Paikallisuutiset

Muoniolaisten sähkö siirtyy lähes valtakunnan halvimmalla hinnalla – Verkko pysyy omissa käsissä jatkossakin

Muonion sähköosuuskunta tarjosi 80-vuotiskahvit, mutta ensimmäinen sähkövalo syttyi kuntaan jo paljon ennen sotia.

Kun muoniolainen käyttää sähköä, noin kymmenesosa siitä on peräisin Oloksen päällä pyörivistä tuulimyllyistä. Vieläkin lähempää löytyvät omistajat verkolle, jota pitkin tuuli- tai Lapissa usein vesivoimalla tuotettu sähkö siirtyy muoniolaisten koteihin.

600 muoniolaista sähkönkäyttäjää omistaa itse kunnan sähköverkon, jota on 80 vuoden ajan rakennettu ja korjattu osuuskuntana. Muonion sähköosuuskunta ei ole lajinsa ainoa, mutta kuuluu sähköverkkoyhtiöiden vähemmistöön.

Osuuskunnan omistaman sähköverkon etu on toimitusjohtaja Arto Pekosen mukaan esimerkiksi se, että sen tarkoitus ei ole tuottaa voittoa. Muoniolaisten verkkomaksut ovat Energiaviraston vertailussa vuosittain viiden halvimman joukossa, Pekonen kertoo.

Toinen etu on se, että sähkön siirtämisestä perittävät maksut ja osuuskunnan voitot pysyvät Muoniossa.

– Yhtenä arvona on, että pyrimme edistämään paikkakunnan elinvoimaisuutta.

Sähköosuuskunnassa tekee töitä kymmenen muoniolaista työntekijää.

Joka tämmöisen ostaa, ei se hyväntekeväisyyttä tule tekemään. Arto Pekonen

Osuuskunnan lähivuosista paras oli sähköpulan vuosi 2022, jolloin sen omistamat sähköntuotannon osuudet vesivoimaloissa hakkasivat ennätystuottoa.

Osuuskunta ei tuota sähköä, mutta se hankki sähköntuotannon osuuksia aikoinaan muun muassa sen vuoksi, että lappilaiset yhtiöt saivat ostaa niitä etuosto-oikeudella. Vesivoimayhtiöt kompensoivat näin jokien valjastamisen haittoja.

Hyvän tuloksen seurauksena Muonion sähköosuuskunta oli vuonna 2022 Muonion toiseksi suurin yhteisöveron maksaja. Osuuskunta maksoi yhteisöveroa reilut 350 000 euroa, josta Muonio sai noin neljänneksen. Loput yhteisöveron tuotosta meni valtiolle.

Alkuvuonna 2023 osuuskunta jätti perimättä kokonaan sähkönsiirron perusmaksut kolmen kuukauden ajalta, koska kallis sähkö kuritti myös muoniolaisia, eikä perimiselle ollut tarvetta.

Tällä hetkellä sähkön siirtohinnoissa on Pekosen mukaan pientä nostopainetta. Hintoja alennettiin syyskuussa 2022, minkä jälkeen kustannukset ovat huomattavasti nousseet, Pekonen sanoo.

Muonion sähköosuuskunta on muoniolaisten käsissä luultavasti myös jatkossa. Yrityksen muoto suojelee ostotarjouksilta, sillä osuuskunnan kokouksen pitäisi tehdä myymisestä yksimielinen päätös.

Pekonen tietää, että joitakin ostotarjouksia on vuosikymmenten aikana tehty. Linja on kuitenkin selvä.

– Joka tämmöisen ostaa, ei se hyväntekeväisyyttä tule tekemään. Kyllä se hyödyn ottaa, Pekonen miettii.

Pienuus on haaste huoltovarmuuden ja sitä turvaavien valtion vaatimusten näkökulmasta. Sähköosuuskunnalla on esimerkiksi suhteellisen suuri varasto sähkötarvikkeita poikkeustilanteiden varalle, ja se myös myy tarvikkeita niitä tarvitseville. Huoltovarmuuden näkökulmasta yhteys Ruotsiin on arvokas.

Pohjoinen sijainti on suojannut Muoniota isoimmilta myrskytuhoilta. Muoniossa maa on roudassa ison osan vuodesta, eivätkä puut kaadu yhtä helposti kuin etelämpänä. Pitkän talven vuoksi Muonion sähköosuuskunnalla ei ole paljon maahan kaivettuja sähkölinjoja. Niiden korjaaminen roudan aikaan olisi haastavaa.

Juuri nyt Muoniossa voi nähdä osuuskunnan työtä Särkijärven ja Jerisjärven välillä, jossa vanha linja uudistuu samalla työmaalla, jolla Jerisjärven Huolto kaivaa vesi- ja jätevesiputkea maahan.

– Sinne on tullut uusia sähkönkäyttäjiä. Uusi linja on vahvempi, jännitehäviö pienenee ja sähkön laatu paranee, Pekonen kertoo.

Vanhan sähkölinjan vanhimmat osat ovat 1960-luvulta. Vahvempaa verkkoa tarvitsevat esimerkiksi Harrinivan uusi lomakohde ja muu uudisrakentaminen.

Seuraava korjattava linja löytyy Muonion ja Ylimuonion väliltä.

Muonion haaste ovat pitkät, osin metsien läpi kulkevat linjat, joiden varrella tai päässä asuu vain vähän ihmisiä. Ääriesimerkki haastavasta linjasta on Pallakselta Raattamaan kansallispuiston läpi vievä sähkölinja. Koska tiekin kulkee puistossa, laki ei salli linjan siirtämistä sen varteen. Linjan uusiminen puiston keskelle ei ole yksinkertaista eikä järkevää.

Kun aurinkopaneeleja ja akkuja kaupataan, pitää olla yhteydessä sähköverkkoyhtiöön. Arto Pekonen

Iso muutos muoniolaisellekin sähköverkolle ovat ihmisten omat sähköntuotannon järjestelmät eli esimerkiksi aurinkopaneelit, sekä paljon sähköä täydellä teholla kuluttava toiminta, kuten sähköautojen lataus.

Aurinkosähköjärjestelmiä on Muoniossa joitakin kymmeniä. Sähköä varaavia akustoja on muutamia.

– Kun aurinkopaneeleja ja akkuja kaupataan, pitää olla yhteydessä sähköverkkoyhtiöön. Sijainti verkossa ei välttämättä mahdollista tietyntehoista aurinkosähköjärjestelmää, Pekonen sanoo.

– Liian iso laitteisto kuormittaa verkkoa.

Akustot ja hajautettu sähköntuotanto vaativat verkolta enemmän tehonvaihtelun sietoa, mitä vanha verkko ei välttämättä kestä.

Maanomistajat on tehneet pylväiden puut omasta mettästä. Arto Pekonen

Kirkkoherra puhui muoniolaiset sähkön puolelle

Muonion sähköverkon omistus on tänä päivänä poikkeuksellinen, ja sitä on myös sähköistymisen historia. Kunnan keskustaan syttyi ensimmäinen sähkövalo jo vuonna 1922 sen jälkeen, kun kirkkoherra Juhani Ahola oli ottanut idean puheeksi vaimonsa syntymäpäivillä edellisenä vuonna, Luoteis-Lapin pakinoitsija Martti Vuollo muisteli tekstissään vuonna 2023.

Sähköä tuotti silloin yhdistetty saha-, mylly- ja sähkölaitos, joka paloi heti vuonna 1929. Muoniolaiset rakensivat uuden laitoksen, joka tuhoutui Lapin sodassa syksyllä 1944. Valot syttyivät taas sen jälkeen, kun nykyinen osuuskunta perustettiin pari kuukautta Lapin sodan päättymisen jälkeen.

– Se on ollut hyvin pienimuotoista. Maanomistajat on tehneet pylväiden puut omasta mettästä ja osuuskunta on ostanut ne, Arto Pekonen kuvaa.

Sähkö tuli sodan jälkeen Muonioon Väylän yli Ruotsista. Muoniosta on yhä kaksi yhteyttä Ruotsiin.

Sähkö tulee sieltä hätätilanteissa sekä silloin, kun Muonion verkossa tehdään isompia huoltotöitä. Noin kymmenen taloutta Väylän varrella Muonion eteläpuolella Pyssykorvassa saa sähkönsä edelleen Ruotsista.

Muoniossa on vuosikymmenten aikana ollut useita erillisiä sähköosuuskuntia esimerkiksi Kätkäsuvannossa ja Kangosjärvellä. Pallaksella hotellin sähköt tuotti aluksi oma, Vatikurussa virtaavaan puroon rakennettu voimalaitos.