Muualta Lapista

Matkailu työllistää Kolarissa enemmän kuin missään muualla Suomessa – Kittilä, Kolari ja Inari tienaavat matkailusta huikean paljon muita enemmän

Tuoreessa matkailututkimuksessa vertaillaan suoraa matkailutuloa ja työllisyyttä eri puolilla Suomea. Luvuissa ei ole mukana esimerkiksi rakennusalan vaikutuksia.

Kolarin talous seisoo tukevasti matkailujalalla, kun lasketaan matkailijoiden Kolariin tuoma rahamäärä ja matkailutyöpaikkojen määrä. Asia selviää tuoreesta koko Suomen laajuisesta Visitoryn tekemästä matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset -tutkimuksesta, joka julkaistiin torstaina. Tutkimuksessa on mukana 42 kuntaa tai matkailualuetta.

Kolarissa on tutkimuksessa mukana olleisiin Suomen matkailualueisiin verrattuna eniten suoraan matkailuun työllistyneitä. Peräti 56 prosenttia työssä käyvistä kolarilaisista työllistyy suoraan matkailuun eli esimerkiksi majoitukseen, ravitsemukseen, liikenteeseen tai virkistyspalveluihin.

Matkailuun välillisesti työllistyvät, kuten rakentajat tai kiinteistönhoitajat, eivät näy luvuissa. Matkailutulosta on poistettu paikallisen kuluttamisen osuus.

Kolari sai tutkimuksen mukaan matkailijoilta viime vuonna 110 miljoonaa euroa matkailutuloa. Eniten tuloa (63 miljoonaa euroa) tuli majoituksesta ja ravitsemuksesta.

Visit Ylläksen toimitusjohtaja Kati Vehmas kertoo, että todellisuudessa matkailutulo ovat vieläkin isompi, koska hintataso on Lapissa muuta maata korkeampi, eivätkä isot rakennusinvestoinnit, kuten hiihtohissit ja hotellit, näy luvuissa.

– On pyritty siihen, että laskelmat ovat muiden alueiden kanssa vertailtavia, eikä ainakaan liian suuria. Vähintään tämän verran matkailu tuottaa Kolarille, Vehmas sanoo.

Lapin matkailukohteet Kittilä, Kolari ja Inari painivat matkailusta tulevan rahan osalta omassa sarjassaan. Eniten matkailu tuottaa rahaa kittiläläisille, 30 943 euroa kuntalaista kohden. Se on neljätoista kertaa enemmän kuin Suomessa keskimäärin ja esimerkiksi Helsingissä, jossa matkailu tuottaa tuloja 2255 euroa asukasta kohden.

Lapin matkailukohteet olivat nyt ensimmäistä kertaa mukana yhteisessä vertailussa muiden Suomen matkailukohteiden kanssa. Vuotta aiemmin mukaan tuli Kuusamo, jossa matkailutulo oli nyt reilu 10 000 euroa asukasta kohden.

Kuusamon lukuja pidettiin Kati Vehmaksen mukaan vuosi sitten poikkeuksellisina, mutta nyt Lapin kohteet tuplasivat tai triplasivat lukemat.

– Tätähän ei ole kukaan tiennyt aikaisemmin, kuinka iso matkailutulo asukasta kohden on Lapissa. Sehän on aivan eri sfääreissä mihinkään muuhun verrattuna, Vehmas sanoo.

Hänestä nyt saatu tutkimustulos antaa päättäjille tärkeää tietoa matkailun merkityksestä ja siinä liikkuvasta rahasta kaikilla tasoilla: kunnissa, Lapissa ja koko Suomessa. Esimerkiksi matkailutyöllisyyttä on ollut vaikea hahmottaa sen sesonkiluonteisuuden vuoksi, mutta tutkimuksessa se on purettu vertailukelpoisiksi henkilötyövuosiksi.

– Toivottavasti helpottaa päätöksentekoa, että voi perustaa sen tietoihin, Vehmas sanoo.

Kolarissa voidaan Vehmaksen mielestä nyt asettaa paremmin omat tavoitteet esimerkiksi matkailun tuottamien verotulojen osalta.

– Tämä kuvaa aidosti kunnan ulkopuolelta tulevaa rahaa kuntaan. Meillä on matkailijoita, jotka jättää alueelle rahaa paljon.

Vehmas nostaa esiin erityisesti ulkomaalaiset matkailijat, jotka käyttävät rahaa ja jättävät sitä alueelle kotimaisia enemmän. Noin puolet Ylläksen asiakkaista on tällä hetkellä ulkomaalaisia. Kesämatkailijoiden osuus tulee Vehmaksen mukaan kasvamaan tulevina vuosina uuden ja ensimmäisen sulan maan reittilennon ansiosta. Huhtikuusta alkaen yksi tai kaksi viikoittaista reittilentoa tuo matkailijoita Saksan Frankfurtista Kittilään.

Vuosi 2023 oli Vehmaksen mukaan Ylläkselle hyvä vuosi hypätä mukaan tutkimukseen, koska vuosi oli koronan jäljiltä jo ”normaali”, ja toisaalta Ylläs on juuri nyt kesämatkailun kansainvälistymisen kynnyksellä.

– Kesä on ollut kotimaisen matkailun varassa. Nyt nähdään, mikä on suorien Keski-Euroopan reittilentojen vaikutus Kolarissa ja Ylläksellä. Ei puhuta vaan ruskasta ja kesästä vaan myös lokakuusta, Vehmas sanoo.

Me ollaan Levin kanssa paljon isompi kuin Rovaniemi. Levin kanssa me vedetään vertoja Helsingille ja muille isoille kaupungeille.

Matkailuyritysten liikevaihto oli Visitoryn tutkimuksen mukaan Kolarissa 58 prosenttia kaikkien toimialojen liikevaihdosta. Esimerkiksi Kittilässä vastaava luku oli isosta matkailutulosta huolimatta vain 38 prosenttia. Seisooko Kolari liiankin vahvasti matkailun varassa?

Vehmas muistuttaa, että matkailussa toimii suuri määrä yrityksiä, joten toimiala ei mene nurin yksittäisen yrityksen vaikeuksien vuoksi, kuten saattaa käydä esimerkiksi ison teollisuusyrityksen varassa elävälle kunnalle tai kaupungille. Matkailutulon laskemista vaikeuttaa se, että matkailu ei ole luokituksissa oma toimialansa, vaan sen tulot tulevat monelta toimialalta. Se on Vehmaksen mukaan myös turva.

– Koronasta selvittiin tosi hyvin, vaikka kokonaisia asiakasryhmiä jäi pois. Voiko paljon dramaattisempaa olla kuin korona? Jotain vastaavaa voi tulla, mutta resilienssi on osoittautunut suhteellisen hyväksi, kun koronasta selviydyttiin voittajana, Vehmas sanoo.

Hänestä Ylläksellä ja ylipäänsä Lapissa ollaan matkailun suhteen liian vaatimattomia. Missään muualla arktisella alueella ei ole Levin ja Ylläksen veroista palvelu- ja majoituskeskittymää, Vehmas muistuttaa.

Norjan kohteet, kuten Tromssa tai Narvik, jäävät petipaikkojen määrässä kauas Ylläksen, Levin ja Muonion yhteenlasketun 50 000 matkailusängyn taakse.

Ilmastonmuutos ja eteläisempien alueiden kuumuus sekä korona nostivat pohjoiset luontokohteet ja niiden rauhan tapetille.

– Arktisella alueella meillä on paras palvelutaso. Kittilän lentokentäm vaikutusalue on paljon isompi kuin Rovaniemi. Levin kanssa me vedetään vertoja Helsingille ja muille isoille kaupungeille. Talven myötä on tämmöinen infra, suoraan valkeista lakanoista ja fine dining -ravintoloista pääsee kansallispuistoon, Vehmas sanoo.