Paikallisuutiset

Neitokainen näyttää parhaalta yläilmoista

Yksi Kittilän kuvatuimmista järvimaisemista löytyy läheltä Lainion lumikylää.

Kun sosiaaliseen mediaan näppäilee hakusanan Neitokainen, ruudulle ei tule juurikaan kuvia nuorista naisista. Sen sijaan haulla löytyy satoja kuvia Suomen muotoisesta metsäjärvestä. Kuvia on otettu kaikkina vuodenaikoina ja yleensä kymmenien tai noin sadan metrin korkeudelta maanpinnasta. Neitokainen-järvi on noussut valtaisaan suosioon aivan viime vuosina, mikä tämä järvi oikein on?

116-metriä pitkä järvi sai maineikkaat muotonsa vuonna 1991. Vielä 2000-luvun alkaessa järvi oli suurelle yleisölle tuntematon. Heinäkuussa 2003 alueella partioineet metsäpalovalvontalentäjät olivat huomanneet ilmasta käsin Suomen muotoisen järven, mutta sen historiasta ei ollut tietoa. Lopulta matkailuyrittäjä Keijo Kurtakko soitti Kittilälehteen ja kertoi hankkeesta. Ylläsjärveläinen yrittäjä ja silloinen Lainion Krouvin omistaja teki yhdessä rakennusmestari Esko Sääskilahden kanssa järven yhdessä kesässä.

”Ostimme maat Metsähallitukselta vuonna 1986. Kaavoitettiin alue, rakennettiin tiet ja sähköt. Totesimme, että siellä on pieni järvi, joka oli soistunut rannoilta, joten kunnostimme sen”, Kurtakko kertoi Kittilälehdessä syksyllä 2003.

Tekijöiden mukaan järvi muistutti Suomea jo alkujaan, joten massiivisia kaivuutöitä ei tarvittu. Ahvenanmaa syntyi sattumalta, kun pohjaveden etsinnässä tehtiin järven viereen koekuoppa. ”Pohjavettä ei ollut lähelläkään. Tehtiin koekuoppa ja huomattiin, että siitähän tuli Ahvenanmaa, tosin se tulin vähän väärään paikkaan, Sääskilahti kertoi Kittilälehdelle elokuussa 2015.

Järvi tunnettiin aluksi Finlanttona. Nimen antoivat järveä ihmetelleet lentäjät. Sääskilahden mukaan karttoihin nimi Neitokainen tuli muutama vuosi sitten.

”Sain puhelun henkilöltä, joka laati karttoihin paikannimiä. Hän sanoi, että paikka on vielä nimeämätön, että mikä sen nimeksi tulisi. Minä sanoin, että Neitokainen, kun kerran sen lähellä on Hannukainen, niin sehän siihen sopisi”, Sääskilahti kertoi.

Järven läheisyyteen kaavailtiin myös hotellia. Matkailuhankkeen maat kuitenkin siirtyivät Metsähallituksen hallintaan ja hanke jäi toteuttamatta. Näkötorniakaan paikalla ei ole, mutta ihmisillä on nykyisin toiset keinot nähdä ympäröivät maisemat.

1990-luvulla ei ollut vielä tietoakaan drooneista ja muista nykyvempeleistä, joilla kuka tahansa voi kuvata maisemaa yli sadan metrin korkeudesta tai lentää virtuaalilasit kasvoillaan. Tämä tuntuu erikoiselta, sillä Neitokainen on kuin tehty drooniharrastajien leikkipaikaksi. Sosiaalisessa mediassa moni kertoo yhdistäneensä järvellä vierailun omaan Lapin roadtrippiinsä, ja usein Neitokaisen tapaaminen on valokuvausharrastajien pitkäaikainen haave.

Kohde on helposti saavutettavissa, sillä autolla pääsee lähes rantaan saakka. Lainion Lapland Hotels Snow Villageen on matkaa kaksi kilometriä, Ylläkselle 15 ja Leville 40 kilometriä. Rannalta katsottuna Neitokainen on kuin mikä tahansa umpeen kasvava pieni metsälampi. Korkeuksista kuitenkin näkee, että järvi on säilyttänyt muotonsa hyvin 30 vuoden ajan ja se on selvinnyt myös kuluvan kesän pitkästä kuivuusjaksosta. Käsivarresta vesi on käymässä hieman vähiin ja Kittilän seutuville näyttää muodostuneen vesikasveista sydänkuvio.

Kyllä se yllätti, miten voi pikkuisesta Lapin kylästä lähteä niin valtava some-ilmiö.

Lainiolle rakennetaan vuosittain maailmankuulu lumilinna Snow Village. Toiminnan omistaa nykyisin Lapland Hotels ja rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa tekninen johtaja Tomi Kurtakko. Hän kertoo, että Suomen muotoinen järvi kuten myös Lainion intiaanit nousevat tasaisin väliajoin tapetille. Lainiolla asuneista intiaaneista on tekeillä tv-dokumentti ja Neitokaisen yllä pyörii kuvauskoptereita.

– Järven historiaa kysellään, että minkä näköinen lätäkkö se on alun perin ollut. Vielä kymmenen vuotta sitten itse paikkaa kyseltiin paljon, mutta nykyiset paikannuslaitteet löytävät sen jo hyvin, Kurtakko sanoo.

Neitokainen jäi unohduksiin 1990-luvun laman ja konkurssien myllerryksissä, mutta nousi ilmiöksi kun droonit valtasivat markkinat.

– Se on vastaava pyhiinvaelluspaikka kuin Rovaniemellä saari, jossa on punainen talo, Kurtakko sanoo.

Suurin julkisuusarvo on ollut kuitenkin Snow Villagella ja etenkin Game of Thrones -teemalla. Jää- ja lumiveistokset tulivat tutuiksi miljoonille ihmisille.

– Kyllä se yllätti, miten voi pikkuisesta Lapin kylästä lähteä niin valtava some-ilmiö. Vyöry yllättää, mutta äkkiä se myös unohtuu, jos uutta ei tule jatkuvalla virralla. Se vaatii ajan hermoilla olemista, Kurtakko pohtii.

Lainiossa on varastoitu lunta ja jäätä ensi talvea varten, mutta kysymyksiä on vielä paljon ilmassa.

– Valmius on olemassa, mutta ei tiedä, mitä korona tekee ja saadaanko tänne kansainvälisiä asiakkaita vai ei. Kipeästi tarvitaan ulkomaalaisia asiakkaita takaisin.

Kurtakko kertoo, että ensi talven teema odottelee vielä. Lomien päätyttyä punnitaan muun muassa ulkomaalaisten ja kotimaisten matkailijoiden tulevaa osuutta sekä sitä, saadaanko paikalle ulkomaalaisia veistäjiä.

Ulkomaalaiset asiakkaat kiinnostuivat Keijo Kurtakon ja poikiensa Ramin ja Tomin alulle panemasta lumikylästä 2000-luvun alussa, ja brittichartereita alkoi tulla enemmän vuoden 2005 paikkeilla. Siitä asti kasvua oli aina kevääseen 2020 saakka.

– Marraskuussa tehdään viimeiset ratkaisut, kun laitetaan lumitykit päälle, Kurtakko sanoo.

Juttu on julkaistu heinäkuussa 2021.