Paikallisuutiset

LappeanLohi tähtää ympärivuotiseen matkailuun – yrittäjä: ”Lohen nousutilastot vaikuttaa niin hyvässä kuin pahassakin”

Yrittäjä Marika Kylmämaa näkee, että Lappeankin matkailua tulisi kehittää ympärivuotiseksi, jotta tuotto ei lepäisi niin vahvasti lohen nousun varassa.

Lohikuninkuus-kilpailun kisakeskuksena 3.–4. elokuuta toimivan LappeanLohen kesämatkailu painottuu pitkälti lohestajiin. Hiljainen lohikesä vaikuttaa myös majoittujien määrään, kertoo LappeanLohen matkailuyrittäjä Marika Kylmämaa.

– Lohen nousutilastot vaikuttaa niin hyvässä kuin pahassakin. En nyt sanois, että mitenkään katastrofaalinen kesä olis ollu, mutta kyllä kun korona-ajan ja sen jälkeisiin kotimaan matkailukesiin vertaa, niin tämä kesä on ollu huonompi, Kylmämaa toteaa.

– Viime kesänä lohen vähänen nousu ei kuitenkaan vielä vaikuttanut.

Lohikuninkuus-kilpailut ovat perinteisesti vilkasta aikaa LappeanLohelle.

– Me annethaan tilat käythöön ja osallistutaan siltä osin talkoisiin. Meillä on tarvittavat puitteet tapahtuman järjestämiseen. Osa majottujista tullee nimenomhaan elokuun alkuun, kun lohikisat järjestetään.

–Tapahtuma tuo lisämyyntiä myös meille, kun ihmiset tullee osallistumaan tapahtumaan ja kattomaan esiintyjiä, Kylmämaa kertoo.

Lohestuskauden lyhentäminen ei LappeanLohen kohdalla vaikuta huomattavasti liiketoimintaan.

– Kyllähän se ylempänä ja alempana Väylää vaikuttaa varmasti, mutta meilä kiireisin aika on aina sijottunu kesäkuun puolesta välistä heinäkuun ekaan viikkoon.

Kylmämaan yrityksellä on Lappean lisäksi myös talvimatkailuun painottuvaa aktiviteettitoimintaa Ylläksellä ja noin puolet yrityksen liikevaihdosta tulee kesämatkailusta.

Kylmämaa näkee, että Lappeankin matkailua tulisi kehittää ympärivuotiseksi, jottei tuotto lepäisi niin vahvasti lohen nousun varassa.

– Mie uskon, että Lapin matkailussa on kysyntää tämmösille pienemmille paikoille, missä on oma aito historia ja tarina. Ei kaikki halua tunturikeskuksiin.

Vaikka pienille paikoille onkin Kylmämaan näkemyksen mukaan kysyntää, niin pienuus tuo mukanaan myös haasteita laajojen, suuria investointeja vaativien muutosten nopeaan toteuttamiseen.

Tähän mennessä LappeanLohen uudistuksia ja remontteja on Kylmämaan mukaan tehty omien resurssien puitteissa ja pikkuhiljaa. Jo aiemmin majoituskäytössä olleeseen vanhaan kyläkoulurakennukseen yritys teki laajan remontin vuonna 2015.

– Siinä meillä on 12 erikokosta 1–4 hengen huonetta. Ne ovat majatalotyyppistä majoitusta, koska suihku- ja wc-tilat ovat yhteiset.

– Sitte on kuus kalastajamökkiä, jotka on meän edullisimpia ja myös suosituimpia. Niissä ei ole juoksevaa vettä, mutta sähköt on.

Kylmämaa kokee, että vaikka vanhan kyläkoulun tilat soveltuisivatkin ympärivuotiseen majoitukseen, ne eivät kuitenkaan vastaa talvimatkailijoiden kysyntään.

– Kyllä se vaatisi isoja investointeja, jotta majoitus saataisiin sille tasolle, mitä Lapin lomamatkailijat haluavat. Huoneissa pitäisi olla omat wc- ja suihkutilat.

Remontoidun kyläkoulun ja kalastajamökkien lisäksi Lappeasta löytyy myös muutama isompi mökki juoksevalla vedellä sekä rantasauna.

Rannan läheisyydessä seisoo myös savusauna.

– Se on oletettavasti kylän vanhin rakennus, Kylmämaa pohtii.

Kyseinen sauna on toiminut Kylmämaan mukaan sodan jälkeen kylän yleisenä saunana.

– Historia on varsinki ulkomaanmatkailussa ehottomasti semmonen valtti, mitä meän häätyy hyödyntää tulevaisuudessa, Kylmämaa kertoo.

Lähellä kulkee myös Lars Levi Leastadiuksen polku.

– Sitäkin vois matkailussa hyödyntää, jos vain kunta kunnostaisi sen. Tämä alkupätkä on niin huonossa kunnossa, että se on tällä hetkellä suljettu.