Paikallisuutiset

Mihin käyttäisit 5000 euroa, muoniolainen? – Muonio ottaa kuntalaiset mukaan rahanjakoon ja kutsuu heidät yhteen sekä yöksi museolle

Nora Björs keskittyy muoniolaisten liikuntaan ja hyvinvointiin. Haasteet ovat valtakunnalliset, mutta Muoniossa on nyt aiempaa enemmän tekijöitä kuntalaisten apuna.

Mikä pieni tai vähän isompi hankinta parantaisi muoniolaisten elämää ja hyvinvointia? Muonion kunta ottaa syksyn aikana kaikki muoniolaiset mukaan ideoimaan kohdetta kunnan talousarvioon varatulle 5000 eurolle.

Osallistavaa budjetointia ovat aiemmin saaneet kokeilla koululaiset koulun vanhan irtaimiston huutokauppavaroilla. Tänäkin syksynä koululaiset päättävät, miten käytetään kesällä kertynyt yli 2000 euron huutokauppapotti. Sen lisäksi kaikki kuntalaiset päättävät käyttökohteen 5000 eurolle.

Kuntalaisten ideoiden keräämisestä vastaa vajaan vuoden Muonion liikunta- ja hyvinvointivastaavana työskennellyt Nora Björs. Ehtona ideoille on, että asia pitää pystyä toteuttamaan vielä tämän vuoden aikana. Isoja maatöitä vaativia kohteita ei esimerkiksi voida toteuttaa, Björs kertoo. Sen sijaan raha voidaan käyttää yhden kohteen sijaan useamman pienemmän idean toteuttamiseen.

– Työryhmä katsoo ideat läpi ja karsii niistä oikeasti toteutettavat ja sopivat, mistä on hyvä äänestää, Björs kertoo.

Ideat kerätään verkkokyselyllä tai kirjastossa paperisena 5. syyskuuta mennessä. Syyskuu on aikaa äänestää työryhmän käsittelemistä ideoista.

Kokeillaan, kiinnostaako tämä.

Björs pyöräilee Muonion kotiseutumuseolle haastatteluun. Tunnelmallinen pihapiiri toimii näyttämönä, kun uudet ja vanhat muoniolaiset kohtaavat toisiaan ja sen päälle ainakin osa heistä nukkuu yön ulkona perjantaina 30. elokuuta.

Johonkin kohtaan tehdään nuotiopaikka, kunta hankkii yöpyjille telttoja ja riippumattoja, tarjoaa iltapalan ja aamupalan, hiljaisuus koittaa kello 23, Björs kertoo tulevasta tapahtumasta, joka on osa Suomen Ladun nuku yö ulkona -haastetta.

Nuorisopalvelut järjesti ulkonanukkumistapahtuman nuorille muoniolaisille jo viime vuonna, ja tänäkin vuonna nuoret nukkuvat samaan aikaan seurakuntakodin pihapiirissä. Kotiseutumuseolle ovat tervetulleita myös alaikäiset yhdessä aikuisen kanssa.

– Kokeillaan, kiinnostaako tämä, Björs sanoo.

Björs ja hänen puolisonsa toteuttivat haaveen muutosta pohjoiseen viime vuonna, kun heidän vanhempi lapsensa oli esikouluikäinen. Haave oli ollut Eerikkilässä eräopaskoulussa tutustuneella ja Vantaalla asuneella pariskunnalla pitkään, ja lapsen häämöttävä koulunalku laittoi vauhtia sen toteuttamiseen.

– Hyvin kyllä, Björs kertoo perheen kotiutumisesta.

Asunnon kanssa kävi tuuri, ja 3- ja kuusivuotiaat lapset ovat innokkaasti lähteneet uuden kunnan touhuihin. Björs perheineen haluaa myös pysyä muoniolaisena. Haasteena on seuraavan sopivan työpaikan löytäminen sen jälkeen, kun nykyinen sijaisuus vuodenvaihteessa päättyy.

Työ Muonion kunnassa on Björsille mieleinen muun muassa monipuolisuutensa vuoksi. Pienessä kunnassa väkimäärä on vähäinen, mutta tehtävät samat, jolloin työkenttä yhdellä tekijällä on laaja.

Soteuudistuksessa kunnalle jäi tehtäväksi ennaltaehkäisevien hyvinvointipalveluiden järjestäminen, mikä Muoniossa kuuluu Björsin tehtäviin.

Hän esimerkiksi vastaa kunnan hyvinvointikertomustyöstä eli ottaa kunnan toimialat mukaan miettimään, miten ne omalla toiminnallaan lisäävät kuntalaisten hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa.

– Käytännön toteutus on koko kunnan vastuulla, esimerkiksi liikunnanohjaajan vetämät ryhmät ja haetut hankkeet ovat vastauksia hyvinvoinnin haasteisiin, Björs kertoo.

Nykyään ei ole pakko tehdä mitään.

Miten muoniolaisilla menee?

– Verrattain hyvin, haasteet ovat aika samanlaisia kuin muillakin kunnilla, Björs sanoo.

Yksi niistä on lasten ja nuorten liikkumattomuus. 43 prosentilla Muonion viidesluokkalaisista fyysinen toimintakyky oli heikko kouluissa tehtävän MOVE-mittauksen mukaan vuonna 2023. Valtakunnallisesti luku on vielä huonompi. Muonion tuloksia keikuttavat myös pienen kunnan pienet ikäluokat.

– Valtakunnallisesti liikkumattomuuden trendi on hälyttävä, Björs sanoo ja lisää, että Muoniossa koululla tehdään paljon oppilaiden hyvinvoinnin eteen.

Liikkumattomuus mitataan viidennellä luokalla, mutta se ei synny silloin vaan koko siihenastisen elämän aikana ympäristön ja erityisesti vanhempien opettamissa elämäntavoissa.

– Nykyään ei ole pakko tehdä mitään. Voi jäädä sohvalle ruutujen ääreen, mutta hyvinvoinnin kannalta se ei ole hyvä, Björs sanoo.

Iäkkäiden aktiivisuus on hyvä, mutta tilastoissa se voi näyttää pahalta. Tekevälle sattuu.

Työikäisillä korostuvat mielenterveyden ongelmat, kaikenikäisillä yksinäisyys, ikäihmisillä kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot.

– Niiden ennaltaehkäisy on kunnan tontilla. Sille ei ole löytynyt yhtä tekijää ja syytä, mutta asiaa selvitetään.

Syitä voi olla monia, myönteisiäkin: Se, että muoniolaiset ikäihmiset ovat tekeviä ja touhuavat itse. Kiipeävät katolle pudottamaan lumia ja saattavat pudota. Syy voi löytyä myös asunnoista. Jos ikäihminen jää leskeksi omakotitaloon, eikä muuta vaihtoehtoa ole tarjolla, talon kanssa on pärjättävä.

– Iäkkäiden aktiivisuus on hyvä, mutta tilastoissa se voi näyttää pahalta. Tekevälle sattuu.

Liikuntapalvelut pystyvät nyt vastaamaan hyvinvoinnin haasteisiin aiempaa paremmin, kun Muoniossa on liikunta- ja hyvinvointivastaavan työparina liikunnanohjaaja. Liikunnanohjaaja tekee tällä hetkellä paljon aikuisten ja iäkkäiden aktivoinnin eteen, muun muassa toteuttaa elintapaneuvontaa työikäisille, joilla on motivaatiota muutokseen ja jotka kokevat elintavoissaan olevan korjattavaa.

Lapsella pitää olla halu harrastaa tai ei ole tekemistä tai ei ole kavereita.

Toimintamalli käynnistyy syksyn aikana koulullakin valtakunnallisella Liikkuva koulu ja Move! -hankerahoituksella, jolla koululle palkataan personal trainer. Hetki on hyvä, koska aikuisten kanssa samasta tekemisestä on jo karttunut kokemusta.

– Toiminta lähtee lapsen tarpeista. Lapsella pitää olla halu harrastaa tai ei ole tekemistä tai ei ole kavereita, Björs kertoo.

Tekeminen voi tapahtua kahden, ryhmässä, liikuntatunnilla tai se voi olla ohjaamista olemassa oleviin harrastuksiin.

Sisällä on kivaa, kun on älylaite. Siellä on kaikki.

Perheiden liikkumista Muonio on lisännyt pienen perheliikuntahankkeen avulla. Hankkeen näkyvintä toimintaa ovat joka kuun ensimmäinen lauantai liikuntasalissa järjestettävät perhetemmellykset, joissa lasten lisäksi liikkuvat heidän kanssaan paikalle tulevat aikuiset.

Perheiden iso haaste ovat Björsin mukaan älylaitteet. Hänen lapsuudessaan sisällä oli tylsää. Ulkoa löytyi kavereita ja tekemistä. Nykyään sisällä ei älylaitteiden ansiosta ole tylsää.

– Sisällä on kivaa, kun on älylaite. Siellä on kaikki.

Sovellusten takana ovat valtavat yritykset, joiden tavoitteena on tehdä voittoa, ei lisätä käyttäjien hyvinvointia, Björs muistuttaa.

– Jos me aikuiset ei ymmärretä sitä, meidän lapset on yritysten armoilla.

Täällä harrastuksia järjestetään myös perhevetoisesti.

Muonio on Björsin mielestä lintukoto. Lähellä on luontoa ja lapset on turvallista päästää ulos.

Björsin perheen arjessa liikunta näkyy niin, että lapset harjoittelevat kulkemista kävellen, pyörällä ja potkupyörällä, omin lihasvoimin. Uiminen ja melonta kuuluvat nekin perheen yhteisiin harrastuksiin.

Vanhemmat ovat tukena niissä harrastuksissa, jotka lapsia kiinnostavat. Tällä hetkellä ekaluokkalaisen kiinnostus on jalkapallossa ja laskettelussa.

– Maanantaisin on kentällä perhevetoinen jalkapallo, Björs vinkkaa.

Muoniossa yksi haaste on kunnan ja väestön pienuus: kaikkia harrastuksia ei ole mahdollista kunnan voimin tarjota.

– Ollaan sen armoilla, kuka sitoutuu ohjaamaan harrastuksia viikkotasolla. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ulkoilu on lasten kohdalla tutkitusti tehokkain liikuttaja.

Juuri nyt muoniolaiset voivat hakea talveksi liikuntasalien vakiovuoroja. Ensisijalla ovat lasten ja nuorten harrastukset, toisena aikuisten harrastukset ja sen jälkeen kaikki muut, esimerkiksi perheiden omat vuorot.

– Täällä harrastuksia järjestetään myös perhevetoisesti, Björs vinkkaa.