Paikallisuutiset

Latuja huoltava yhdistys hommasi kunnon tampparin — ”Viimeiset viitisen kautta latuja on ajettu moottorikelkoilla ja latulanoilla”

Kilpisjärven latuja hoidetaan nykyään uudella koneella, kun Kilpisjärven Ladut ry hankki Snow Rabbit -merkkisen latutampparin.

Kilpisjärven Ladut ry:n sihteeri Laura Hakulinen kertoo, että yhdistys kartoitti erilaisia latukoneita, ja Kilpisjärven kivikkoisiin maastoihin juuri Snow Rabbit tarkentui pienen kokonsa ansiosta ketterimmäksi.

Enontekiön kunnalta yhdistys sai viime vuonna 100 000 euron avustuksen latutampparin hankintaan, mutta lisävarusteineen latutampparin hinta oli kuitenkin noin 130 000 euroa.

Hakulisen mukaan loput rahoituksesta saatiin paikallisten yrittäjien, mökkiläisten ja yksittäisten lahjoittajien tukina.

– Norjalaiset mökkiläiset olivat erityisen ahkeria lahjoittajia, Hakulinen kiittelee.

Pelkällä latukoneiden puntaroinnilla yhdistys ei hankinnasta selvinnyt, vaan asia vaati paljon paperitöitä ja erilaisten rahoitusmuotojen selvittelyä ennen kuin päästiin tähän, missä nyt ollaan. Rahoitusmuodoksi selviteltiin esimerkiksi Leaderin tukia, mutta niiden yhteensovittaminen kunnan tuen kanssa kävi Hakulisen mukaan miltei mahdottomaksi.

Kevättalvisin saadaan muutama kymmenen kilsaa lisää, kun hanki kantaa ja latuja voi vetää tunturiinkin.

Ensimmäinen laatuaan ei latukone Kilpisjärvellä ole vaan tamppareita on ollut aiemminkin.

– Niiden elinkaaret tulivat päätökseensä vuonna 2020, ja viimeiset viitisen kautta on latuja ajettu pelkästään moottorikelkoilla ja latulanoilla, Laura Hakulinen toteaa.

Latuverkostoa Kilpisjärvellä oli vuodenvaihteessa valmiina noin 50 kilometriä, ja saman verran löytyy yhdistyksen huoltamaa moottorikelkkareitistöä.

– Kevättalvisin saadaan muutama kymmenen kilsaa lisää, kun hanki kantaa ja latuja voi vetää tunturiinkin, Hakulinen sanoo ja huomauttaa, että uusia latureittejä on myös suunnitteilla tuleville kausille.

Kuuluisimmat kävijät ovat tietysti Suomen maajoukkuehiihtäjät, jotka ruukaavat tulla viimelumienladuille Kilpisjärvelle huhti-toukokuussa.

Kilpisjärvellä latuhuoltoa määrittelee hyvinkin paljon lumi- ja jäätilanne, sillä alueen kivikkoinen maasto vaatii kunnon lumikerroksen, jotta latuja voidaan hoitaa niin, ettei tamppari hajoa heti. Vuosittain kuitenkin viimeistään jouluksi pyritään aina avaamaan Salmivaaran valaistu latu ja Salmivaaran ympäryslatu.

Vuodesta ja lumitilanteesta riippuen latuja avataan lisää tammi-helmikuussa, ja loputkin ladut ovat hiihtäjille valmiina viimeistään maaliskuun alussa. Koko latuverkostoa huolletaan läpi maalis-huhtikuun, runsaslumisina talvina jopa pitkälle toukokuuhun.

– Kuuluisimmat kävijät ovat tietysti Suomen maajoukkuehiihtäjät, jotka ruukaavat tulla viimelumienladuille Kilpisjärvelle huhti-toukokuussa, Hakulinen sanoo.

Hän huomauttaa, että uusien ympärivuotisten hotellien ansiosta majoituskapasiteetti Kilpisjärvellä on noussut vauhdilla, ja hiihtäjiäkin tulee varmasti jatkossa entistä enemmän.

– Etenkin nyt, kun saadaan laadukas latuverkosto kylälle.

Kelkkailijoita Kilpisjärvellä käy vuosittain runsaasti, ja tampparilla myös kelkkareitit saadaan Hakulisen mukaan nykyistä parempaan kuntoon.

Laura Hakulinen toteaa, että tulevina vuosina olisi ehdottoman tärkeää saada käyntiin reittihanke, jossa suunniteltaisiin ja pohjattaisiin kesäreitistöä sellaiseen kuntoon, että reittejä voitaisiin käyttää talvella latupohjina.

Kun Enontekiön kunnan ja Ely-keskuksen suunniteltu reittihanke Enontekiön reittien kokonaiskehittämissuunnitelma 2022-2028 jäi lopulta toteutumatta, myös Kilpisjärven alue jäi vaille suunnittelua.

– Siinä hankkeessa oli tarkoitus uudistaa myös Kilpisjärven kesäreitistöä, mutta harmillisesti reittiparannuksia ei päästy tekemään, Hakulinen pohtii.

Hänen mukaansa Kilpisjärven latu- ja kelkkareitistön huolto on tällä hetkellä hyvin pitkälti kylän yritysten varassa, ja muun muassa reittien pohjaaminen alkukaudesta tehdään yrittäjien talkoovoimin.

– Vuosittaisista reittihuollon kustannuksista reilut 40 prosenttia maksavat paikalliset yritykset, toiset 40 prosenttia kustannuksista katetaan kävijöiden uraluvilla ja vapaaehtoisilla reittimaksuilla. Loput 20 prosenttia tulee kunnalta avustuksina niin sanottuna bensarahana, listaa Hakulinen kustannusten jakoa.

Enontekiön kunnalta Kilpisjärvelle toivotaan edelleen vuosittaista panostusta ylläpitokustannuksiin, jotta siellä käyvien matkailijoiden kokemus Enontekiön reitti-infrasta paranisi, Hakulinen muistuttaa.

Hän nostaa esille myös vapaaehtoiset reittimaksut, joita yksittäiset vierailijat, niin hiihtäjät kuin kelkkailijatkin, voivat antaa ja siten tukea Kilpisjärven talvireitistön huoltoa. Lisätietoja muun muassa laduista, uraluvista ja esimerkiksi vuokratuvista saa Kilpisjärven Ladut ry:n verkkosivustolta.

Latujen huoltotilanteen voi hiihtäjä itse tarkistaa kätevästi netistä.

Hetassa pääsee hiihtelemään valaistulla ladulla ja Pyhäkerolle

Enontekiön kunnan mukaan Hetan valaistu latu on hiihtokunnossa, ja sitä huolletaan lumen ja pakkasten ehdoilla. Pyhäkeron itäpuolen latua on huollettu myös, mutta jatkossa sitäkin pidetään kunnossa talven olosuhteiden mukaan.

Hiihtomaassa on tampparilla tehty pieni pulkkamäki. Hiihtomaan valaistusta on tehostettu vaihtamalla kaksi valotolppaa.

Hiihtomaan rinteiden lumetus käynnistyy, kun pakkaset jatkuvat kipakkana tarpeeksi pitkään. Joulukuussa lumetusta ei kunnan mukaan vielä aloitettu, koska se muodostaa lentokentälle usvaa, joka olisi häirinnyt lentokoneiden nousua ja laskeutumista.

Latureitistön ja huoltotilanteen voi jokainen hiihtäjä itse kätevästi tarkistaa Enontekiön alueella osoitteista https://www.infogis.fi/kilpisjarvi/, https://www.infogis.fi/hetta/ ja https://www.infogis.fi/raattamanreitit/.

Päivitetty juttua 7.1.2025 klo 11.51 lisäämällä toiseenkin kuvaan kuvaajan nimeksi Suvi Mansikkasalo.