Mielipiteet

Mielipide: Pallas on osa Muoniota – Kunnat voisivat yhdessä korjata rapistuneen Kettinkitien, jotta Pallakselle pääsisi nopeammin

Akseli Erkkilä ihmetteli 21.10. Lapin Kansan yleisönosastossa muoniolaisten yksimielistä kantaa Pallas-asiassa. Mielestäni siinä ei ole ihmettelemistä. Sen sijaan ihmettelemistä on Kittilän halussa raapia vanhoja haavoja auki, vaikka eduskunta pitkän väännön jälkeen hyväksyi lain Pallaksesta 30.12.2004.

Taustan osalta muistan, että 2001 Kolarissa järjestettiin Tunturi-Lapin kuntien puheenjohtajien ja kunnanjohtajien kokous. Muiden asioiden yhteydessä ilmoitimme yhdessä Muonion silloisen kunnanjohtajan Aulikki Heinosen kanssa kokouksessa, että Pallaksen alueen liittäminen Muonioon on laitettu vireille. Meille hymyiltiin, vaikka olimme tosissamme.

Kittilän hymy hyytyi viimeistään, kun laki hyväksyttiin ja se tuli voimaan 1.2.2004. Pertti Yliniemi oli jo aikaisemmin ostanut Pallaksen ohella myös Matkailuliiton hotellit Hetasta ja Kilpisjärveltä.

Kekkonen vaikutti siihen, että raattamalaisten isäntien toiveesta rakennettiin kunnon tie yli Sammaltunturin Raattamaan ja raattamalaisten asiointi helpottui ja vakiintui Muonioon.

Jerisjoki ja Ratsutie perinteisinä kulkukeinoina ovat yhdistäneet Pallaksen Muonioon yli 200 vuotta, esimerkkeinä tutkimusmatkailijat E.D. Clarke, Giuseppe Acerbi, Johan W. Zetterstedt, A.F. Sköldebrand ja Samuli Paulaharju.

Merkittävä oli myös pääministeri Urho Kekkosen matka Kutunivan ja Pallasjärvellä asuneen Viljo Pakasmaan kautta Raattamaan 1955. Kekkonen vaikutti siihen, että raattamalaisten isäntien toiveesta rakennettiin kunnon tie yli Sammaltunturin Raattamaan ja raattamalaisten asiointi helpottui ja vakiintui Muonioon. Matkaansa UKK hyvin kuvaavasti muisteli omissa kirjoituksissaan.

Muonion kunnalla on valmius viedä asian vaatima kaava nopealla aikataululla valtuuston vahvistettavaksi.

Pallas-lain läpi saaminen oli monenlaisen vaikuttamisen seuraus. Siihen kuitenkin liittyi ongelma. Rakennusoikeus (ympäristöministeri) Paula Lehtomäkeä painostamalla rajoitettiin 10 000 kerrosneliömetriin.

Asiantuntijoitten mukaan määrä oli riittämätön kannattavan liiketoiminnan turvaamiseksi. Tämä oli hidaste asian etenemiselle.

Nyt tilanne on muuttunut ja Pertti Yliniemi on kertonut ilmoittavansa tämän syksyn aikana suunnitelmastaan 320-huoneisesta äärimmäisen laadukkaasta hotellista, jossa kuitenkin vanhan hotellin olennaisin osa säilytetään. Muonion kunnalla on valmius viedä asian vaatima kaava nopealla aikataululla valtuuston vahvistettavaksi.

Ja tuskinpa lakia lähdetään muuttamaan, vaikka Pallas olisi osa Kittilää.

Ihmettelen Erkkilän arviota kuntayhteistyön vaikeutumisesta asian vuoksi. Kittilän aloitteella on haastettu Muoniota ja myös yrittäjää, jolla on vankka suunnitelma asiasta.

Ja tuskinpa lakia lähdetään muuttamaan, vaikka Pallas olisi osa Kittilää. Arvio, että yrittäjä olisi jaakea ja ehkäpä myös viivyttelevä, asettuu outoon valoon, kun muistaa että Lapland Hotels omistaa hotelli Pallaksen ohella 19 hotellia, joista yksi on myös Kittilän Sirkassa, ja tarjoaa työtä lähes 2000 ihmiselle ja tähtää laadukkaalla kehittämisellä tulevaisuuteen.

Kokouksen jälkeen osa raattamalaisista tuli luokseni ja esitti ajatuksen, että Raattama liitettäisiin Muonion yhteyteen.

Ajankohtainen yhteistyön kohde kunnille sen sijaan on Jerisjärven itäpuolisen, pahasti rapistuneen niin sanotun Kettinkitien kunnostaminen. Se helpottaisi ja nopeuttaisi Pallakselle kulkemista. Tie saatiin kuntien yhteistyön seurauksena rakennetuksi 1990-luvun alussa.

Toinen muistikuva asiasta on, kun Pallas-laki oli jo saatettu voimaan. Olin silloisena kunnanhallituksen puheenjohtajana vierailulla Muonion sivistystoimenjohtajan kanssa Raattamassa. Aiheena oli raattamalaisten lasten koulunkäynti Muoniossa. Kokouksen jälkeen osa raattamalaisista tuli luokseni ja esitti ajatuksen, että Raattama liitettäisiin Muonion yhteyteen. Perinteisen kulkuyhteyden ohella syyksi mainittiin Raattaman ja Tepaston välisen tien huono kunto.

Kirjoittaja on muoniolainen kunnallisneuvos ja Muonion kunnanvaltuuston jäsen sekä tarkastuslautakunnan puheenjohtaja.

Tekstiä on oikaistu 28.10. kello 10.47: korjattu tekstistä virheellinen järven nimi. Kettinkitie kulkee Jerisjärven itäpuolelta, ei Pallasjärven, kuten tekstissä aiemmin luki.

Muokattu 27.10. kello 13.42. Korjattu kirjoittajan nimi.