Mielipiteet

Kotiseutuyhdistyksen mielipide: Päättäjien kannattaa tutustua paikalliseen kulttuuriperintöön

Yhdistyksemme valmistautui kunnan vaalipaneeliin 26. maaliskuuta lähettämällä ohjeiden mukaan sähköiseen järjestelmään ennakkokysymykset ehdokkaille. Aineiston perilletulosta ei saapunut vahvistusta. Paneelin edetessä yhdistyksen kysymyksiä oli vaikeahko tunnistaa. Yksinkertainen luonnehdinta ja tilastointi saapuneista kysymyksistä, kuten jakauma yksityisten ja järjestöjen osuuksista sekä varsinkin kysymyspatterin laadintamenettelystä olisi ollut paikallaan.

Paneelikutsussa kehotettiin äänestäjiä jättäytymään koteihinsa omien ruutujensa ääreen seuraamaan tilaisuutta. Näin estyi äänestäjien ja ehdokkaiden suora keskinäinen vuorovaikutus, kun kotikatsomoihin useiden puhujien äänetkin jäivät kuulumatta ja vieläpä suorat chatti-kysymyksetkin oli estetty. Mallina lähi- vai etädemokratiasta?

Onko menneisyyden tuntemuksesta hyötyä elinkeinoelämälle? Onko paikallishistoria riippa vai luovuuden tai eheytymisen lähde?

Toki yhdistyksemmekin edustamista luonto- ja kulttuuriteemoista keskusteltiin. Tyrmistyttävää kuitenkin oli, että kukaan ehdokkaista ei tunnistanut kulttuuriperintöä eli paikallishistoriaa – museotoiminnasta puhumattakaan – kunnan kulttuuritietoisuuden ja tunnistettavuuden lähtökohtana. Paneeliin kysymyksiksi puettuja vaatimuksiamme esitämmekin tulevan valtuuston ja koko kunnallishallinnon asialistalle seuraavasti.

Julkinen päätöksenteko on lainsäädännössä sitoutettu kestävän kehityksen arvoihin, jotka edellyttävät paikallisiltakin ratkaisuilta koko maapallon hyvinvoinnin ja tulevaisuuden näkökulmaa. Kaikki päätökset tulisikin suodattaa luonto- ja ilmastovaikutusten kautta esimerkiksi hiilijalanjälkilaskennan avulla.

Suosittelemme päättäjiä tutustumaan paikalliseen kulttuuriperintöön ja sen merkityksiin. Onko menneisyyden tuntemuksesta hyötyä elinkeinoelämälle? Onko paikallishistoria riippa vai luovuuden tai eheytymisen lähde?

Koulujen ja varhaiskasvatuksen osallistumista paikallisperintöön olisi lisättävä.

Perustuslaissamme (§ 20) vastuu luonnon- ja kulttuuriperinnöstä on kaikilla, mutta erityisesti julkisella vallalla, kuten kunnilla.

Yleisesti kulttuuriperintö määritellään menneisyyden ihmistoiminnan todisteina, jotka ilmenevät vanhojen esineiden ja asiakirjojen lisäksi maatuneina tai raunioituneina jälkinä sekä rakennettuna ympäristönä maisemamme ja luontomme keskellä.

Aineetonta perintöä edustavat muun muassa vanhat taidot, tavat tai murteet. Kulttuuriperintöä vaalivat kansalaisjärjestöt, mutta säilytyksestä vastaavat museot ja arkistot sekä suojelusta kunnat kaavoituksen kautta.

Koulujen ja varhaiskasvatuksen osallistumista paikallisperintöön olisi lisättävä. Päättäjien on tiedostettava eheän metsä-, suo-, tunturi- ja vesistöympäristön merkitys alkuperäisten elinkeinojen, kuten kalastuksen, metsästyksen, marjastuksen ja poronhoidon elinehtona sekä hyvinvoinnin perustana päästöjä, luontokatoa ja ilmaston pilaantumista aiheuttavan teollisuusrakentamisen – ja vanhemman rakennuskannan purkamisen – sijaan.

Muukin kylän historiallisesti merkittävä julkinen rakennuskanta, toisin sanoen vanha kunnantalo ja kirkko jälleenrakennusajan kyläkuvan ilmentäjinä kuuluvat suojeluesityksemme piiriin.

Konkreettisia vaatimuksiamme kuntapäättäjille ovat:

1. Sieppijärven entisen kansakoulun purkupäätöksen kumoaminen, rakennuksen säilyttäminen, asemakaavasuojelu, korjaaminen sekä tarjoaminen yleishyödylliseen kyläkulttuuritoimintaan muun muassa yhdistyksille sekä yhäti kunnan kotiseutumuseon kokoelma- ja työtilaksi, matkailupalveluille sekä väestönsuojaksi. Muukin kylän historiallisesti merkittävä julkinen rakennuskanta, toisin sanoen vanha kunnantalo ja kirkko jälleenrakennusajan kyläkuvan ilmentäjinä kuuluvat suojeluesityksemme piiriin.

2. Aktiivinen osallistuminen kotiseutumuseon kehittämiseen muun muassa lautakuntien käynteinä ja ensikäden tiedonhankintana päätöksenteon pohjaksi, tavoitteena museotyön ammattilaistaso ympärivuotisena kulttuuriperintöpalveluiden tarjoajana.

3. Venejärvi–Kurtakko–Teurajärvi-telatien sekä Laestadius-reitin korjauskunnostusten toteuttaminen.

4. Paikallisen ympäristölautakunnan palauttaminen Kolariin.

Kirjoittaja on kotiseutuyhdistys Kolarin Vasittu Luuta ry:n puheenjohtaja.