Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Mahdollisuus harrastaa

Olisitko sinä valmis muuttamaan vuoroviikoiksi kaupunkiin, jotta lapsesi saisi mahdollisuuden harrastaa taitojensa mukaisella tasolla ja kehittyä harrastuksessa, johon hänellä on palo?

Kysymystä on viime vuosina pohdittu ainakin muoniolaisessa Liikavainion ja kolarilaisessa Räisäsen perheissä.

Jutussamme perheiden nuoret kertovat, millaisia tavoitteita heillä on alkavalle kiekkokaudelle ja pidemmälle tulevaisuuteen. Muoniolaisen nuoren harrastus alkoi 70 kilometrin päässä kotoa Kolarin jäähallilla. Kuskaaminen kuului kuvioon alusta lähtien.

Toisen nuoren isä kertoo ajatelleensa ensin, että ei onnistu. Keinot lapsiperheen arjen järjestämiseksi kahdella paikkakunnalla kuitenkin etsittiin ja löydettiin. Ratkaisussa painoi sekin, että omat vanhemmat ovat aikanaan antaneet tukensa ja apunsa, jotta harrastaminen ja kotoa pois muutto oli mahdollista.

Luoteis-Lapin verkossa ja painetun lehden sivuilla on kesän ajan julkaistu kirjailija Pekka Juntin hulvattomia novelleja, joista eräässä tarinan isähahmo toteaa lapsilleen, että harrastaa saa, mutta kuskiksi hän ei ala. Tapahtumapaikka on syrjäinen, näitä kulmia muistuttava. Lapsihahmo polkee nuoruusvuodet Helkamalla hallille. Tie vie tähtiin, ja kiekkoilija pääsee lopussa toteamaan kyytiä paikalliseen vailla olevalle isälleen, ettei hän mikhään taksi ole.

Sisulla ja kiukullakin voi päästä pitkälle. Tosielämässä moni vanhempi valitsee toisenlaisen tien ja uhraa vapaa-aikaa kilometreihin, halleille, kenteille, saleille tai antaa tukensa lasten intohimoihin tavalla tai toisella.

Nuori ei näillä kairoilla voi aina polkea Helkamalla kovinkaan pitkälle. Vanhemman tuki itselle tärkeään on hyvän siemen, joka parhaimmillaan itää loppuelämän ja seuraavaan sukupolveen asti.