Paikallisuutiset

”Me voimme lentoasemana pyörittää joulukuun tyyppisiä kuukausia 12 vuodessa”

Enontekiön lentoasemalla ei titteleitä turhan tarkasti tuijotella: asemapäällikkö Marko Halla huolehtii matkustajista siinä missä muutkin. Joulua etsimään tulleet britit löytävät sitä heti laskeuduttuaan Enontekiölle.

Enontekiön lentoasema lepää pettävän joulurauhan alla. Kiitotie on hiljainen, kenttä on kietoutunut hämäränhyssyyn. Vielä hetken.

Terminaalissakin tunnelma on vielä rauhallinen. Työntekijät laittelevat jouluvaloja, asentavat peittävää muovia ovilasiin, naureskelevat keskenään, taustalla soivat joululaulut. Tullissa katseet jo hakeutuvat taivaalle.

– Lentoasema on Enontekiölle mahollistaja: se mahollistaa matkailijoiden pääsyn Enontekiölle, sanoo Enontekiön lentoasema Oy:n hallituksen puheenjohtaja Taru Mäkitalo.

Jos ei lentoasemaa olisi, päivälentoja ei olisi ollenkaan, matkailijat menisivät Kittilään ja Kittilän kautta Muonioon.

– Kittilästä olis aika vaikea vaikka Kilpisjärvele saakka lähteä, jonne näistäki osa kuitenki mennee.

Lentoaseman suunta on Mäkitalon mielestä tällä hetkellä tosi hyvä.

– Minusta on seki tärkeää, että kun on kerran kunnan yhtiö, se antaa kuntalaisille jotaki muutaki ko työtä ja täälä saa koulutuksen. Ko paikallisillekin on mahdollista suorittaa matkailun perustutkinto ja lentoasemalla turvakoulutus, niin sittehän he pääsevät joka puolelle, Mäkitalo sanoo.

Eivätkä kaikki koulutuksessa olevat ole enontekiöläisiä, vaan muualtakin on porukkaa. Mäkitalo toteaa myös, että kaikki, mitä matkailuun satsataan, tulee puolitoista kertaisena takaisin.

– Meilä olis aika köyhää tähän aikaan vuojesta, jos ei täälä olis näitä brittejä. Aika monele perheelle tästä on kuitenkin tuloa, Mäkitalo toteaa.

Myös yrittäjille chartereista on hänen mukaansa hyötyä.

– Ko kaupassaki on käyny, niin kyllä sielä aika jonot on. Mutta mehän emmä ole se, joka Enontekiötä myy, vaan matkanjärjestäjät ja paikalliset yrittäjät, jotka myyvät itteänsä.

Meilä olis aika köyhää tähän aikaan vuojesta, jos ei täälä olis näitä brittejä. Aika monele perheelle tästä on kuitenkin tuloa.

Mäkitalo muistuttaa, että halutessaan omia ajatuksiaan voi aina tulla esittämään, ja kaikkia ideoita kuunnellaan ja jos on asia, jossa voidaan auttaa, niin autetaan. Lentoasemayrityksen hallitus tekee koko ajan töitä lentoaseman eteen.

– Kokouksissa käsitellään lentoaseman tavoitteita seuraavalle vuojelle, viielle vuojelle ja kymmenelle vuojelle. Mietimme, miten mikäkin asia etenisi ja haetaan rahoituksia ja tukia, annetaan lausuntoja ja haastatteluja, Mäkitalo listaa.

Lentoaseman turvapäällikkö Daniela Huber on asemalla kuin kotonaan. Etenkin joulukuussa työtunteja saattaa sen verran tullakin, että töissä ollaan suuri osa päivästä.

– Koko kautena on tulossa 103 saapuvaa, 103 lähtevää konetta. Se on taas pikkasen enemmän kuin edellisvuonna, Huber kertoo.

Enontekiölle laskeutuneista brittimatkaajista päiväkävijät jatkavat matkaansa joko Hettaan Vuollikkaan ja Hetan Kodalle, mutta joulua lähdetään etsimään myös Karesuvantoon, Kilpisjärvelle ja Muonioon.

Myös viipymiä eli useamman päivän paikkakunnalla viettäviä englantilaisia on joulukuussa viime vuotta enemmän.

Lentoaseman terminaaliin tehtiin syksyllä muutostöitä, jotta vilkas sesonki saadaan sujumaan mahdollisimman hyvin.

– Me pystyimme ottamaan vain yhden koneen matkustajat kerrallaan viranomaisaulaan turvatarkastettuna ja suoraan koneeseen. Se hidasti prosessia, koska tänne tulee aika isoja koneita ja aika samaan aikaan, Huber kertoo.

Koneisiin mahtuu 189 matkustajaa.

– Nyt turvatarkistettua aluetta on laajennettu.

Turvatarkastuksessa on 4-5 koneen päivinä töissä 12 ihmistä, mutta he eivät työskentele pelkästään henkilöturvassa, sillä olemassa on muun muassa matkalaukkuturva, ja asematasolla on valvontaa. Kahta turvatarkastuslinjaa pystytään pyörittämään Huberin mukaan kahdeksallakin henkilöllä.

Väliseinien rakentamisella on kahvilapuolesta saatu mukavan suuri.

– Aikaisemmin kahvila oli niin kutsutulla likaisella puolella eli turvatarkastamattomalla puolella, eikä esimerkiksi juomia voinut turvatarkastuksen läpi tuoda. Nyt matkustajat voivat tästä ostaa koneeseenkin juotavaa ja syötävää, ja heillä on muutenkin enemmän tässä aikaa olla, Huber sanoo.

- Täällä ollaan niin kuin kaikilla muillakin lentoasemilla maailmassa.

Lentoasemalle on asennettu suuria näyttöjä, jossa muun muassa pyörii maisemakuvia Enontekiöltä.

Torstaina on saapumassa yhteensä kolme lentoa, joista ensimmäinen on Enterin ja toinen Jet2:n lento.

Huber kertoo, että lentoaseman alihankkijoina toimivat tankkauspuolella Joen Service Oy ja maahuolintatehtävissä Airpro Oy.

– Me hoidamme lentoasemana turvatarkastuksen, pelastuspalvelun, kiitotien ja asematason ylläpidon sekä toimintavalmiuden, muun lentoaseman kunnossapidon ja terminaalipalvelut poislukien lähtöselvityksen, täysin itse. Lisäksi me toimimme Airpron alihankkijoina lentokonesiivouksessa, Huber toteaa.

Työ on siis tiivistä yhteistyötä puoleen jos toiseen. Jos Rajavartioston ja Tullin työntekijät lasketaan mukaan, niin lentoasemalla on yli 30 työntekijää lentoaikoina.

– Fintrafficin puolelta tulevat lentotiedotuspalvelut, ja esimerkiksi lennonjohtotornissa on töissä Petteri Sainio, Huber kertoo.

Kunnossapidon henkilöstö toimii lisäksi pelastuspalvelun puolella.

Kentälle sopii neljä konetta yhtä aikaa hyvin, ja viideskin kone mahtuu, mutta se jo riippuu hieman koneiden paikoittamisesta.

– Siitä, missä järjestyksessä koneet ovat lähdössä pois. Koneet saapuvat platalla aina ohjatusti, koska pitää miettiä, miten kääntyminen onnistuu, Huber selittää.

Vanhan terminaalin puolella lennonjohtotornin alapuolella ovat edelleen toimistot, sosiaalitilat ja erilaisia laitehuoneita.

Huber kertoo itse katsovansa lentokoneen laskeutumiset aina, kun ehtii.

– Nykyään aina vain harvemmin. Illasta myös lähdöt. Päivät ovat sen verran hektisiä, että silloin ei kauheasti ehdi.

Jouluchartereita tulee Hettaan 30. joulukuuta saakka. Siitä lähtien sitten lapsiperheet hieman vähenevät ja tammi-helmi-maaliskuussa matkustajat ovat pääosin aikuisia.

Taivaalla näkyvät koneen valot, jotka asemalta katsottuna näyttävät aivan auton valoilta.

Paikalla on lentokoneen tullessa tai lähtiessä aina kaksi paloautoa paikalla. Kone lähtee toisen paloauton perään kohti parkkeerauspaikkaa, jossa se ohjataan oikeaan kohtaan.

Vihdoin koneesta alkaa saapumaan joulumaata etsiviä englantilaisia, joista osalla on pitkät turkit päällä, mutta osa hypähtää maan kamaralle lenkkitossut jaloissaan.

– Kun kone tyhjenee, niin meidän porukka lähtee siivoamaan koneen, Huber sanoo.

Päiväkävijöiden koneet seisovat asemalla koko päivän, mutta kääntyviäkin koneita kentällä käy, eli koneita, jotka tuovat matkailijat ja ottavat toiset tilalle.

– Jouluchartereita tulee Hettaan 30. joulukuuta saakka. Siitä lähtien sitten lapsiperheet hieman vähenevät ja tammi-helmi-maaliskuussa matkustajat ovat pääosin aikuisia, Huber kertoo.

Paikalle rientää myös lentoaseman toimitusjohtaja ja lentoasemapäällikkö Marko Halla.

– Vaikuttaa oikein hyvältä! Matkustajamäärinä katsottuna on ennätyskausi, mutta ne jakautuvat vielä meidän kannalta helpommin kuin edellisinä vuosina, Halla kertoo.

Päiviä, jolloin olisi useampi kääntyvä kone, ei ole kovinkaan montaa.

– Ja kesäisen remontin myötä se toimii heti sata kertaa paremmin kuin vanha systeemi. Matkustajatyytyväisyys tuntuu olevan hyvällä tasolla.

Hallan mukaan Enontekiön lentoasema on ollut onnellisten tähtien alle myös säiden puolesta.

-- Yhtään tapausta ei ole ollut kolmen vuoden aikana, etteikö meille olisi päässyt. Viime vuonna yksi kone kävi Rovaniemellä, koska tuli liian vähillä polttoaineilla, mutta tuli sitten sekin meille.

Hallan mukaan lentoasema voi joulukuussakin vielä ottaa koneita enemmän vastaan.

– Silloin kysytään tietysti enemmän ajoitusta, eli tiettyinä päivinä ei enää voida lisätä koneiden määrää.

Syyskuusta marraskuuhun saakka, tammikuusta maaliskuuhun, keväthanget, tilaa ja aikaa tulla löytyy Hallan mukaan kyllä.

– Käsivarren Lapissa on potentiaalia vaikka kuinka paljon! Me voimme lentoasemana pyörittää tällaisia joulukuun tyyppisiä kuukausia 12 vuodessa, hän toteaa.

Lähtökohta on, että joka vuosi kasvua on tullut kymmenen prosenttia, ja oletettavaa on, että samaan suuntaan ollaan menossa ensi vuonnakin.

Hallan mukaan kauden ulkopuolella tehdään paljon tutkimustyötä, verkostoitumista ja lentoaseman markkinointia.

– Mehän olemme aika aktiivisia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kauden aikanakin.

Vaikka vahvasti pyritään siihen, että kasvua tulisi, Hallan mukaan samaan aikaan muistetaan oma rooli: lentoasema on matkailun ja liikkumisen mahdollistaja, mutta ei se syy, minkä takia Enontekiölle tullaan.

Joulun charterlennot varmistuvat aina melko myöhäisessä vaiheessa, ja sitä paikkakunnan yrittäjät ovat vuosien varrella kritisoineetkin.

– Loppukesästä, alkusyksystä alkavat lentojen määrä ja päivämäärät varmistumaan . Lähtökohta on, että joka vuosi kasvua on tullut kymmenen prosenttia, ja oletettavaa on, että samaan suuntaan ollaan menossa ensi vuonnakin, toteaa Halla luottavaisena.

Lentoasemalla tehdään töitä myös uuden toiminnan eteen.

– Totta kai me pidämme näistä jo olemassa olevista niin hyvää huolta, että ne tulevat aina uudestaan ja kasvattavat toimintaansa. Mutta näiden lisäksi me haluamme keskieurooppalaisia nimenomaan myös joulukuun ulkopuolella tänne.

Halla myöntää olevansa yrittäjähenkinen ja luottavansa Käsivarren mielettömiin mahdollisuuksiin.

– Mutta jos me itse emme siihen usko, niin kuka ihme siihen sitten voi uskoa!

Halla painottaa me-mentaliteettia, ja me-henki hönkii myös lentoaseman toiminnassa kesken työntekijöiden.

– Mä olen yleismies Jantunen. Teen aina sitä, mitä tarvitsee tehdä. Mulla on aika laaja ilmailualan kokemus, kun ajatellaan, että tämmönen päälle viiskymppinen äijänkäppyrä ei ole mitään muuta elämässään tehny kuin ilmailuhommia.

Halla huolehtii myös matkustajista.

– Olen aika usein heitä tässä paapomassa, että he toimivat niin turvallisuus- kuin tullisäädösten mukaan.

Teknisiäkin ratkaisuja asioihin Hallan mukaan löytyisi, mutta sellaisiin rahaa ei ole pistää.

- Halvemmaksi tulee käyttää Markoa, hän nauraa.

Kun aikaa löytyy viisitoista minuuttia keskustella matkustajien kanssa, Halla kertoo saavansa tuntuman siihen fiilikseen, joka matkustajilla on.

– Myös lentoasemasta saattaa jäädä heille erilainen kuva, kun niiden kanssa tuossa höpöttelee.

Se saattaa olla meidän Ville, joka käy turvapuolelle ehdottamassa jotakin ideaa, joka napataan käyttöön.

Daniela Huber painottaa samaa: lentokentältä voi saada myös sellaisia arvoja, joita rahalla ei välttämättä ole edes mahdollista saada.

– Matkustajalle jää joku mielikuva ja muisto meistä, ja saamme sen kontaktin aina jossakin vaiheessa otettua, Huber pohtii.

– Siitä extra mailin kävelemisestähän tässä on kysymys. Eikä meillä ole yhtään henkilöä, joka olisi master mind ja tietäisi kaiken, vaan me teemme yhdessä. Se saattaa olla meidän Ville, joka käy turvapuolelle ehdottamassa jotakin ideaa, joka napataan käyttöön, Halla lisää.

Matkustajat valuvat ohi tullin, jonka jälkeen ensimmäinen tonttu jo kipittää vastaan. Siitä alkaa matka joulun ihmemaahan.

– Marko, my friend! huutaa Enterin huoltotoiminnan johtaja ja ryntää halaamaan Hallaa.

Punapipoinen Halla katoaa miehen kainaloon, eikä ole yhtään ihme, että brittilapset välillä kyselevät, kuuluuko tämäkin tonttuklaaniin. Taitaa halutakin kuulua.