Paikallisuutiset

Maailman kuuluisin ankka käännettiin meänkielelle – Antti Ankkaa halutaan julkaista enemmänkin

Meänkielinen lehti löytyy pian jokaisesta ruotsalaisesta pääkirjastosta, ja sitä yritetään levittää Suomeenkin.

Kansi näyttää tutulta, mutta nimi heittää hakoteille. Mikä ihmeen Antti Ankka?

– Nimesimme hahmon Antti Mikkelinpoika Keksin mukaan. Hän oli Torniolaakson ensimmäinen runoilija ja eli 1600-luvulla, Maria Vanhapiha Bergström kertoo.

Hän on kääntänyt Aku Ankka -lehden meänkielelle yhdessä Linnea Huhdan kanssa. Se on ensimmäinen meänkielinen käännös miltei kaikille tuttuun Ankkamaailmaan.

Projekti polkaistiin käyntiin noin puolitoista vuotta sitten.

– Tajusin silloin, ettei näitä lehtiä vielä ole meänkielellä, ja laitoin viestiä Ankka-lehtiä julkaisevalle mediatalolle Egmont Story Houselle. Siellä oltiin heti mukana! Huhta kertoo.

Hän ja Vanhapiha Bergström olivat tutustuneet muutamaa vuotta aiemmin Bengt Pohjasen meänkielen kirjoituskurssilla. Siten Huhta tiesi heti, kenet pyytää mukaan projektiin.

– Soitin Marialle vasta, kun olin sanonut Egmontille, että tämä tehdään.

Kääntäminen kielelle, jolla ei aiemmin olla kirjoitettu paljoa, oli omanlaisensa projekti: varsinkin, kun käännettiin sarjakuvalehteä. Meänkielellä ei vielä ole kirjakieltä, mutta Huhta ja Bergström Vanhapiha pyrkivät sarjakuvissa karsimaan hajanaisia ilmaisuja ja kehittämään uusia sanoja asioille, joita ei vielä ollut nimetty.

– Siis nämä äänet olivat vaikeita. Ei oikein tiennyt, mille kielelle kääntää vai keksiikö omia sanoja, Huhta toteaa. Hän viittoo lehdestä suurilla kirjaimilla painettuja kohtia, jossa lukee ”boing” ja ”styts”.

Huomioon tuli ottaa myös, että Ankka-lehdet kiinnostavat kaikenikäisiä ja -tasoisia lukijoita. Joillekin meänkieli voi olla kotikieli, toiset ovat kiinnostuneita oppimaan sitä.

– Kieltä piti miettiä monelta kantilta. Eivät nämä ole pelkästään lastenlehtiä, joten kielestä piti tehdä mielenkiintoista ja hauskaa aikuisillekin. Toisaalta tämän pitää olla innostavaa luettavaa myös niille, joille meänkieli ei ole kovin tuttua, Vanhapiha Bergström huomauttaa.

Sarjakuvan etu on kuvitus, sillä se auttaa viestin välittymisessä, vaikka kaikkia sanoja ei ymmärtäisikään. Lehdessä on myös erikoissivuja, joiden teksti on kirjoitettu sekä meänkieleksi että ruotsiksi tai molempia sekoittamalla. Tavallisesti niiden paikalla olisi mainoksia.

– Kokonaisuudessaan kääntäminen on ollut hauskaa. Ankkamaailma on ikoninen, ja kaikilla kielillä on omat hahmonsa. Juuri siksi on ollut mukava nähdä, miten nimistö sovitetaan meänkieleen, he kertovat.

Vanhapiha Bergström on päivätöissä Kalixin vähemmistökielikoordinaattorina. Työnsä puolesta hän on huomannut, että lapset ja nuoret voivat olla vanhempaa sukupolvea kiinnostuneempia meänkielestä.

– Tuntuu, että meänkielen status on nousussa nuorten keskuudessa. Monet vanhemmat saattavat kuitenkin ajatella, että kannattaisi lukea suomea, sillä se on ”oikea” kieli. Juuri siksi on tärkeää saada meänkielelle enemmän näkyvyyttä.

Sitä kohti ollaan menossakin. Lehti löytyy pian jokaisesta ruotsalaisesta pääkirjastosta, ja sitä yritetään levittää Suomeenkin.

Hoot saa laittaa juuri oikeaan paikkaan. Maria Vanhapiha Bergström

Elokuvantekijäksi, kirjailijaksi ja runoilijaksi itseään kuvaileva Huhta on tehnyt jo pitkään töitä meänkielisten projektien parissa. Hän onkin innoissaan parivaljakon seuraavista askelista.

– Olemme kääntämässä seuraavaksi Antti Ankan joulunumeroa meänkielelle, ja toivottavasti sen jälkeen vielä lisääkin. Olemme myös puhuneet siitä, että jossain vaiheessa ottaisimme työn alle Harry Pottereita. Meillä on jo yhteys J. K. Rowlingin agentuurin kanssa, hän myhäilee.

Vaikka meän- ja suomenkieliset ymmärtävätkin toisiaan puhuttaessa, huomaa kielten erot viimeistään tekstissä. Jos meänkielinen kirjoittaa suomea, pitää tämän noudattaa suomalaisen kirjakielen sääntöjä. Se on monelle vaikeaa, ajattelee Vanhapiha Bergström.

– Meänkieleksi kirjoittaminen on vapauttavaa. Siinä hoot saa laittaa juuri oikeaan paikkaan.