Muualta Lapista

Outokumpu suunnittelee pienydinvoimalaa Tornion Koivuluotoon

Pienydinvoimala olisi toiminnassa 2033.

Teräsyhtiö Outokumpu selvittää mahdollisuuksia vähentää hiilidioksidipäästöjä pienydinvoiman avulla. Laitoksen arvellaan olevan toiminnassa kymmenen vuoden kuluttua.

Mahdollisena sijoituspaikkana olisi Tornion tehtaan läheisyydessä oleva Koivuluoto. Yhtiö tekee siellä pian koekairauksia selvittääkseen peruskallion syvyyttä.

Selvityksen tavoitteena on arvioida pienydinvoiman toteutettavuutta. Investointipäätökset tehdään myöhemmin, mutta kyseessä on miljardiluokan hanke.

Laitoksen tarkoituksena on tuottaa energiaa tehtaalle, mutta myös kaukolämpöä, vetyä ja prosessilämpöä on mahdollista saada.

– Tarvitsemme tasaista, kustannuskilpailukykyistä, ennustettavaa, vakaata ja päästötöntä energiatuotantoa. Tässä ydinvoima paras vaihtoehto, Outokummun ferrokromin liiketoiminnan johtaja Martti Sassi tiivistää.

Outokummun pienydinvoimaprojektin johtaja Kristiina Tiilas puolestaan kertoo, että suunniteltu laitos on sähköteholtaan alle 300 megawattia.

– Laitos voidaan rakentaa tehtaissa lähes valmiiksi moduuleiksi ja kuljettaa sijoituspaikalle maitse tai meriteitse, Näin rakennusaika lyhenee, Tiilas toteaa.

Parhaillaan selvitetään, onko pienydinvoimala kaupallisesti mahdollinen ja Koivuluodon laitospaikan soveltuvuutta. Nämä selvitykset tapahtuvat ensi vuoden aikana.

Pienydinvoimala on kuin oikea vastaava laitos, mutta nimensä mukaan pienempi.

– Se on käytännössä skaalattu pienemmäksi. Laitokset ovat yksinkertaistettuja, joissa ei ole ylimääräisiä komponentteja, Tiilas kertoo.

Pienydinvoimalassa turvallisuusasiat on mietitty uudella tavalla.

– Puhutaan passiivisista turvallisuusominaisuuksista. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että laitoksessa on paljon vettä jossakin laitoksen yläpuolella jäähdytykseen. Se saadaan painovoimaisesti reaktoriin, jos niin tarvitaan, Tiilas kertoo.

Projekti kestää noin kymmenen vuotta, joka on ydinvoimalaitokselle tiukka aikataulu. Tällä hetkellä käynnissä ovat esiselvitykset investoinnista ja sijoituspaikasta.

Periaatepäätös laitoksen rakentamisesta menee hallitukselle ja eduskunnalle hyväksyttäväksi. Sitten tehdään rakentamislupa, jonka jälkeen on vuorossa käyttölupa. Näiden takana ovat ministeriö ja säteilyturvakeskus.

Outokummun mielestä Koivuluoto sopii hyvin pienydinvoimalan sijoituspaikaksi, koska se sijaitsee lähellä terästehdasta. Noin 300 megawatin laitos maksaisi noin 2 miljardia euroa.

Ensimmäistä pienydinvoimalaa pystytetään parhaillaan Kanadaan, ja Ruotsissa suunnitelmat ensimmäisen vastaavan laitoksen suunnitelmat ovat pitkällä.

– Suomessa esimerkiksi jäät pitävät ottaa huomioon. Projektien toteutuksissa on aina paljon riskejä, Tiilas sanoo.

Outokummun Tornion tehdas tarvitsee vuodessa energiaa noin 3 terawattia. Laitoksen 300 megawatin tuotto on siis verrattain pieni sähköntarpeeseen nähden.

– Teemme erilaisia skenaarioita laitostarpeesta. Näissä pohditaan, tehdäänkö alueelle esimerkiksi kaksi laitosta. Kaikki riippuu siitä, mitä kaikkea muuta Tornion alueelle tulee. Yksi laitos riittää Outokummulle hyvin. Jos alueelle tulee paljon vetyteollisuutta, niin tarve voi kasvaa. Koivuluoto riittää hyvin usealle laitokselle, Tiilas sanoo.

Mutta miten pienydinvoimala vaikuttaa Tornion talouteen tulevaisuudessa?

– Valtionosuusongelmamme ovat laitoksen pystytyksen jälkeen ohi, Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala naurahtaa.