Ihmiset 

Miia Rauhalaa kiinnostaa autoissa kaikki

Rauhala valmistui ajoneuvoasentajaksi kahdessa vuodessa.

Autot, koneet, mikä niissä on vikana ja miten ne korjataan. Se kiinnosti Miia Rauhalaa jo lukiossa.

– Tykkään teknisistä asioista.

Rauhalan kotikylästä Rauhalasta on matkaa Muonion kirkonkylälle 30 kilometriä. Siksikin asioita on järkevää osata korjata itse.

Lukion jälkeen Rauhala suunnitteli pitävänsä välivuoden ja tekevänsä töitä. Nopeasti työt alkoivat tuntua tylsältä. Pari viikkoa ennen koulujen alkua Rauhala laittoi Lappian Muonion toimipaikkapäällikölle Simo Sovalle viestin.

Suurin kannustaja ajoneuvoasentajan opintoihin oli Rauhalan “toinen perhe” Kittilässä, Salmenrannan hevostilan omistajat Jouko Uusisalmi ja Päivi Vuollo-Uusisalmi. Metsäkoneurakoitsijana työskentelevä Uusisalmi opasti Rauhalaa auton korjaamisessa ja rohkaisi opintoihin.

Rauhala aloitti opinnot ammattiopisto Lappiassa itseään kolme vuotta nuorempien kanssa.

– Oli se ensin vähän järkytys. Olen omatoiminen ja olin ollut jo työelämässä. Välillä olin vähän, että ipanat perkele, mutta ei pahastikaan, Rauhala nauraa.

Hänelläkin oli paljon opeteltavaa. Öljyt ja suodattimet Rauhala oli omaan autoon vaihtanut.

– Olin peukalo keskellä kämmentä. En tiennyt, mistä lähteä liikkeelle. Ongelmat aina selvis, mutta aloittaminen oli vaikeaa.

Isoin haaste Rauhalalle on ollut katsoa vierestä ja antaa muidenkin tehdä.

– Haluaisin yrittää itse. Tai jos tiedän, miten joku tehään, se syyhyttää.

Rauhala sai opinnot valmiiksi kahdessa vuodessa. Lukiosta hän sai hyväksiluettua yleissivistävät oppiaineet. Muut tekivät niitä maanantaisin. Rauhala oli silloinkin korjaamolla.

Ammattikoulun teoriaopinnot tehdään verkossa minikursseina. Yhden auton osan opiskeluun voi kulua esimerkiksi viisitoista minuuttia. Hallissa kerrataan ja tarkistetaan, onko teoria uponnut.

– Oon aina ollu tekevää sorttia. Mun mielestä oli kiva, että sai viisi päivää viikossa tehä tuota hommaa, Rauhala sanoo.

Työssäoppimisetkin hän suoritti koulun korjaamolla, osin työnohjaajana opettaja Jaakko Sorvojan apuna. Lappian henkilökunta saa Rauhalalta täydet pisteet.

– Oon saanut tässä tehä semmoisia hommia, mitä ei normaalisti ammattikoulussa saa tehä.

Rauhala on tehnyt opintojensa aikana esimerkiksi kaksi moottoriremonttia. Ensi alkuun asiakastöihin tarttuminen jännitti.

– Kun tuli ensimmäinen jakopään vaihto ja tajus, että voi ryssiä sen homman.

Rauhala kuvaa itseään huolelliseksi ja järjestelmälliseksi. Luotto omaan tekemiseen on opintojen myötä kasvanut.

– Onhan tässä vastuu, kun noi laitokset rullaa sata kilometriä tunnissa tuolla maantien päällä, hän miettii.

Opiskelun ohessa Rauhala on työskennellyt illat Oloksella tarjoilijana. Elämä on ollut erilaista kuin korkeakouluissa opiskelevien ikätovereiden.

– Tämä oli erilainen veto, mutta minulle sopiva. Tein, niinko itelle sopii.

Ammattikoulusta jää käteen iso määrä hallissa opittua tietoa ja taitoa. Sen syventäminen ja johonkin osa-alueeseen erikoistuminen työelämässä kiinnostaa Rauhalaa. Koneistaminen, korinmaalaus, sähkötyöt, ohjelmointi?

– Ongelma ei oo se, ettei kiinnostais mikään vaan se, että kiinnostaa kaikki.

Ennen autoihin syventymistä Rauhala viettää kesän Kilpisjärvellä tarjoilijan töissä. Siellä oli pulaa tekijöistä, ja Rauhalaa ajatus kesästä vielä pohjoisempana viehätti.

– Tykkään luonnosta, vaeltamisesta, ulkoilusta.

Saattaa olla, että autot saavat odottaa vielä senkin jälkeen vuoroaan.

– Lähtiskö sitä tekeen ihan jotain muuta, ku kaikki ovet on auki.