Hyvinvointi

Laphan valtuusto nuiji ensi vuoden asiakasmaksut pöytään – Yhden euron ”WC-paperimaksu” poistettiin yksimielisesti

Lapin hyvinvointialueen valtuusto nuiji maanantaina pöytään ensi vuoden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuhinnaston vuodelle 2026.

Valtuusto hyväksyi aluehallitukselta tulleen esityksen muuten, mutta se päätti aluevaltuutettu Tuomas Koskiniemen (ps) esityksestä poistaa niinsanotun WC-paperimaksun vammaisten työ- ja päivätoiminnasta.

Koskiniemi esitti, että vammaisten työ- ja päivätoiminnasta peritty 1 euron päivämaksu ja korkeintaan 20 euroa kuukaudessa poistetaan kokonaisuudessaan. Koskiniemen esitys sai laajaa kannatusta. Puheenjohtaja Johanna Ojala- Niemelä (sd) kyseli keskustelun jälkeen, hyväksytäänkö esitys yksimielisesti ja kun soraääniä ei kuulunut, kopautti Ojala-Niemelä nuijan pöytään.

Ensimmäisenä aiheen nosti keskusteluun aluevaltuutettu Janne Olsen (lapsit). Hän sanoi, että kokouksessa puhutaan yleensä miljoonista, mutta tällä kertaa hän haluaa puhua pienistä hiluista kohdassa, jossa puhutaan vammaisten palveluista ja heidän päivä- ja työtoiminnasta.

– Siellä on yksi euro per toimintapäivä ja maksimissaan 20 euroa kuukaudessa. Tämä on hilu, jonka voisi olan kohautuksella ohittaa, mutta kohderyhmä, joka tätä joutuu maksamaan, niin heille tämä on ihan kohtuullinen maksu.

– Vammaiset tekevät yrityksissä, yhdistyksissä ja erilaisissa toimintaympäristöissä työtoimintaa ja he ovat kaiken lisäksi hyviä työntekijöitä. Näille ihmisille tuo 20 euroa kuukaudessa voi olla aika iso raha, sanoi Olsen.

Aluevaltuutettu Tuomas Koskiniemi (ps) sanoi kuulleensa vammaispalvelujen piirissä olevan omaiselta, että kyseinen maksu on vessapaperimaksu. Keskustelun aikana valtuutetut käyttivät maksusta ilmaisua WC-paperimaksu, eikä Laphan johtajien ja puheenjohtajiston taholta tätä ilmaisua lähdetty korjaamaan.

– Tuntuu kohtuuttomalta, että vähäosainen, vammaispalveluitten ihminen, joutuu maksamaan tällaista maksua, oli se sitten vessapaperimaksu tai saippuamaksua. Eiköhän tuon maksun voisi ottaa pois tuolta ja esitänkin sen poistamista, totesi Koskiniemi.

Ensimmäisenä Koskiniemeä ehti kannattamaan aluevaltuutettu Raija Kerätär (kesk).

– Minua hävettää, sanoi Kerätär muistellessaan historiaa, minkä takia euron maksu on yleensä Laphan palvelumaksuihin jäänyt.

Kerätär muisteli, että vuosi sitten asiakasmaksujen käsittelyn yhteydessä kyseinen maksu onnistui jäämään jotenkin rivien väliin. Kun vammaispalveluiden käyttäjät ja vammaisten omaiset alkoivat ottaa yhteyttä, niin päättäjille selvisi mitä on tullut päätettyä.

– Vessapaperimaksuna sitä nimenomaan perusteltiin.

Kerättären mukaan vessaperimaksusta ei voi tulla ”montaa tonnia”, kun miettii, ettei työtoiminnassa käyviä vammaisiakaan ole maakunnassa mahdottomasti.

Hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela mainitsi, että viimevuotisen tiedon mukaan aluevaltuutettujen puhumasta maksusta kertyi viime vuonna noin 80 000 euroa - eli mikäli Koskiniemen esitys menisi läpi, niin se vähentäisi tuloja noin 80 000 euroa.

– Jos alkaa tulla sellainen henki, ettei lähdetä työtoimintaan tai päivätoimintaan, jos se koetaan hankalaksi tai taloudellisesti mahdottomaksi, niin hinta voi tulla paljon kalliimmaksi. Päätös olla menemättä voi olla periaatteellinen tai taloudellinen. Peräänkuulutan inhimillisyyttä ja tasavertaisuutta. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat eivät maksa euron vessapaperirahaa, sanoi aluevaltuutettu Olsen keskustelun aikana ja painotti vielä, että vammaisten toimintaa ja heidän itsenäistä selviytymistä täytyy arvostaa ja tukea.

– Yksi euro ja enintään 20 euroa kuukaudessa on ehdottomasti liikaa tälle kohderyhmälle. Noloa, että tämä täällä on, sanoi aluevaltuutettu Outi Rämö (sd).

Lapin hyvinvointialueen sosiaalijohtaja Liisa Niiranen kertoi, että vammaispalvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia asiakkaille, mutta siinä vaiheessa kun vammaispalvelulaki muuttui, pystyttiin päivätoimintaan asettamaan maksu. Miten päädyttiin euron summaan ja 20 euron kuukausimaksuun, sitä hän ei kokouksessa osannut lennosta tarkasti sanoa.

Laphan asiakasmaksuja ei aluevaltuusto lähtenyt laskemaan, mutta joissakin puheenvuoroissa kuului huoli maksujen noususta ja lappilaisten asiakkaiden maksukyvystä.

– Kun miettii vaikkapa poliklinikkamaksuja, niin kovasti ne ovat nousseet 10 -1 5 vuoden aikana. Huolestuttaa henkilöt, ovat toimeentulotuen rajoilla, niin kuinka maksut sitten vaikuttavat hoidon hakemiseen, pohdiskeli aluevaltuutettu Olsen.

Aluevaltuutettu Ella Partanen (vihr) sanoi pienienkin maksujen olevan kovia vähävaraisille, kuten pitkäaikaissairaille ja työttömille. Heille Laphan maksut voivat tarkoittaa tinkimistä ruokamaksuista tai hoitoon tulematta jättämistä.

Positiivisena asiana Partanen piti alle 25-vuotiaiden maksutonta ehkäisyä sekä synnytykseen liittyviä hoitojaksoja. Maksukatossa Partasen mukaan ongelmana on se, että ihmisen pitäisi itse seurata ja dokumentoida laskujaan ja asioitaan tilanteessa, jossa hänen voimavarat ovat vähäisimmillään.

Myös sosiaalijohtaja Liisa Niiranen myönsi, että maksukaton täyttymisen seuraaminen tuottaa haasteita osalle asiakkaista.

Aluevaltuutettu Heidi Jauhojärvi (sd) nosti aluevaltuuston kokouksessa esille Laphan henkilöstön korkeat sairauspoissaolot, joista aiheutuu vuosittain merkittävä kustannuserä. Sairauspoissaolot ovat jo nyt korkealla tasolla, eivätkä ne Jauhojärven mukaan helpotu ruuvia ja henkilöstön selkänahkaa kiristämällä, mikä tuli toteen osoitettua jo 90-luvun lamavuosina.

– Johtajat uupuu, henkilökunta uupuu ja lopulta potilas maksaa hinnan, kiteytti Jauhojärvi nykytilanteen.

Jauhojärven mukaan perinteisesti ongelmiin on vastattu hokemalla ”lisää koulutusta esimiehille”, mutta hän sanoi etteivät hokemat auta, jos pelimerkit ja resurssit puuttuvat.