Pääkirjoitukset

Kolarin seurakunta aloittaa muutosneuvottelut – Ei ole ihan sama, miten seurakunnat käyttävät rahojaan

Tunturi-Lapin uusin seurakuntayhtymäselvitys on suorasanainen nivaska. Seurakuntien kannattaisi yhdistää taloutensa yhtymään, jotta varsinkin Kolari voi jatkaa itsenäisenä seurakuntana, toukokuussa valmistunut selvitys lausuu. Muoniolle ja Enontekiöllekin yhtymä tarjoaisi kestävämmän talouden.

Selvityksen tekemisestä määrää tuomiokapituli. Yhtymän perustamisesta päättää kirkkohallitus.

Luoteis-Lappi uutisoi selvityksen, minkä jälkeen tuli selväksi, että Kolarissa ei olla samaa mieltä selvittäjän johtopäätöksistä.

Selvisi myös, että Kolari on syyskuussa päättänyt ottaa kovan keinon käyttöön ja aloittaa muutosneuvottelut, jotka saattavat johtaa henkilökunnan vähentämiseen.

Kolarin kirkkoherra Jussi Ollila sanoo, että seurakunnan on pantava taloutensa kuntoon, tuli yhtymää tai ei. Ollila sanoo myös, että työ on aloitettu.

– Itsenäisyys säilytetään ja tehdään sen eteen kaikki mahdollinen, myös vaikeita päätöksiä, Ollila kuvaa kirkkovaltuuston päättäjien näkemystä.

Ehkäpä vaikein asia oli kirkkoneuvoston päätös aloittaa muutosneuvottelut. Tavoitteena on vähintään 70 000 euron vuotuinen säästö, jotta miinus viivan alla kääntyisi plussaksi. Se voi johtaa 1,5–2 henkilötyövuoden työpanosta vastaavaan vähennykseen.

Neuvotteluista kerrottiin henkilökunnalle viime viikolla, ja valmista olisi tarkoitus olla marraskuussa.

Seurakunta perustelee päätöstään yhtymäselvityksen sanoilla: ”llman tuntuvia henkilöstöön ja kiinteistökantaan tehtäviä leikkauksia seurakunta ei voi jatkaa kovin pitkään itsenäisenä.”

Tunturi-Lapin seurakuntien juuret ulottuvat 1800-luvulle, Enontekiöllä 1700-luvulle saakka. Ennen seurakunnat käyttivät käytännössä myös maallista valtaa, kun kuntia ei vielä ollut. Ajatus päätösvaltaa kaventavasta yhtymästä on varmasti tätäkin taustaa vasten vaikea.

Mitä väliä seurakuntien vähiin käyvillä rahoilla on alueella asuvan näkökulmasta?

Seurakunnat käyttävät edelleen julkista valtaa ja rahaa. Kolarilaisten ja muoniolaisten hautaaminen on yksi kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä. Kirkko ylläpitää myös väestörekisteriä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja esineitä.

Yli 200-vuotiaat kirkkovanhukset erottuvat iällään ja hengellään Kolarin ja Muonion muusta rakennuskannasta. Kolari ei ole löytänyt rahaa Kolarinsaaren vanhan kirkon välttämättömiin korjauksiin.

Seurakunnat täydentävät myös muun yhteiskunnan sosiaalipalveluita esimerkiksi diakoniatyöllä.

Ei ole ihan sama, miten seurakunnat rahojaan käyttävät, vaikka kaikkien palkasta ei enää kirkollisveroa menekään.

Siksi Luoteis-Lappi seuraa myös seurakuntien asioita ja kirjoittaa toiminnan lisäksi euroista. Lukijoilla on oikeus tietää ympäröivän yhteiskunnan asioista ja yhteisten rahojen käyttämisestä.