Paikallisuutiset

Mihin ohentuneen pörsin rahat riittävät, Muonio?

Talouspäällikkö Merja Hietala miettii yli 30 talousarvion kokemuksella, miten kunnan pienentyneestä pörsistä löydetään rahat kaivatun päiväkodin rakentamiseen.

– Tänään on älä osta mitään -päivä, talouspäällikkö Merja Hietala tervehtii.

Onkohan sellainen päivä Hietalan huoneessa aina? Valmisteilla on kokeneen talouspäällikön yli 30. talousarvio. Kun se valmistuu, alkaa 42 vuotta kestäneen uran viimeisen tilinpäätöksen tekeminen.

Sehän maksaa järjettömän paljon, mistähän me saamme sen rahan?

– Yritän järjestää numeroista nollasta yhdeksään oikeaan järjestykseen, semmoiseen, että aika moni ihminen tykkää siitä lopputuloksesta, hän avaa työtään yhdeksänvuotiaalle Senni Frimanille, joka on mukana jutunteossa Lapsi mukaan töihin -päivänä.

– Onko se kivaa, Friman kysyy.

– No on!

Hietala kertoo tekevänsä töissä ihan samaa, mitä jokaisessa muoniolaisessa kodissa tehdään.

– Kotonakin puhutaan, että sinua haluttaa ostaa jotakin, niin täällä työpaikalla myös joku sanoo, että nyt kyllä haluaisin uuen päiväkodin. Sitte minun häätyy alkaa miettiä. Sehän maksaa järjettömän paljon, mistähän me saamme sen rahan?

Niin, mistäköhän?

– Joltaki valtiolta, Friman miettii.

– Jes, sieltä ne tuleekin.

Hietala kertoo, miten verotulot kertyvät esimerkiksi Muonion kunnan työntekijöiden palkoista. Hänen tehtävänsä on laskea, mihin kertyvät ja kuntaan tulevat rahat riittävät ja kertoa se päättäjille.

Elikkä meillä ei ole varaa aivan kaikkeen, mihin ennen.

Päiväkoti on Hietalankin mielestä tärkeä. Lasten hoitaminen neljässä eri osoitteessa ei ole järkevää lasten tai rahankäytön näkökulmasta. Liittyykö rakennushankkeeseen huolia?

– Ainakin semmoinen, että pitää olla lapsia. Mitä tekee päiväkodilla, jos ei ole lapsia, Hietala pohtii.

Huoli on sekin, että rakentaminen maksaa nyt ihan yhtä paljon rahaa kuin aiemminkin, mutta hyvinvointialue on vienyt kunnan pörsistä yli puolet rahoista pois.

– Investoinnit ovat täsmälleen yhtä kalliita, poistot on yhtä suuret. Se vaatii paljon suurempaa suunnittelua.

Tavallinen ihminen voi miettiä, mihin oma palkka tai viikkoraha riittää. Samaa pohdintaa joudutaan tekemään kunnantoimistolla.

– Elikkä meillä ei ole varaa aivan kaikkeen, mihin ennen.

Aattele nyt, tuloista puolet on viety pois.

Muonion talousarvio esiteltiin vuosi sitten päättäjille taloussuunnitelmavuosien osalta ”sumuisena”. Sama sana lukee jälleen ensi vuoden talousarviokirjassa. Kuinka sumuinen Hietalan näkymä tulevaan oikein on?

– Enemmän kuin sumuinen! Suunnitelmavuodet on aivan pimennossa, hän sanoo.

Pimeän tekee esimerkiksi vuoden päästä kuntiin siirtyvät työllisyyspalvelut, minkä vaikutukset kuntien rahoihin eivät ole vielä selvillä. Pimeän kätköissä on myös hyvinvointialueiden perustamisen todelliset vaikutukset kunnan lompakkoon.

Muonion kunta vuokraa useaa rakennustaan hyvinvointialueelle, mikä tarkoittaa juuri nyt mukavasti vuokraeuroja, Muoniolle yli miljoona euroa tänä vuonna. Sopimukset ulottuvat vuoteen 2025. Sen jälkeen neuvotteluja vuokrista ei enää ohjaa laki, eikä niitä käydä kuntien kanssa, vaan yhtiöiden, jotka kuntien on kiinteistöilleen perustettava.

– Meidän täytyy olla liiketalouden asiantuntijoita, Hietala miettii.

Neuvotteluihin on löydyttävä taitavia neuvottelijoita. Rakennusten vuokraaminen on Hietalan mukaan kuntien ”valtavin riski”. Ennen kuin vuokrasuhde on vakiinnutettu, on päättäjillä oltava malttia.

– Olen sen sanonut monta kertaa päättäjille.

Hyvinvointialueet ja kuntien itsehallinnon kaventuminen on ollut Hietalan pitkän uran aikana suurin muutos.

– Se on muuttanut niin valtavasti kuntakenttää. Aattele nyt, tuloista puolet on viety pois, Hietala toteaa.

Ja toisaalta: Lapin hyvinvointialueen lompakosta puuttuu 90 miljoonaa euroa. Palveluita karsitaan, Hietala ennakoi.

Vähän hankala panna numerot nollasta yhdeksään täällä järjestykseen, kun tuolla Helsingin päässä sekoittavat.

Tilanne ei ole normaali valtion tasollakaan. Hietala kertoo, että Kuntaliitto on kehottanut kuntia ”stoalaiseen ajatteluun”. Wikipediassa stoalaisuus yhdistetään mielenrauhan tavoitteluun ja tunteiden hillintään.

Valtiovarainministeriö julkaisi viime viikolla vielä uusia tarkennuksia ensi vuoden valtionosuuslaskelmiin.

– Jotku on jo nuijinu talousarvion, Hietala ihmettelee.

– Vähän hankala panna numerot nollasta yhdeksään täällä järjestykseen, kun tuolla Helsingin päässä sekoittavat.

Päiväkoti-esikoulu ehdotetaan rakennettavaksi lainarahalla ja omana työnä

Muonion ensi vuoden suurin investointi on päiväkoti-esikoulun rakentaminen alakoulun jatkoksi. Kahdelle vuodelle jakautuvaan rakentamiseen on varattu kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäen talousarvioesityksessä yhteensä 2,1 miljoonaa euroa.

Elinvoimajohtaja Jussi-Pekka Tammilehto ehdottaa, että jatkopala rakennetaan kunnan johtamana, jolloin kunta kantaa vastuun rakentamisesta ja toimii työnantajana pääosalle työntekijöistä. Sivu- ja alaurakoita voidaan teettää eri yrityksillä.

– Toivomme, että urakan hallittavuus olisi näin parempi, Enbuska-Mäki sanoo.

Seuraavaksi isoimmat investoinnit ovat Kielan muuttaminen kunnantaloksi, puoli miljoonaa euroa ja Oloksen vesihuollon perusparannus, 300 000 euroa.

Kunnanjohtaja esittää, että ensi vuoden yhteensä 2,3 miljoonan euron investoinnit rahoitettaisiin osittain uudella pitkäaikaisella lainalla, jota otettaisiin miljoona euroa. Myös vuoden 2025 reilun parin miljoonan euron investointien maksamiseen ehdotetaan miljoonan euron lainaa.

– Ajatus on, että vuodesta 2026 vuodesta lähtien pitäisi investointien määrän tasoittua noin miljoonaan euroon. Pari miljoonaa on Muoniolle hitusen korkea, Enbuska-Mäki toteaa.

Talousarvioesityksen mukaan Muonion ensi vuoden tilinpäätös on 216 500 euroa ylijäämäinen. Vuoden 2025 ylijäämä on noin 200 000 euroa ja vuoden 2026 noin 400 000 euroa.

– Suunnitelmavuosiin liittyy vielä kuitenkin hyvin paljon epävarmuustekijöitä tulevasta TE-uudistuksesta ja valtion ilmoittamien aikaisempien valtionosuusleikkausten päälle tulevista lisäleikkauksista, jotka toteutetaan vuosina 2025 ja 2026, Merja Hietala sanoo.

Viime vuonna 2022 Muonio teki erittäin hyvän, 1,7 miljoonaa plussalle jääneen tuloksen.

Muonion kunnanhallitus käsitteli talousarviota ja päiväkoti-esikouluhanketta maanantaina.