Paikallisuutiset

Kolme maanomistajaa ja kyläyhdistys valittavat matkailukylän kaavasta Jerisjärvellä

Valittajat vetoavat siihen, että Jerisjärven ja Munajärven rannat ovat osayleiskaavassa rauhoitettu rakentamiselta. Uusi kaava estäisi rannan käytön kyläläisiltä.

Jerisjärven rantaan matkailukylän mahdollistava kaavapäätös pitää kumota maankäyttö- ja rakennuslain sekä yleiskaavan vastaisena, vaatii neljän tahon allekirjoittama valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle.

Muonion valtuusto hyväksyi huhtikuussa Äijäniemen ranta-asemakaavan, jossa rakentaminen on sallittu Jerisjäven ja Munajärven rantoihin. Matkailuyrittäjä suunnittelee rannoille saunoja sekä Jerisjärven rantaan lisäksi muita matkailurakennuksia.

Osayleiskaavassa alue on varattu osittain matkailurakentamiseen, mutta Jerisjärven ja Munajärven rannat on rauhoitettu rakentamiselta.

Tietenkin meitä huolettaa, että koko meidän järvi rakennetaan aika massiivisen matkailun käyttöön. Taija Hemminki

Valittajat väittävät viime viikolla jättämässään valituksessa, että Metsähallitus toimii viranomaisena maankäyttö- ja rakennuslain vastaisesti ollessaan mukana yleiskaavan vastaisen kaavan laadinnassa.

Kaavoitetun alueen omistaa Metsähallitus. Muoniolaislähtöinen, Rovaniemen Napapiirillä matkailuyrittäjänä toimiva Petri Palkinen teki alueesta esisopimuksen, jonka perusteella hän aikoo vuokrata alueen matkailukylän rakentamiseksi, mikäli alueelle saadaan lainvoimainen kaava. Palkinen suunnittelee rakennuttavansa alueelle jopa 30 lomahuoneiston lomakylän.

Kolmen yksityishenkilön ja Jerisjärven Muijat -kyläyhdistyksen mielestä alueen matkailurakentaminen on verrattavissa hotellitoimintaan, eikä sitä voida sen vuoksi sijoittaa osayleiskaavan R-alueelle. Osayleiskaavan mukaan R-alueelle voidaan sijoittaa loma-asuntoja ja matkailutoimintaan liittyviä rakennuksia ja rakennelmia.

– Tietenkin meitä huolettaa, että koko meidän järvi rakennetaan aika massiivisen matkailun käyttöön, Jerisjärven Muijat -kyläyhdistyksen puheenjohtaja Taija Hemminki kertoo.

Hän kokee, ettei kaavoitukseen lausunnoillaan osallistuneiden kansalaisten toiveita otettu huomioon. Isoin toive oli rauhoittaa Äijäniemi rakentamiselta.

– Se on viimeinen pätkä, joka on kansalaisten yhteistä rantaviivaa. Jos se kaavoitetaan, meillä kyläläisillä ei ole asiaa järvelle, Hemminki sanoo.

Äijäniemessä on Hemmingin mukaan hieno hiekkaranta. Alue ei tällä hetkellä ole isossa käytössä, mutta hän näkee sen potentiaalisena yleisenä uimarantana, joka järveltä tällä hetkellä puuttuu. Äijäniemen lisäksi yhteisessä käytössä olevaa rantaviivaa löytyy kansallispuiston alueelta.

Valittajien mielestä Äijäniemen kaava poikkeaa osayleiskaavasta enemmän kuin vähäisesti.

– Käytännössä ratkaisu lisää alueen rakennusoikeutta ilman yleispiirteistä suunnittelua, valittajat lausuvat.

Heidän mielestään kaava estää esimerkiksi rannan virkistyskäytön, koska kaava-alueen ja Jerisjärven rannan väliin jää vain 16 metrin suojavyöhyke. Munajärven rantaan kaavoitettu sauna taas olisi ensimmäinen rakennuspaikka järven rannalla ja valittajien mukaan ennakkotapaus alueen muulle rakentamiselle. Se rikkoo valittajien mukaan alueen erämaista luonnetta.

Valittajien mielestä kaavan määräykset eivät ole riittäviä varmistamaan, että rakentaminen sopii maisemaan, sillä kaavassa ei ole sitovia rakennusaloja eikä määräyksiä rakennusten enimmäiskorkeuksista.

– Yritystoimintaan alueella suhtaudutaan positiivisesti, mutta toivotaan kohtuullista kokoa. Tämä ylittää rakennusoikeudet, mitä yleiskaava osoittaa, Hemminki sanoo.

Häntä huolettavat järven ympäristön ja kantokyvyn näkökulmasta myös matkailukylän jätehuolto ja soisen alueen rakentamisen vaatimat isot maastotyöt.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeudesta arvioidaan valituksen käsittelyn kestävän noin vuoden.