Paikallisuutiset

Lohiaktivisti Juha Pieskä: Rajoitukset ovat myrkkyä kalastusmatkailuyrityksille

Vapaa-ajankalastaja-lohiaktivisti, kolarilainen Juha Pieskä vaatii lisärajoituksia lohenkalastukseen merelle.

Miksei uusia kalastusrajoituksia vielä kuulu, vaikka huhtikuu on jo alkanut, Juha Pieskä ihmetteli.

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi tulevan kesän lohenkalastuksen rajoitukset torstaina. Lappeankosken alla Kolarin Lappeassa asuva Pieskä on ollut rajoitusten kanssa tekemisissä pitkin kevättä, sillä hän on osallistunut sekä Tornion-Muonionjokiseuran että Lappean osakaskunnan lausuntojen tekemiseen.

– Ministeriö ei kysy meiltä lausuntoa, mutta me annamme ne väkisin, Pieskä sanoo.

Tulevan kesän kalastusrajoituksissa häntä harmittaa jälleen kerran se, että merikalastusta ei rajoiteta, mutta joella kalastuskausi lyhenee.

– Kalastusmatkailuyrittäjille tämä on myrkkyä. Se on niin lyhyt se sesonki.

Pahis Itämerellä on Suomi. Juha Pieskä

Merellä kalastettiin viime vuonna noin 30 000 lohta. Jokeen nousi vähemmän, hiukan yli 20 000. Niistä Luken arvion mukaan vajaat 6 000 kalastettiin. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston mukaan Tornion-Muonionjokeen pitäisi jäädä kalastuksen jälkeen 44 000 lohta, jotta kanta olisi kestävällä tasolla.

– Merelle ei ole siitä huolimatta saatu mitään rajoituksia. Tämä on surkuhupaisa asia, Pieskä sanoo.

Hänellä on selityskin sille, että merikalastuksen myöhennystä ei neuvotteluissa saada läpi: Ruotsi ei suostu myöhennyksiin, koska sen merikalastajille ainoa lohen markkina-alue on Suomi. Suomi taas antaa omille kalastajilleen luvan pyytää yhdellä rysällä jo puolitoista kuukautta Ruotsia aiemmin, mikä heikentää ruotsalaisen kalastajien omasta kalastaan saamaa hintaa.

Hän muistuttaa, että Tornionjoen kalastussääntö antaa mahdollisuuden myöhäistää joen suualueen rysäkalastusta nykyisestä kesäkuun puolivälistä kuun lopulle. Silloin vähintäänkin puolet kutuvaelluksella olevista lohista ehtisi nousta jokeen.

– Pahis Itämerellä on Suomi. Suomi on Itämeren lohenkalastuksen viimeinen roistovaltio, Pieskä sanoo.

Hän asettaa toivonsa kansainväliseen merentutkimusneuvostoon ja sen tuleviin suosituksiin merikalastuksesta. Pieskän mielestä kaikki ammattikalastajien lohirysät pitäisi saada merestä pois ja huomio ja kehittämistyö keskittää jokikalastuksen tuotteistamiseen.

Pieskän mielestä kalastuksen alkaminen viikkoa myöhemmin 8. kesäkuuta ja puolilta päivin on kuitenkin hyvä uudistus. Jos siitä saadaan pysyvä, kalastuskauden alkua voidaan juhlia ja saada sille huomiota erilaisia tapahtumia järjestämällä, eikä kalastuksen aloitus satu päällekkäin koulujen loppumisen kanssa.

– Mutta se on alajuoksulle katkeraa kalkkia, Pieskä toteaa.

Matkakoskella saalista on Pieskän mukaan saatu hyvin heti alkukaudesta, kun kalat pitkän meritaipaleen jälkeen lepäävät kosken ja tulvan paineen alla ja sopeutuvat merikalasta jokikalaksi.

– Se on tosi saalisvarma paikka kalastaa. Lappeassa saa tätä nykyä soutaa 200 tuntia kesäkuussa ennen kuin saa kalan. Siellä saa päivässä tai jopa tunneissa.

Pieskän mielestä myös alajuoksun perinnekalastajien pyyntiä ​kulku- ja kulleverkoilla olisi pitänyt rajoituksilla tiukentaa.

– Perinnekalastajat saivat 2010 Tornionjoen kalastussäännön uudistuksessa seitsenkertaisen kalastusajan. He eivät osallistu näihin talkoisiin, Pieskä sanoo.

Suomen ja Ruotsin välisissä neuvotteluissa esitettiin matkan varrella vielä tiukempia joen kalastusrajoituksia. Pieskän mielestä ehdotukset olivat järjettömiä.

Ruotsalaiset esittivät neuvotteluissa, että vapamäärä rajattaisiin kolmeen. Perusteena oli sivusaaliiksi jäävän harjuksen suojelu.

– Vaparajoitukset ei palvele kethään, Pieskä sanoo.

Harjus on kärsinyt joessa, mutta vapamäärän rajoitus ei Pieskän mielestä vaikuta harjuksen kohtaloon vaikuta. Sen sijaan hän muistuttaa jo kolmatta vuotta kalastussäännössä olevasta keväisestä harjuksen kalastuskiellosta, joka kestää huhtikuun alusta toukokuun loppuun. Sitä on Pieskän mielestä tärkeä noudattaa, sillä harjus kutee keväällä.

Neuvotteluissa oli esillä myös lohenkalastuksen jokaöinen rauhoittaminen, mikä Pieskän mukaan ruuhkauttaisi joen päiväaikaan.

– Mie herrään neljän, viien aikhaan ja käyn ensimmäisen reissun. Silloin ei ole sitä ruuhkaa.