Kulttuuri

Niilo Koskenniemi oli kolarilaisten luottomies, kotipitäjänsä ensimmäinen kunnanjohtaja ja pitkäaikainen kansanedustaja

Onko hän kaikkien aikojen kolarilainen? Luoteis-Lapin kevään juttusarja esittelee Kaikkien aikojen kolarilainen ja muoniolainen -äänestyksen ehdokkaat. Yleisöäänestyksen vuoro on huhti-toukokuussa.

”Kolarilainen kansanedustaja, joka nautti suosiota yli puolue- ja kuntarajojen. Kiersi ihmisten luona ja hoiti heidän asioita”, perusteli Niilo Koskenniemeä kaikkien aikojen kolarilaiseksi ehdottanut lukijamme.

Tiivistys on hyvä, sillä juuri noista asioista Koskenniemi kotikunnassaan tunnetaan vielä tänäkin päivänä.

Myös sieppijärveläinen Veikko Nordberg pitää Niilo Koskenniemeä erinomaisena vaihtoehtona kaikkien aikojen kolarilaiseksi. Nordberg työskenteli Koskenniemen kanssa SKDL-asioissa ja oli jo lapsena tämän naapuri. Mieleen on jäänyt muun muassa se, että Koskenniemeltä sai aina välillä pyöräkyydin kouluun. Muuten Nordberg olisi joutunut talsimaan viiden kilometrin matkan.

– Niilo pyöräili pyykkipojat housunlahkeissa, ettei mennyt pinnojen väliin, ja otti kyytiin, jos olin yksin kulkemassa.

Myöhemmin Nordberg oli esimerkiksi timpurina, kun Koskenniemi teki lisälaajennusta taloonsa. Koskenniemi oli tuolloin jo kansanedustaja ja matkustellut paljon, jopa Pohjois-Koreassa, josta hän oli ottanut kuvia kattorakenteista. Sellaiset tulivat sitten myös Koskenniemen taloon Järvirovassa.

Kerran Utsjoella ostin kalastuslupaa, ja luvan myyjä osoittautui Niilon väärtiksi.

Koskenniemi aloitti uransa Kolarin kunnassa parikymppisenä, sotien jälkeen vuonna 1948. 13-lapsisen sieppijärveläisen pienviljelijäperheen pojan ensimmäinen pesti kunnassa oli varastonhoitaja, ja sitä hän hoitikin vajaan vuosikymmenen. Varastohommat hän sai vaihtaa ensin asutusneuvojan ja sitten kunnansihteerin tehtävään.

Politiikka kiinnosti, ja Koskenniemi nousi kunnanvaltuustoon jo nuorena. 1960-luvulle tultaessa hän johti jo kunnanhallitusta.

Kotikunnassaan luotettavana pidetty Koskenniemi pyrki ja lopulta myös pääsi valtakunnan politiikkaan. Hänestä tuli kansanedustaja vuonna 1970, mutta jo sitä edellisissä vaaleissa läpimeno oli lähellä: kansanedustajan paikka jäi katkerasti vain kahden äänen päähän. Se on edelleen niukimpia tappioita ellei niukin koko eduskuntavaalien historiassa.

Koskenniemen puolue oli SKDL, olihan hän liittynyt jo nuorena kommunistiseen puolueeseen. Se ei kuitenkaan määrittänyt Koskenniemeä liiaksi, vaan hänen muistellaan olleen erityisen taitava pitämään suhteita yllä muihin puolueisiin, kuten Maalaisliittoon. Myös ahkera kolarilaisten tapaaminen oli Koskenniemen käyntikortteja.

– Niilo tunnettiin muuallakin Lapissa. Kerran Utsjoella ostin kalastuslupaa, ja luvan myyjä osoittautui Niilon väärtiksi, Veikko Nordberg muistaa.

Nordberg piti usein seuraa Koskenniemelle tämän reissuilla. Koskenniemi puhui monissa taloissa ympäri Lappia. Nordberg muistaa, että matkaa taitettiin tehokkaasti: esimerkiksi Utsjoelta ajettiin takaisin Sieppijärvelle yhdellä pysähdyksellä, välillä piti nimittäin syödä itse tehdyt eväät.

Koskenniemi valittiin lopulta myös kotikuntansa ensimmäiseksi kunnanjohtajaksi, mutta sitä virkaa hän ei koskaan hoitanut. Hän pysyi eduskunnassa vuoteen 1987. Kansanedustajuudesta hän luopui sairastumisen takia. Koskenniemi menehtyi 61-vuotiaana kesällä 1988.

Juttua on muokattu 29.4. kello 15.07. Korjattu Voitto Vaattovaaran syntymävuosi oikeaksi. Aiemmin se oli virheellisesti 1949.

Juttua on muokattu 10.3. kello 17.09: korjattu faktalaatikkoon Ulla Rantalan virheellinen syntymävuosi. Faktalaatikossa kerrottiin aiemmin, että Ulla Rantala on syntynyt vuonna 1935. Oikea syntymävuosi on 1936.