Ihmiset 

Koulupsykologilla on selvä näkemys nuorten levottomuudesta ja rauhattomuudesta: ”Tähän löytyy yksi selvä selitys”

Koulupsykologin mielestä pelimaailma vääristää todellisuuskuvaa.

Pitkän kokemuksen lapsien ja nuorten maailmasta omaava suomussalmelainen koulupsykologi Eija Jääskeläinen-Heikkinen näkee työssään usein älylaitteiden varjopuolia.

– On nähtävissä sellainen suuntaus, että levottomuus ja rauhattomuus on lisääntymässä. Tähän löytyy yksi selvä selitys ja se on älylaitteet. Osa lapsista pelaa aivan mahdottoman paljon.

Koulupsykologin mielestä pelimaailma vääristää todellisuuskuvaa.

– Koska pelaaminen on sellaista, että palkkiot tulevat heti, niin eihän se oikeaa elämää ole. Koulussa palkkiot - jos niitä ylipäätään tulee - saadaan hitaasti. Pitäisi malttaa istua paikoillaan ja opetella asioita rauhalliseen tahtiin.

Koulupsykologi näkee arjessa paljon erilaisia lapsia.

– Lasten keskittyminen ei riitä oppimiseen. Ei ole pitkäjänteisyyttä eikä sinnikkyyttä. Ne ovatkin katoavia luonnonvaroja lasten maailmassa.

Tulevaisuus huolestuttaa lasten ja nuorten parissa työskentelevää ammattilaista.

– Olen huolestunut siitä, mihin suuntaan maailma menee älylaitteiden mukana. Kahdenkeskinen keskustelu jää vähemmälle. Ja kun keskustelua on, se keskeytyy monesti, kun huomio siirtyykin älylaitteeseen.

Jääskeläinen-Heikkinen tietää mistä puhuu.

– Myös nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt. Siihen saattaa olla syynä mennyt korona-aika ja tulevaisuuden pelko sotineen. Lisäksi sosiaalinen media luo nuorille ulkonäköpaineita.

Vaikka joillakin on vaikeuksia, valtaosa pärjää arjessa hyvin.

– Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista asiat ovat hyvin. Keskusteluissa monesti vääristyy tämä asia. Suuri osa nukkuu ja harrastaa riittävästi sekä tapaa kavereitaan.

Koulupsykologi viettää paljon aikaa luokassa oppilaan tukena tunnilla.

– Siellä näkee todellisen tilanteen, miten oppilas oppii ja jaksaa keskittyä tunnilla. Autan oppilasta ja olen myös opettajan tukena.

Lasten keskittyminen ei riitä oppimiseen. Ei ole pitkäjänteisyyttä eikä sinnikkyyttä.

Jääskeläinen-Heikkinen on tyytyväinen siitä, että nykyisin koulumaailmassa huomioidaan entistä paremmin lapsen yksilöllisyys.

– Toiset tarvitsevat pitempään konkreettista apua kuin jotkut muut. Esimerkiksi matematiikassa apuna voidaan käyttää pikkuautoja tai vaikkapa pyykkipoikia - mitä tahansa.

Ennen oli toisin.

– Kaikki menivät ennen samaa vauhtia oppi tai ei. Minunkin kouluajoilla mentiin vain eteenpäin, vaikka jotkut selvästi tippuivat kyydistä. Nyt tilanne on onneksi toinen. Lapsi saa mennä eteenpäin omien kykyjensä mukaan. Olen varma, että jokainen oppii, kunhan löytyy oikea tapa opettaa.

Jääskeläinen-Heikkisenmielestä kaikilla ovat omat vahvuutensa.

– Olen täysin varma siitä, että jokainen on hyvä jossakin asiassa.

Koulupsykologi korostaa leikkimisen tärkeyttä.

– Lapset lopettavat leikkimisen aivan liian varhain. Olen jututtanut monia ykkösluokkaisia ja kysynyt, mitä te leikitte. Vastauksiksi olen saanut, että emme leiki, me pelaamme puhelimella.

Koulupsykologilla on selvä näkemys siitä, mikä on maksimäärä ruutuaikaa lapselle.

– Alle kouluikäiselle ruutuaika on korkeintaan tunti päivässä. Tämä pitää sisällään television lastenohjelmat ja kaiken muunkin. Muu aika pitää olla leikkiä.