Paikallisuutiset

”Lávki čiekŋalis ipmárdusa ja suvdilis boahtteáiggi guvlui”

Sámi dálkkádatráđi prošeavtta olis almmustahtte guokte raportta.

– Go dieđa ja sámi árbevirolaš máhttu mannet giehtalaga, de mii sáhttit oaidnit dálkkádatrievdama váikkuhusaid čielgaseappot ja gávdnat čovdosiid, mat vuođđuduvvet sihke historjái ja boahtteáigái, dutkanprofessor Hilppa Gregow cealká.

Sámi dálkkádatráđđi almmuhii mannan vahkkoloahpa guokte raportta: Dálkkádatrievdama dáláš ja noahkku váikkuhusat sámi kultuvrii ja Sápmelaččaid árbevirolaš diehtu sámi dálkkádatráđi barggus.

Almmustahttindilálašvuohta Duottar-Sámi luondduguovddážis lei Sámi dálkkádatráđi ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi mielde historjjálaš, ja seamma oaivilis lea Gregow, guhte cealká, ahte dáid raporttaid almmustahttima mielde mii dál čoahkkanit áidnalunddot áiggis.

Gregowa mielde raporttaid almmustahttináigodat lea dehálaš máŋgga iešguđet sivaid geažil. Son namuha hástaleaddji dálvvi, mii fargga nohká ja goas temperatuvrra molsašuddamat leat leamaš stuorrát, lea sihke arván ja muohttán. Son namuhii maiddái riddoguovlluid stoarpmaid, main skábmamánu Lyly- nammasaš stoarpmas mihtidedje juobe ođđa Suoma olahusa, mii lei 33,5 mehtera sekunddas.

– Máilmmiviidosaččat mii leat leamaš lahka Pariissa dálkkádatsoahpamuša 1,5 gráda liegganeami juo badjel 18 mánu ovddit 20 mánu ektui, muitala Gregow.

Juste áigeguovdilvuohta dahká almmustahtton barggus Gregow mielde earenoamážin. Das lea juoga, man ii soaitte sáhttit ollislaččat vel mihtidit, muhto man árvvu sáhttá juo árvidit.

– Dát raporta ii leat mii ihkinassii raporta, muhto dat lea historjjálaš ja áigeguovdilis syntesa, mii čohkke máŋggaid perspektiivvaid ja veahkeha min ipmirdit ollesrievdadusa čiekŋaleappot, Gregow dadjá.

Goappašat raporttat leat dahkkojuvvon sámi dálkkádatráđi PRESAAMI2- Sámi dálkkádatráđi diehtovuođu duddjon -prošeavttas. Raporttaid čállin leat Klemetti Näkkäläjärvi, Hilppa Gregow, Sami-Juhani Ahonen, Joona Hautala, Jouni J.K. Jaakkola, Suvi Juntunen ja Terhi K. Laurila.

Raportta bohtosat muitalit, ahte sámi ruovttuguovllu gaskatemperatuvra lea loktanan maŋemus 60 jagi áigge 2–3 gráda. Arvvit leat lassánan, biekkaid leahttu lea vuoimmáiduvvan giđđat, ja maid biekka hálttiin leat nuppástusat. Boahtteáiggis vuordit temperatuvrraid ja arvemeriid ain lassánit, main leat stuora váikkuhusat sápmelaččaid ealáhusaide.

– Oktan geahčadansadjin váldojuvvui mielde bieggan, daningo árbevirolaš dieđu eaiggádat leat raporteren bieggamis dáhpáhuvvan nuppástusaid, Klemetti Näkkäläjärvi deattuha.

Prošeavtta oktan boađusin lea álgoevttohus indikáhtorin, maiguin sáhttet čuovvut dálkkádatrievdama váikkuhusaid sámi kultuvrii ja sápmelaččaid ruovttuguvlui.

– Prošeavtta áigge dálkái ja dálkkádatrievdamiidda guoski ságastallamiin bohte ovdan ollu dakkár áššit, maid gánnáhivččii dutkat lasi, muitala Hilppa Gregow.

Su mielas indikáhtoriid sáhtášii maid ráhkadit mierkká ja murkku, muohttaga ja borgga, biekkaid omd. rámadagaid ja biekkaroasuid birra.

Prošeavtta oktan boađusin lea álgoevttohus indikáhtorin, maiguin sáhttet čuovvut dálkkádatrievdama váikkuhusaid sámi kultuvrii ja sápmelaččaid ruovttuguvlui.

– Dutkamušas sáhttá ovttastahttit sámegiela rikkes ja dárkilis sátneráju, mii govvida luonddualbmonemiid máŋggabeallásaččat. Lea hui miellagiddevaš oahppat ovttasráđiid sámi árbevirolaš dieđu eaiggádiiguin maid gánnáhivččii dutkat lasi, Gregow lasiha.

Prošeavtta leat ollašuhttán Oulu universitehta CERH ja Dálkediehtaga instituhtta. Prošeavtta lea ruhtadan Suoma stáda birasministeriija. Goappašat raporttaide sáhttá oahpásnuvvat dárkileappot čujuhusas saamelainenilmastoneuvosto.fi