Paikallisuutiset

”Oliskopa niistäkhän haittaa” — Lue mitä mieltä vaalikoneeseen vastanneet Kittilän kuntavaaliehdokkaat ovat tuulivoimaloista

Tuulivoima ja vanhojen riitojen vaikutus kunnan kehitykseen jakavat Kittilän kuntavaaliehdokkaita Kittilälehden vaalikoneessa.

Vaalikoneeseen vastasi 42 Kittilän 78:sta kuntavaaliehdokkaasta. Vastaajia on kaikista seitsemästä ehdokkaita asettaneesta puolueesta.

Kävimme läpi ehdokkaiden vastaukset viiteen paikalliseen väitteeseen. Ne koskevat paitsi tuulivoimaa ja vanhoja riitoja myös kaavoitusta, toisen asteen koulutusta ja kirkonkylän kehittämistä.

Vaalikoneen väitteisiin oli mahdollista vastata olevansa joko samaa mieltä, täysin samaa mieltä, eri mieltä tai täysin eri mieltä tai jättää neutraali vastaus. Vastaustaan sai halutessaan perustella.

Istuva kunnanvaltuustopäätti helmikuussa 2023 äänin 17–10, ettei kunta meneillään olevalla valtuustokaudella käynnistä Kittilän alueella tuulivoiman kaavoitushankkeita. Valtuusto ei muuttanut linjaustaan, vaikka kuntaan pian päätöksen jälkeen toimitettiin 235 ihmisen allekirjoittama kuntalaisaloite, jossa vaadittiin, että tuulivoimahankkeet olisi ollut otettava uudelleen käsittelyyn.

Valtuusto perusteli päätöstään tuulivoiman haitoilla luontomatkailulle ja poronhoidolle.

Kittilälehden vaalikoneeseen vastanneista kuntavaaliehdokkaista noin 40 prosenttia on samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väitteestä, että Kittilän tulisi suhtautua myönteisemmin tuulivoimaan. Hieman suurempi osuus eli 45 prosenttia vastaajista on väitteestä eri mieltä tai täysin eri mieltä. Neutraalisti asiaan kertoo suhtautuvansa vajaa 15 prosenttia vastanneista.

Kielteisimmin tuulivoimaan suhtautuvat vaalikoneen perusteella keskustan ja perussuomalaisten ehdokkaat, mutta asia jakaa mielipiteitä myös puolueiden sisällä. Myönteisimpiä tuulivoiman suhteen ovat vihreiden ehdokkaat.

Keskustan vaalikoneeseen vastanneista yhdeksästä ehdokkaasta kuusi on täysin eri mieltä tai eri mieltä väitteestä, että Kittilän tulisi suhtautua myönteisemmin tuulivoimaan, mutta kolme ehdokasta kertoo olevansa siitä samaa mieltä.

– Nykyinen linjaus kunnassa on hyvä. Olemme valinneet kaivoksen ja turismin. Tuulivoima voisi syödä turismin tulovirtoja ja tuhota innovatiivisemman luontoläheisemmän matkailun kehittämisen Kittilän syrjäkyliin, Simo Holck perustelee kantaansa vaalikoneessa.

– Ei sovi maisemaamme, Akseli Erkkilä sanoo.

Anja Keskitalo suhtautuu tuulivoimaan avoimemmin.

– Energiamuotona turvallinen vaihtoehto. Sijainti on kuitenkin tarkkaan harkittava ja vältettävä mahdollisia muita haittoja elinkeinoille ja asukkaille, hän sanoo.

Myös Jani Mantovaara on myönteisemmän suhtautumisen kannalla.

– Kyllä, kunhan suunnitellut ei vaikuta luonnon monimuotoisuuteen.

Perussuomalaisista vaalikoneeseen vastanneista kahdeksasta ehdokkaasta kuuden mielestä myönteisempää tuulivoimaan suhtautumista ei Kittilään tarvita. Yksi on asiasta toista mieltä, ja yhden ehdokkaan suhtautuminen asiaan on neutraalia.

– Tuulivoiman on todettu häiritsevän esimerkiksi maanpuolustuksellisesti, ja puolustusvoimat ovat lausuneet kielteisesti asiasta. Kunnan tulee keskittyä oikeasti hyödyllisiin asioihin, Janne Paksu perustelee kielteistä kantaansa.

– Kaikessa päätöksenteossa tulee ottaa huomioon alueen kulttuuri ja perinteiset elinkeinot, Noora Heikinheimo sanoo.

Myönteisempää tuulivoimaan suhtautumista perussuomalaisista ehdokkaista vastanneista ainoana kannattava Tanja Koivisto ei perustele vaalikoneessa kantaansa.

Kokoomuksen yhdeksästä Kittilälehden vaalikoneeseen vastanneesta ehdokkaasta puolet on samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että Kittilässä pitäisi suhtautua tuulivoimaan myönteisemmin. Kolmen suhtautuminen on neutraalia, ja kaksi ehdokasta ilmoittaa olevansa asiasta täysin eri mieltä.

Aleksi Lehto on myönteisemmän suhtautumisen kannalla.

– Tuulivoimalla edistettäisiin kunnan ilmastotoimenpiteitä ja siirryttäisiin kohti vihreää siirtymää. Tuulivoimaloista tulisi kiinteistöveroa kunnalle, ja tällä voitaisiin parantaa palveluiden laatua, hän perustelee.

Jukka Poti ei kaipaa Kittilään tuulivoimaa.

– Kittilän kunta ei tarvitse tuulivoimaa. Koitetaan pitää luonto siistinä ja houkuttelevana. Kunta ei kuitenkaan voi rajoittaa liiaksi yksittäisen maanomistajan maankäyttöoikeutta, hän sanoo.

Pekka Kämäräinen on yksi asiaan neutraalisti suhtautuvista.

– Jos markkinalähtöisesti tuulivoimaa halutaan rakentaa sille olosuhteiltaan sopivaan paikkaan, niin miksipä ei. Tuulivoimasta on tullut hieman ideologinen kysymys. En ole suoraan puolesta tai vastaan, hän sanoo.

Vasemmistoliitosta Kittilälehden vaalikoneseen on vastannut yhdeksän ehdokasta. Heistä viiden mielestä tuulivoimaan tulisi suhtautua myönteisemmin ja neljän mielestä ei.

Yksi myönteisempää suhtautumista kannattavista on Aaro Granroth.

– Sähköä tarvitaan, kun liikenne ja kaukolämmöt sähköistyvät, hän perustelee.

– Kaikilla asioilla on hyvät ja huonot puolet. OIiskopa niistäkhän haittaa, Mikko Rauhala puolestaan pohtii perusteluissaan, vaikka ilmoittaakin olevansa eri mieltä siitä, että Kittilään kaivattaisiin myönteisempää suhtautumista tuulivoimaan.

Oula Vuollin mielestä tuulivoimaa ei tällä hetkellä kannata rakentaa.

– Tuulivoimaloilla on olemattomat vakuudet, joten ympäristöhaitat jäävät maanomistajien vastuulle. Lisäksi vaikuttaa siltä, että tuulivoima tulee mukaan valtiontasausjärjestelmään. Tämä pudottaa paljon kuntien tuulivoimatuloja. Nykyiset käynnissä olevat hankkeet vaikuttaisivat erittäin negatiivisesti esimerkiksi porotalouteen, hän sanoo.

Myös SDP:n kolmella vastaajalla on vastauksissa hajontaa, sillä yksi ehdokkaista on tuulivoimamyönteisyyden kannalla, yksi sitä vastaan ja yksi neuraalilla linjalla.

– Tuulivoima tulee tehdä mahdollisimman lähellä sitä paikkaa, missä sähkö käytetään, ettei tarvii tuhota isoa aluetta uusien sähkölinjojen alle, koska nykyinen sähköverkko on jo nyt hyvin kuormittunutta, myönteisyyden lisäämisestä eri mieltä oleva Arto Hettula sanoo.

Myönteisempää tuulivoimasuhtautumsta kannattava Aarne Kuokkanen ei perustele vaalikoneessa vastaustaan.

Myönteisimmin tuulivoimaan suhtautuvat vaalikoneeseen vastanneet kolme vihreiden kuntavaaliehdokasta. He ovat kertoneet olevansa joko samaa mieltä tai täysin samaa mieltä siitä, että Kittilän pitäisi suhtautua myönteisemmin tuulivoimaan.

– Tuulivoima on asia, jota kannattaa jokainen henkilö, joka on huolissaan tai ymmärtää jotain lähestyvästä ilmastonmuutoksesta. Se on ainoa keino, jolla kunta voisi päästä hiilineutraalisuustavoitteeseen, muuten jäädään siitä kauas, perustelee Leena Neitiniemi-Upola.

– Suotuisalle paikalle, kyllä, sanoo Saana Veltheim.

RKP:n ehdokas ilmoittaa suhtautuvansa tuulivoima-asiaan neutraalisti.

Kittilälehden vaalikoneeseen vastanneita ehdokkaita jakaa myös suhtautuminen vanhoihin riitoihin. Yhteensä liki 40 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että vanhat riidat ja päättäjien leiriytyminen estävän Kittilän kehitystä. Suunnilleen saman verran vastaajista on kuitenkin täysin toisella kannalla. He siis katsovat, etteivät vanhat riidat estä Kittilän kehitystä. Neutraalisti asiaan kertoo suhtautuvansa vajaa viidennes vastaajista.

Vasemmistoliiton vastaajista suurin osa ilmoittaa kannakseen sen, etteivät vanhat riidat estä Kittilän kehitystä. Vain yksi ehdokkaista on toista mieltä, ja kahden vastaus on neutraali.

– Kenelläkään Kittilässä ei enää kiinnosta yli kymmenen vuoden takainen jupakka. Meillä katsotaan eteenpäin, ja niin toivoisi myös median tekevän, Marita Toivanen sanoo.

Niina Summanen on puolestaan sitä mieltä, että vanhat riidat jarruttavat kehitystä.

– Etenkin riitojen kohdalla asiat on tietenkin selvitettävä, mutta tietyssä pisteessä tulee vaan mennä asioissa eteenpäin ja päästää irti vanhasta, hän sanoo.

Vaalikoneeseen vastanneista perussuomalaisten ehdokkaista suurin osa ilmoittaa olevansa täysin samaa mieltä tai samaa mieltä väitteestä että vanhat riidat estävät Kittilän kehitystä. Kaksi vastaajista on kuitenkin toisella kannalla, ja yksi suhtautuu siihen neutraalisti.

– Kuntapolitiikka Kittilässä liian pitkään pyörinyt samojen vaikuttajien varassa, aika saada muutosta aikaan, Tanja Koivisto sanoo.

Samoilla linjoilla on Noora Heikinheimo.

– Tosi kuin vesi. Kunta tarvitsee uusia, motivoituneita, objektiivisesti asioita katsovia ja nykyisten piirien sekä sukujen ulkopuolelta tulevia ihmisiä mukaan, hän sanoo.

Janne Paksun mielestä vanhat riidat ovat jo mennyttä eivätkä vaikuta Kittilän kehitykseen.

– Sodat on sodittu. Päätöksenteossa on uusi aika ollut menossa hyvän aikaa ja hyvässä yhteishengessä. Onhan kehitys Kittilässä indeksien kärjessä maanlaajuisesti katsottuna, hän sanoo.

Keskustan, kokoomuksen, vihreiden ja SDP:n ehdokkaiden vaalikonevastauksissa on perussuomalaisten ja vasemmistoliiton ehdokkaita enemmän hajontaa.

– En ole itse tähän törmännyt, mutta tällä voi olla mahdollisesti vaikutusta siihen, hakeutuvatko uudet ihmiset kunnan päätöksentekoon, keskustan ehdokas Janne Ylitörmänen sanoo vanhojen riitojen vaikutuksesta kunnan kehitykseen.

– Mennyt on mennyttä. Tärkeintä on katsoa eteenpäin ja keskittyä Kittilän kehittämiseen yhteistyössä. Kun päätöksenteossa keskitytään yhteiseen hyvään ja ratkaisuihin menneisyyden sijaan, saamme aikaan parhaita tuloksia, kokoomuksen Veikka Ylitalo kommentoi.

Vihreiden Saana Veltheimin mukaan vanhat riidat ”estävät ainakin sujuvaa, läpinäkyvää ja oikeudenmukaista päätöksentekoa”.

– Toivottavasti tilanne rauhoittuu, kommentoi SDP:n Aila Moksi.

Tuulivoima ja vanhojen riitojen vaikutus kunnan kehitykseen jakaa ehdokkaita Kittilälehden vaalikoneessa, mutta samaa mieltäkin asioista ollaan.

Kaikki vaalikoneeseen vastanneet ehdokkaat allekirjoittavat väitteen, että Kittilään tarvitaan monipuolisemmin vaihtoehtoja toisen asteen koulutukseen. Noin kolme neljästä on väitteestä täysin samaa mieltä ja neljänneskin samaa mieltä.

Myös kaavoituskysymyksestä tunturialueella ollaan suhteellisen yksimielisiä. Noin kolme neljästä on sitä mieltä, että tunturialueelle pitäisi kaavoittaa enemmän tontteja ympärivuotiseen asumiseen. Eri mieltä on yhteensä noin viidennes vaalikoneeseen vastanneista.

Kirkonkylän kehittäminen jää Levin kasvun jalkoihin reilun 70 prosentin mielestä. Eri mieltä väitteestä on yhteensä noin vajaa 15 prosenttia vastaajista, ja suunnilleen saman verran on niitä, joilla ei ole asiaan selvää kantaa.

Lisää ehdokkaitten mielipiteistä voi lukea Kittilälehden vaalikoneesta.