Paikallisuutiset

Muonio ei eroa Tunturi-Lapin kehityksestä, mutta haluaa tarkistaa työllisyysrahojen jaon ja keskustella Kittilän kanssa

Kunnanhallitus kokoontui pikaisesti vastaamaan Kittilän aikeisiin hakea Pallaksen alueen palauttamista osaksi Kittilää.

Muonion kunnasta lähtee keskustelukutsu naapurikuntaan Kittilään, jonka kunnanhallitus päätti syyskuun lopussa alkaa valmistella hakemusta Pallaksen kerojen palauttamiseksi osaksi Kittilää.

Kuntaraja siirtyi Pallaksella vuonna 2004, jolloin tunturialue liitettiin Muonion hakemuksesta osaksi Muoniota.

Muonion kunnanhallitus päätti viime viikolla, että sen hallituksen ja valtuuston puheenjohtajisto kutsuu Kittilän luottamuselinten puheenjohtajiston keskustelemaan seutukuntayhteistyöstä.

– Päättäjät keskustelevat keskenään, mitä tehdään ja mikä on yhteinen näkemys yhteistyöllemme. Ei varmaankaan voi ohittaa myöskään rajansiirtokeskustelua, kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki kertoo.

Hänen mukaansa Muonio on ”ilmaissut” Kittilään viimeviikkoisen kunnanhallituksen päätöksen ja kertonut tulevasta yhteydenotosta.

Mihin suuntaan halutaan Tunturi-Lapin kehitystä viiä. Laura Enbuska-Mäki

Muonion kunnanhallitus päätti Pallaksen siirtoaikeiden vuoksi koolle kutsutussa kokouksessaan, että kunta ei aloita eroamista kolmen kunnan yhteisestä edunvalvonta- ja yhteistyöyhdistyksestä Tunturi-Lapin kehityksestä. Sen sijaan Muonio lähestyy naapureitaan Enontekiötä ja Kittilää yhdistyksen omistajaohjauksesta.

– Mihin suuntaan halutaan Tunturi-Lapin kehitystä viiä, Enbuska-Mäki sanoo.

– Aloitetaan välittömästi neuvottelut omistajakuntien kesken toiminnan ja hallinnon saattamiseksi omistajaohjauksen tavoitteiden mukaisiksi, kunnanhallituksen vielä tarkastamattomaan pöytäkirjaan kirjattiin.

Hän ja iso osa Muonion kunnanhallituksesta eivät päättäneet Tunturi-Lapin kehityksen jäsenyyden jatkosta, koska ovat mukana Tunturi-Lapin kehityksen hallituksessa tai valtuuskunnassa ja siten jäävejä. Pykälän puhetta johti Henri Muotka (kesk.) ja sihteerinä ja valmistelijana toimi kehittämispäällikkö Kaisa Kylä-Kaila.

Meidän mielestä palkkatuki pitäisi poistaa yhteisestä budjetista tai jakaa kulut aiheuttamisperusteella. Laura Enbuska-Mäki

Kunnanhallitus vaatii myös Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueen kustannusten jaon tarkistamista. Muonion mielestä palkkatukiin käytetyt maksut pitää jakaa sen mukaan, miten paljon palkkatukea on eri kunnissa käytetty.

Enbuska-Mäki laskee, että valtaosa työllisyysalueen palkkatukirahoista kuluu Kittilän kuntaan työllistämiseen myönnettyihin palkkatukiin, vaikka kuntiin ei suositella työllistettäväksi palkkatuella.

– Meidän mielestä palkkatuki pitäisi poistaa yhteisestä budjetista tai jakaa kulut aiheuttamisperusteella, Enbuska-Mäki sanoo.

Muonion kunta lausui Kittilälle syyskuussa työllisyysalueen ensi vuoden talousarviosta. Muonio ei halua, että työllisyysalue myöntää palkkatukea ensi vuonna ollenkaan.

– Se ei ole resurssitehokasta. Kunta haluaa tehokkaampaa työllisyydenhoitoa, Enbuska-Mäki sanoo.

Sen sijaan kunnat voisivat Muonion mielestä maksaa yrityksille kuntalisää pitkään työttöminä olleiden työllistämiseen, mikä vähentäisi kunnan maksettavaksi tulevia työttömyyspäivärahoja.

Muonio lausui myös, että kunnat maksaisivat jo myönnetyt, tulevaisuuteen jatkuvat palkkatuet aiheuttamisperusteen mukaisesti.

Kuntatalous tulee kiristymään, ja työllisyyspalveluilla on iso rooli. Laura Enbuska-Mäki

Muonio on tänä vuonna maksanut pitkään työttöminä olleiden päivärahoja jo kolme kertaa enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä, Enbuska-Mäki kirjoittaa kunnanhallituksen esittelytekstissä.

Osa työttömien saamasta päivärahasta tulee kunnan maksettavaksi portaittain sadasta työttömyyspäivästä lähtien. Palkkatuettu työ kuntaan ei enää nollaa työttömyyspäiviä eli sen avulla ei saada kuntien maksettavaksi tulevia päivärahoja pienennettyä.

Enbuska-Mäki kertoo laskeneensa, että Muonio käyttää työllisyyteen yhteensä arviolta noin puoli miljoonaa euroa tänä vuonna. Summassa ovat mukana tänä vuonna aloittaneen työllisyysalueen kustannusten lisäksi kunnan maksettava osuus työttömien päivärahoista ja kunnan omat työllistämistoimet.

– Me puhutaan merkittävistä summista, joilla on merkittäviä vaikutuksia, Enbuska-Mäki sanoo.

– Kuntatalous tulee kiristymään, ja työllisyyspalveluilla on iso rooli.

Muonion valtuusto päättää työllisyysalueen pyytämän lisämäärärahan varaamisesta tämän vuoden talousarvioonsa kokouksessaan 3. marraskuuta. Muonion kunnanhallitus puolsi yhteensä reilun 270 000 euron lisämäärärahaa palkkatukiin maaliskuussa, kun Kittilä pyysi siltä lausuntoa asiasta. Muonion osuus lisärahasta on noin 30–40 000 euroa.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Minna Back (kok) ja toinen varapuheenjohtaja Manu Friman (vas.) olivat esteellisinä poissa päätöksenteosta työllisyyspykälän ajan.

Enbuska-Mäki sanoo, että Muonio olisi nostanut työllisyysalueen kustannusten jaon keskusteluun myös ilman Kittilän rajansiirtoaikeita.

– Vuoden 2026 talousarviolausunto päätettiin jo syyskuun kunnanhallituksessa, ja se on hyvin samansuuntainen kuin nyt tehty päätös, Enbuska-Mäki sanoo.

Muonio lähettää vaateensa kustannusten uudelleen laskemisesta Kittilän kuntaan.

Muonio ja Kittilä tekevät yhteistyötä Tunturi-Lapin kehityksen ja yhteisen työllisyysalueen lisäksi Tunturi-Lapin maaseutulautakunnassa ja Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuollossa. Lisäksi Muoniolla on lähikoulusopimus Kittilän kanssa Raattaman koululaisista, jotka käyvät koulua Muoniossa. Kunnilla on myös yhteisiä hankkeita.

Juttua on muokattu 16.10. kello 9.51: lisätty linkki juttuun, jossa kerrotaan Pallaksen siirtymisestä Kittilästä Muonioon.