Paikallisuutiset
Lappilaisen oikeusturva on kaikesta huolimatta hyvällä mallilla, uskoo laamanni Janika Kaski
Lapin käräjäoikeuden pöydällä käy vuosittain jopa 450 avioeroa, 90 konkurssia ja 75–80 lapsiin liittyvää asiaa. Tulevaisuudessa toiveissa on hyödyntää entistä enemmän sovittelua oikeudenkäyntien sijaan.
Tavalliselle lappilaiselle oikeudenkäynneistä saattaa nykyisin tulla mieleen etenkin oikeuden saamisen pitkä kesto ja kalleus.
– Käsittelyajat voisivat olla lyhemmätkin, sanoo Lapin käräjäoikeuden laamanni Janika Kaski.
Rikosasioissa käsittelyaika vaihtelee Lapin käräjäoikeudessa paljon, mutta tavoite on, että käräjäoikeus käsittelee asian keskimäärin viidestä viiteen ja puoleen kuukaudessa siitä, kun asia sille syyttäjältä tulee. Tavoitteeseen päästään yleensä melko hyvin, Kaski sanoo, mutta tietyt tapaukset voivat kestää paljon kauemminkin.
Osassa tapauksista vastaajaa ei tavoiteta lainkaan. Tekijä saattaa esimerkiksi olla lähtenyt ulkomaille ilman aikomusta palata.
– Ja osa vastaajista välttelee parhaansa mukaan, Kaski sanoo.
Summaarisissa riita-asioissa tavoite on saada tapaus hoidettua neljässä kuukaudessa. Laajat riita-asiat ovat hankalampia, ja niissä käsittelyaika on Lapin käräjäoikeudessa eri tapauksista pisin. Tavoite on hoitaa laaja riita-asia keskimäärin yhdeksässä ja puolessa kuukaudessa.
– Viime vuonna käsittelyaika oli enemmän.
Varmasti teemme joka vaiheessa parhaamme, sekä poliisi että syyttäjä että me.
Laajoissa riita-asioissa asiakirjoja ja pohdittavaa on paljon, käsittelypäiviä on monesti useita ja myös asianajajien aikataulut pyritään sovittamaan mahdollismman hyvin. Itse tuomion kirjoittaminenkin kestää laajoissa riita-asioissa kauemmin.
Jo ennen asian tuloa käräjille on voinut mennä kuukausia tai pari vuottakin, kun ensin poliisi tutkii asiaa ja sitten syyttäjä selvittää, nostetaanko syyte.
Haastemiehilläkin vie monesti aikaa tavoittaa vastaaja. Lapin käräjäoikeudella on yhdeksän haastemiestä, joiden vastuulla on koko Lappi. Osan haasteista voi toimittaa puhelimella tai sähköpostilla, mutta esimerkiksi rikosasioissa haastetta ei voi antaa tiedoksi puhelimitse.
Koko ketjussa olisi nopeuttamista, mutta kansalaisten oikeusturvan Kaski uskoo silti olevan hyvällä tolalla myös Lapissa. Hän korostaa, että asialla ovat ammattilaiset.
– Varmasti teemme joka vaiheessa parhaamme, sekä poliisi että syyttäjä että me. Me kaikki haluamme tehdä työmme hyvin, ja samoin asianajajat.
Yksi tapa nopeuttaa oikeudenkäyntejä tulevaisuudessa on käräjäoikeuden todistajien ja asianosaisten henkilötodisteluna kuultavien kertomusten ottaminen vastaisuudessa videolle. Hovioikeusvaiheessa voitaisiin lähtökohtaisesti katsoa ne videolta eikä todistajia tarvitsisi kutsua uudestaan oikeuteen
Hintalapuksi voi tulla jopa 10 000–20 000 euroa.
Ajan lisäksi oikeudenkäynti vaatii osapuolilta myös rahaa. Itse käräjäoikeus kustantaa osapuolille enimmilläänkin vain noin 500 euroa, mutta hintalappu nousee nopeasti, jos tuomitaan maksamaan oman asianajajan palkkion lisäksi myös vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Hintalapuksi voi tulla jopa 10 000–20 000 euroa.
Oikeusturvavakuutus korvaa oikeudenkäyntikuluja yleensä 10 000 euroon asti. Varallisuudesta riippuen oikeudenkäyntiin menevä voi saada myös oikeusapua kuluihinsa.
Sovitteluun on tärkeä tulla niin, että haluaa aidosti sopia ja kuunnella toista osapuolta.
Käräjäoikeuden istuntojen lisäksi riita-asioita voidaan ratkoa tuomioistuinsovittelulla. Siinä pyritään sopimaan asia osapuolten kesken tuomarin johdolla mutta oikeudenkäyntiä kevyemmin ja pienemmillä kuluilla. Sovinnon tulos vahvistetaan käräjäoikeudessa.
– Tosi usein löytyy hyvä ratkaisu, kuvailee itsekin sovitteluistuntoja vetävä Kaski.
Kasken mukaan sovitteluistunto toimii, jos molemmat osapuolet ovat valmiita sopuun ja kompromissiin. Aina näin ei ole, vaan joskus toinen osapuoli vaikuttaa tulleen istuntoon vain katsomaan, kuinka paljon toinen on valmis antamaan periksi tulematta lainkaan itse vastaan.
– Sovitteluun on tärkeä tulla niin, että haluaa aidosti sopia ja kuunnella toista osapuolta, Kaski korostaa.
Kasken mielestä erityisesti sukulaisten tai naapurusten väliset riidat ja lapsiin liittyvät asiat on hyvä käydä läpi juuri sovittelussa. Sukulaisen, naapurin tai entisen puolison kanssa on todennäköisesti vastaisuudessakin oltava tekemisissä, ja sovittelu helpottaa tulevaa kanssakäyntiä.
Oikeudenkäynnissä tilanne tuppaa kärjistymään, kun molemmat osapuolet kaivelevat asiaa mahdollisimman paljon osoittaakseen olevansa mahdollisimman oikeassa.
Laamanni johtaa käräjäoikeuden työtä ja on itsekin tuomari
Janika Kaski aloitti Lapin käräjäoikeuden laamannina viime vuoden toukokuussa. Tehtävä on määräaikainen: Kaski valittiin siihen seitsemäksi vuodeksi edellisen laamannin Jyrki Kiviniemen siirryttyä Pohjois-Suomen hovioikeuden presidentiksi.
– Siinä on varmaan ajatus, että tulee vaihtuvuutta korkeisiin virkoihin, miettii Oulusta osittain Rovaniemelle muuttanut Kaski seitsemän vuoden pestiään.
Laamanni on suurelta osin hallinnollinen tehtävä, mutta Kaski on myös tuomari, joka hoitaa tuomarin tehtäviään, minkä muilta töiltään pystyy.
Muuta työtä riittää. Kaski luettelee tehtävistään muun muassa käräjäoikeuden organisaatiosta vastaamisen, työjärjestyksen ja toimintasuunnitelman vahvistamisen ja kehittämisen. Lisänä ovat henkilöstöasiat, kuten haastemiesten ja käräjäoikeuden sihteerien sekä osastojen johtajien ja esimiesten nimittäminen sekä yhteistyö tuomioistuinviraston ja oikeusministeriön kanssa. Tuomarina hän käsittelee etenkin lapsia koskevia asioita ja tekee tuomioistuinsovitteluita.
Käräjäistunnot ovat oikeuslaitoksen näkyvintä toimintaa, mutta pellin alla hurisee paljon muutakin. Lapin käräjäoikeudella on 80 henkilöä töissä Rovaniemen, Kemin ja Sodankylän toimipisteissä.
Oikeus käsittelee rikos- ja riita-asioita. Rikosasioita käy vuodessa käräjäoikeuden pöydällä noin 2000.
Riita-asiat jaetaan kahteen ryhmään. Käräjillä käsitellään laajoja riita-asioita, kuten kiinteistöihin liittyviä riitoja ja työsuhteen päättämisiä, sekä summaarisia riita-asioita. Jälkimmäiset ovat oletettavasti riidattomia velkomisasioita, kuten esimerkiksi maksamattomia laskuja.
Summaarisia riita-asioita käsitellään Lapin käräjäoikeudessa vuosittain jopa 18 000. Ne hoitaa suurilta osin käräjäoikeuden kanslian henkilökunta eli niihin ei tarvita tuomaria. Lapin lukua suurentaa myös Kainuun summaaristen riita-asioiden käsittely.
Avioeroja Lapin käräjäoikeus tuomitsee joka vuosi noin 400–450. Myös avioerot käsittelee pääosin kansliahenkilökunta. Konkursseja käytiin Lapissa viime vuonna läpi noin 90, mikä oli selvästi edellisvuotta enemmän. Velkajärjestelyjä on vuosittain 200–250.
Lapsiin liittyviä oikeudellisia asioita on Lapin käräjäoikeudessa noin 75–80 vuodessa. Ne koskevat useimmiten esimerkiksi lapsen tapaamisoikeutta tai huoltajuutta. Lapsiasioita käsittelee Lapissa useampi henkilö, myös Kaski itse.
Paljon työtä Lapin käräjäoikeudessa teettävät myös hakemusasiat ja asiakirjojen kuolettamiset, joita käräjäoikeuden tuomioistuinharjoittelijat hoitavat yli tuhat vuodessa. Vuoden työskentelyn jälkeen harjoittelijat saavat varatuomarin arvonimen.