Ihmiset 

Muoniolaiset ne osaavat – itse rakennettu pöhinäkone putsaa marjat hetkessä, katso vaikka videolta!

Marjat taipuvat moneksi ja marjastuskausi voisi olla matkailutuote.

Navettapuhallin, laveria ja muoviputkea. Siinä ovat tärkeimmät raaka-aineet itsetehdyn marjanpuhdistimen rakentamiseen.

Muonion keskustassa, Muonion LuoTun pihalla, Veli-Pekka ja Kyllikki Kurki esittelevät vajaan vuoden vanhaa marjanpuhdistuskoneettaan, jonka he rakensivat muoniolaisen Raimo Rauhalan kanssa.

– Inhoan marjan puhdistusta, mutta nyt tätä tekee ihan mielellään. Tässä on hyvä ergonomia, Veli-Pekka Kurki kertoo.

Hänellä menee noin kymmenen minuuttia yhden ämpärin puhdistamiseen, joskus enemmänkin, jos mustikasta täytyy erotella kaarnikat.

– Joskus ne saavat olla sekaisinkin riippuen tuotteesta, hän jatkaa.

Kone kiiltää uututtaan, vaikka sitäkin on käytetty jo yksi marjakausi. Kurki arvioi kaikkien osien maksaneen yhteensä noin 200 euroa.

– Jokaisella kylätoimikunnalla voisi olla omansa. Tällaisen voisi sijoittaa vaikka kylätalolle, Kyllikki Kurki pohtii.

Katso videolta kuinka pöhinäputsari toimii!

Video: Kyllikki Kurki

Tämä puhallin sijaitsee Ylimuoniossa.

Kone on helppokäyttöinen. Marjat kaadetaan laverille ja työnnetään pöytää pitkin siinä olevaan reikään ja alas muoviputkeen. Ylöspäin puhaltava ilmavirta kohtaa marjat muoviputken puolessa välissä. Painavat osat, eli marjat, tippuvat alaspäin putken alapäässä odottavaan ämpäriin. Roskat leijuvat ylöspäin kevyempinä verkkoiseen sipulisäkkiin. Niin kauan kuin puhallin on käynnissä, sojottaa sipulisäkin pohja kohti taivasta roskine kaikkineen.

Marjat ovat erilaisia. Mustikalla ja puolukalla on eri säädöt.

Ilmavirran saa aikaiseksi ”navettapuhallin”, ilmanvaihtolaite. Sähkömies asensi puhdistimeen vielä portaattoman puhallinsäätimen, millä on yllättävän tärkeä rooli.

– Marjat ovat erilaisia. Mustikalla ja puolukalla on eri säädöt. Myös märkä marja painaa enemmän. Tertut pitää erotella erikseen, koska painavina painuvat kokonaisina marjaämpäriin, Veli-Pekka Kurki kertoo.

Mutta mihin kaikkeen sitä marjaa menee?

– Marjathan ovat terveellisempiä kuin monet hedelmät. Paikallisille hilla on varmasti tärkein marja, Kyllikki Kurki pohtii.

Ennen hillan poimintaan sitouduttiin pitkiksi ajoiksi ja se saattoi olla tärkeä tulonlähde perheelle.

– Eikö hillahulluus ole vähän sellainen Lapin juttu.

Nykyään käyttötarkoituksia on monia aina elintarvikkeista hyvinvointituotteisiin.

– Onhan meillä Muoniossakin smoothie-kulttuuri tai usein niitä käytettään vain sellaisenaan.

Marjoista tehdään paikallisesti myös myyntiin mehuja, puolukkasinappia ja -kastiketta, kiisseleitä ja erilaisia sokereita.

– Tekeillä on myös puolukkaketsuppia. Muistan jonkun maininneen myös puolukkashamppoon, Kyllikki Kurki kertoo.

Luonnostahan ei oteta, vaan luonnolta pyydetään.

Marjastuskausi voisi myös olla matkailutuote. Suomalaiset matkailijat ovat erityisen kiinnostuneita kaarnikasta, jota pidetään erikoisena ja terveellisenä.

– Matkailijan olisi aina parasta lyöttäytyä paikallisen matkaan. Tosin silloin täytyisi miettiä, mitä muuta voisi olla varalla, jos marjoja ei löydy tai niitä ei ole. Luonnostahan ei oteta, vaan luonnolta pyydetään. Siitähän pyynti-sanakin juontaa juurensa, Kurki jatkaa.

On lopuksi vielä aika kilauttaa Rauhalalle, joka tiettävästi rakensi ensimmäisen marjanpuhdistuskoneen Muonioon. Sekä Rauhalan että Kurkien koneet on tehty saman ohjeen pohjalta. Alkuperäisen mallin on luonut oulunsalolainen Jouko Koskelo, jonka ohjeet Rauhala löysi Maaseudun Tulevaisuus -lehden sivuilta.

– Kierrätysromusta tein koko koneen, Rauhala kertoo.

Tämän halvemmaksi kone ei tule.

– Yhden ämpärin puhdistamiseen menee minulta minuutti tai kaksi ja se on 90 prosenttia puhdasta, Rauhala vielä jatkaa.

Eikä varmaan nopeammaksi.