Paikallisuutiset

Kolarin seurakunnalla on tiukka paikka panna talous kuntoon – Kittilällä ei ole hätää, mutta jäsenmäärä ei kasva

Tunturi-Lapin seurakuntien yhtymää selvittävä Kari Tiirola otti tuumaustauon kimurantin seurakuntanelikon tulevaisuuden äärellä.

Kolarin seurakunta sai vuosi sitten piispantarkastuksessa piispa Jukka Keskitalolta kehotuksen panna paitsi rakennuksensa myös taloutensa kuntoon nopeasti, jotta seurakunta voi säilyttää päätösvaltansa. Seurakunnalla oli takanaan kolme heikkoa tilinpäätöstä.

Kolari, Pello ja Ylitornio tunnustelivat viime ja toissa vuonna seurakuntayhtymää, mutta selvittäjä päätyi vuosi sitten keväällä ehdottamaan Kolarin yhteistyösuunnaksi Tunturi-Lappia.

Haapajärven kirkkoherra Kari Tiirola sai tehtäväksi yhtymäselvityksen tekemisen. Hän vieraili syksyllä Enontekiön, Muonion, Kittilän ja Kolarin seurakunnissa.

– Tällä hetkellä ei ole selkeää visiota, hän toteaa.

Selvityksen piti valmistua helmikuun loppuun mennessä, mutta tilanne näytti Tiirolan mukaan ”sen verran kimurantilta”, että piispan kanssa sovittiin lisäajasta kesään saakka. Keväällä selvittäjä ja seurakunnat käyvät läpi viime vuoden talousluvut.

– Nyt on pieni tuumaustauko.

Tunturi-Lapin mahdollisessa seurakuntayhtymässä mietityttävät esimerkiksi välimatkat ja rakennukset. Muoniossa ja Enontekiöllä on kokemusta yhteisestä kirkkoherrasta, eikä kokemus ollut Tiirolan mukaan rohkaiseva.

– Kyllä hyvällä autolla ajaa, mutta onko se järkevää työajan käyttöä?

Seurakuntien tilanteet ovat eri tavalla haastavat. Kittilällä ei ole hätää, Tiirola toteaa. Silti isoimmankaan seurakunnan jäsenmäärä ei kasva. Enontekiön seurakunnan toiminta on muita paremmassa turvassa sen vuoksi, että se sijaitsee saamelaisalueella ja kirkkoherran virkaan on sidottu saamenkielen taito tai sen opiskelu. Palkan maksaa seurakunnan sijaan kirkon keskusrahasto.

Muoniossakaan rahat eivät riitä oman kirkkoherran palkan maksuun. Kirkkohallitus maksaa palkan turistityön varoista. Se on Tiirolan mukaan tulevaisuuden kannalta haastavaa.

– Toistaiseksi se on turvattu, mutta emme tiedä, kuinka kauan. Muonion tilanne on epävarmin, hän sanoo.

Rakennusten kannalta Kolari on Tiirolan mielestä hankalimmassa tilanteessa. Iso kiinteistömassa on haaste yhdistettynä seurakunnan kehnoon rahatilanteeseen.

– Kolarissa on aika paljon korjattavaa. Kirkko ei ole ainoa rakennus, joka pitää korjata, hän toteaa.

– Kolarilla on aika tiukka paikka pistää taloutensa kuntoon.

Seurakuntayhtymässä rakennukset olisivat yhtymän omaisuutta. Neljän seurakunnan rakennukset ovat vaihtelevassa kunnossa: Enontekiöllä on käytössä purkukuntoinen seurakuntakoti, jota ei ole purettu. Kittilässä seurakuntakoti on purettu, mutta jatko on epäselvä. Muoniossa on uusi seurakuntakoti. Kolari korjaa kirkkojaan, mutta korjausvelkaa kertyy silti.

– Tietenkin olisi hyvä tehdä jotain mielellään etukenossa. Jos talous kaatuu, silloin on vain hätäisiä ja huonoja ratkaisuja, Tiirola miettii.

Hän on selvittänyt useita seurakuntayhtymiä, esimerkiksi Kittilässä, Muoniossa Enontekiöllä vuonna 2020. Hänen mukaansa yhtymä voi syntyä, jos siitä on rahallista hyötyä eli se turvaa seurakunnan elinkelpoisuuden.

– Se, mikä näkyy ihmisille, pitää olla mahdollisimman lähellä, mutta raamit voitaisiin hoitaa yhdessä, Tiirola sanoo.