Paikallisuutiset
Muonion uusi rehtori Marika Semi haluaa puuttua kiusaamiseen – ”Fyysisen koskemattomuuden raja on ehdoton”
Marika Semi ei aio tulla lehtikuvaan yksin.
Hän pyörähtää Muonion yhtenäiskoulun opettajanhuoneeseen, ja hetken päästä kanslian ovella seisovat yhdeksäsluokkalaiset Väinö Myllynen ja Hallvard Trøen.
He seisovat hiukan vaivaantuneina ovella. Rehtorin kanslia ei ole paikka, jossa he tavan takaa käyvät. Semin mielestä huoneen ei tarvitse olla ikävä paikka ja kokemus, vaan siellä asioita voidaan tarvittaessa yhdessä miettiä ja selvittää.
Heidän kanssaan pihaan lähtee joukkue kakkosluokkalaisia, jotka lopettivat hetki sitten parkourhipan kellon soittoon ja kipusivat yhtenäiskoulun yläkertaan. Kuvauslupien tuplatarkastuksen jälkeen telineelle kiipeävät Sohvi Kivinen, Hilma Tuppurainen ja Sunna Sieppi yhdessä yhdeksäsluokkalaisten ja rehtorin kanssa.
– Virkeä ja vireä, Semi sanoo ensivaikutelmansa Muonion yhtenäiskoulusta.
– Tosi hyvä yhteishenki!
Semi jutustelee oppilaiden kanssa ja kertoo sitten, että kohtaamiset ovat sujuneet myönteisesti. Esimerkiksi ruokalassa hän saa tärkeää palautetta siitä, miten koululaiset voivat.
– Rehtorina koen tärkeäksi tehtäväksi koulun johtamisen lisäksi lasten ja nuorten kohtaamisen ja kasvattamisen yhdessä koko koulun henkilöstön kanssa, hän lausuu.
Rehtori kaverikirjassa
Lempikouluruoka: pinaattikeitto
Lempikouluaine: matematiikka ja liikunta
Koulumatka: pyörällä tai autolla
Harrastukset: liikunta: juoksu, suunnistus, pyöräily, hiihto, melonta ja puutarhanhoito
Lemmikit: ei ole
Lempitubettaja: en valitettavasti seuraa tubettajia.
Koulu on kiusaamisvapaata aluetta. Marika Semi
Semi muutti Muonioon kesällä kotikunnastaan Valkeakoskelta, jossa hän on työskennellyt opettajana, rehtorina ja apulaisrehtorina 24 vuotta. Viimeisin työpaikka oli tuhannen oppilaan yhtenäiskoulu.
Muonion yhtenäiskoulun haasteisiin Semi ei vielä ole törmännyt.
– Niitä on turha maalailla etukäteen.
Koululaisten hyvinvointi on hänen mielestään ”ykkösprioriteetti”, jonka eteen kaikki tekevät työtä ja johon kaikki voivat vaikuttaa.
– Koulu on kiusaamisvapaata aluetta. Siihen puututaan, Semi sanoo.
Koulun toimintaohjeen mukaan kaikkien on puututtava kiusaamiseen, jota huomaavat. Puuttuminen on keskustelua ja tilanteen selvittämistä. Tarvittaessa koulu on yhteydessä vanhempiin ja oppilashuoltoon.
– Tarvittaessa rehtori on myös asioita selvittämässä, mutta ei välttämättä ensimmäisenä.
Vanhempien rooli on Semin mukaan iso. Hän toivoo, että he ovat yhteydessä matalalla kynnyksellä ja ymmärtävät, että koulu työskentelee lasten parhaaksi, eikä ole yhteydessä koteihin turhasta.
Jatketaan sitkeesti sitä, mitä on aloitettu.
Edellinen rehtori Jonne Lehto toi Muonioon koulun oman hyvinvointikyselyn. Luoteis-Lappi sai huhtikuussa 2024 vertailutietoa ensimmäisen ja toisen kyselyn tuloksista, jolloin näytti siltä, että kiusaaminen vähentyi sekä koulun omaan kyselyyn että valtakunnalliseen kouluterveyskyselyyn verrattuna. Viime marraskuun kyselystä Lehto ei antanut tarkkoja tietoja, mutta kommentoi sähköpostitse, että työtä riittää, eikä merkittäviä muutoksia ole tapahtunut.
– Kokemukset työrauhasta ja riittävästä ohjauksesta oppitunneilla olivat aiempaa positiivisemmat. Samoin kokemukset kavereiden määrästä koulussa ja siitä, että koulussa on joku, jonka puoleen kääntyä huolissa, hän kertoi.
Semi on kuullut koulun hyviskyselystä, mutta ei ole vielä ehtinyt perehtyä tuloksiin.
– Ehdottomasti käytämme sitä jatkossakin, hän sanoo.
Mikä voi olla läppää ja mikä ei ole. Marika Semi
Kiusaaminen on hänestä valitettava ilmiö, jota ei saada kokonaan kitkettyä. Tärkeää on systemaattinen puuttuminen.
– Lapset oppii ymmärtämään, että se ei ole hyväksyttävää, Semi sanoo.
Hän haluaa lähestyä asiaa keskustellen ja lapsia ymmärtäen, mutta toisaalta rajat opettaen.
– Fyysisen koskemattomuuden raja on ehdoton. Mutta myös puhe: mikä voi olla läppää ja mikä ei ole.
Semi näkee Muoniossa viime vuonna aloitetut liikuntavälitunnit ja välituntien muun ohjatun tekemisen hyvänä kiusaamisen ennaltaehkäisijänä.
– Mahdollisimman mielekäs tekeminen välitunnilla kaverin kanssa poistaa kiehnäämisen.
Tänä syksynä isommat oppilaat saivat välituntikäyttöön myös urheilukentän, jonne siirtyy valvoja silloin, kun oppilaat menevät sinne.
Myös huomaa hyvä -kortit säilyvät koulun arjessa.
– Jatketaan sitkeesti sitä, mitä on aloitettu. Pikavoittoja koulun kehittämisessä ei ole, Semi sanoo.
Ei ole olemassa mitään valmista hyvän koulun mallia. Marika Semi
Mikä koulun arjessa muuttuu uuden rehtorin myötä?
Siihen Semi ei vielä osaa vastata. Hänestä Muonion yhtenäiskoulua on johdettu tähän saakka hyvin. Ensin pitää tutustua koulun arkeen paremmin, ja sitten miettiä, mitä siihen voi istuttaa.
– Ei ole olemassa mitään valmista hyvän koulun mallia. Se on luotava joka paikassa.
Juttua muokattu 26.8. kello 12.04. Lisätty linkki toiseen juttuun.