen ruukkiin mahdollisesti jo 1600-luvulla. Rautamiehet metelöivät ja viettivät huonoa elämää, minkä vuoksi seudun poronhoitajat eivät louhoksesta innostuneet. Toisaalta, ruukki toi reissutyötä sen ajan kolarilaisille ja taitavien seppien perinnön.

Suuret savotat, niiden kehnot työolot ja huonot palkat, luokkajako sekä kitkerät valtakiistat Sieppijärven ja Kolarin kirkonkylän välillä olivat vielä kaukaista tulevaisuutta matkailun ja kaivostoiminnan välisistä ristiriidoista puhumattakaan.

Onko Kolari tuomittu kamppailuun elinkeinojen välillä?

Lihan ja leivän välissä, analysoi kolarilainen vanha sananparsi. Onko Kolari tuomittu kamppailuun elinkeinojen välillä?

Toinenkin kysymys hiipi mieleen: mitä kaikkea hyvää on eri aikoina jäänyt tekemättä, kun voimat ovat kuluneet sen mittelemiseen, kuka saa tahtonsa läpi.

Pekka Kolari kuului olleen uhkarohkea ja oikukas. Se tallentui hänen kuolemansa jälkeen käytyjen käräjien pöytäkirjoihin. Kolarilaiset ottivat uudisraivaajan kunnallisen historiansa sankariksi, joten voiko hänen jälkeensä eläneiltä muuta odottaa kuin Pekan perinteiden jatkamista?

Voi ja pitääkin, mikäli kolarilaiset haluavat nähdä jälkeläistensä samoavan näillä jokivarsilla, metsissä ja tuntureilla jatkossakin. Hankalampi on vastata kysymykseen, kuinka silta railon yli rakennetaan.

Siihen tarvitaan ihmisiä kahden puolen railoa.

Milla Salo, päätoimittaja