Ihmiset

Kolarin nuorisovaltuusto: vanhemmat, nähkää lasten päihteiden käyttö!

Kolmen nuorisovaltuutetun mielestä parasta tässä vuodessa on monitoimitalon valmistuminen. Huolestuttavinta on yhä nuorempien lisääntyvä päihteidenkäyttö.

Päihteiden käyttö on lisääntynyt Kolarissa tosi paljon, nuorisovaltuuston puheenjohtaja Oona Pääkkölä, 17, ja jäsenet Eetu Pohjantalo, 14, sekä Maria Lassila, 17, kertovat.

He istuvat Kolarin kirjaston pöytään ja kertovat, miten nuorilla menee juuri nyt, ja mitä pitäisi tehdä, että menisi paremmin. Moni asia on heidän mielestään Kolarissa tosi hyvin, mutta käydään ensin läpi huolenaiheet.

Päihteidenkäytön ja erityisesti nikotiinin käytön lisääntyminen näkyy kolmen nuoren mukaan esimerkiksi nuorisotila Laguunilla, jossa nuuskapusseja löytyy nykyään sohvatyynyjen väleistä. Tupakkaa ja nuuskaa käytetään koulun pihalla ja vessoissa, jotka ovat olleet yläkoulun puolella suljettuinakin sen vuoksi. Auttaako se?

– Ei, Pohjantalo toteaa.

Yleisin päihde on heidän käsityksensä mukaan nuuska, jota kaupataan yleisesti esimerkiksi yläkoulun käytävillä. Jo pari vuotta sitten yläkoulussa ollessaan Lassila kiinnitti huomiota siihen, että nuuskankäytöstä kiinni jäämisestä ei tuntunut seuraavan koululla juuri mitään. Tuntui, että sitä ei otettu kovin vakavasti.

– Täysi-ikäiset ei ehkä ajattele, miten paha juttu se on, että myy alaikäiselle. Nuoret ei välitä siitä, että se on laitonta, Lassila miettii.

– Ne ei tiiä, mitä se tekkee. Nuoret haluaa kokkeilla, kyllä sen ymmärtää, mutta haitat ei ole tiedossa ja sillä leveillään, Pääkkölä sanoo.

– Päihteidenkäyttöä ihannoidaan, Lassila jatkaa.

Jos me aletaan valistaa, ei se vaikuta. Eetu Pohjantalo

Pääkkölän havaintojen mukaan käyttö on lisääntynyt alakoulun vitosista ja kutosista lähtien. Hän tietää senkin, että ei puhuta pienistä määristä nikotiinia vaan 24–48 milligramman annoksista. Vertailun vuoksi: yksi savuke sisältää nikotiinia noin kymmenen milligrammaa.

Käytöstä seuraa ärtyneisyyttä ja hermostuneisuutta, vieroitusoireita, ienvaivoja, syöpäriskiä, nuoret luettelevat.

Mitä asialle voisi tehdä?

– Jos me aletaan valistaa, ei se vaikuta, Pohjantalo miettii.

Valistusta tarvitsisivat nuorten vanhemmat.

– Päihteiden käyttöä on tosi paljon nuorten keskuudessa, että he olis tietoisia, Lassila sanoo.

Poliisi voisi puuttua asiaan ja tietoa voisi antaa vanhempainilloissa ja vanhempainvarteissa, nuoret miettivät.

Ei käydä ainakaan salilla. Oona Pääkkölä

Aikuiset, huomatkaa, että nuoret ovat keskenään erilaisia, Lassila ja Pääkkölä muistuttavat. He eivät koe oikein sopivansa tämän hetken kolarilaiseen stereotypiaan nuoresta. Kaikki nuoret eivät ole päihteitä käyttäviä huligaaneja, mikä tuntuu olevan nyt yleinen mielikuva nuorista. Myös nuorten ongelmat vaihtelevat.

Lassilan ja Pääkkölän mielestä tämän vuoden iso ja harmillinen muutos oli salikorttien hinnan raju nousu sen jälkeen, kun 20-vuotinen yhteistyö kunnan ja kuntosalia kirkonkylällä ylläpitävän PolarFysion välillä päättyi marraskuussa kunnanhallituksen päätöksellä.

Lassila kertoo, että kuntosali on ollut hyvä paikka harrastaa ja samalla nähdä kavereita ilman aikatauluihin sidottuja harrastusryhmiä. Neljän hengen kaveriporukassa vain yhdellä on salikortti ensi vuodelle – hän ehti ostaa sen ennen hinnan nostoa.

Aiemmin kunta maksoi yritykselle 10 000 euroa vuosittain ja yritys myi opiskelijoille salikortin 150 eurolla. Nyt hintaa tulee 374 euroa.

– Ei käydä ainakaan salilla, Pääkkölä toteaa.

Myös sirkuskurssien hinnat ovat nousseet tuntuvasti, Lassila lisää.

Oon ehkä kasvanut vähän niistä yli. Oona Pääkkölä

Pohjantalon mielestä pahinta Kolarissa on nuoren näkökulmasta se, että kaikki on kaukana. Pääkkölä lisää, että täällä jää joidenkin asioiden ulkopuolelle: ammattikoulun, joidenkin harrastusten, tapahtumien ja konserttien, esimerkiksi. Voimistelua tai padelia ei pääse Kolarissa kokeilemaan.

Pääkkölän mielestä harrastusmahdollisuuksia on lapsille ja nuorille runsaasti, mutta vanhemmille nuorille ei niinkään.

– Oon ehkä kasvanut vähän niistä yli, hän kuvailee.

Nuorempien joukossa suosittujen jääkiekon, jalkapallon ja sirkuksen sijaan kaipaisi jotain muuta. Kotitalousopettaja Henriikka Miettusen kakkukurssi oli tosi hauska, ja kokkaamista Pääkkölä aikoo valita vapaa-ajalleen lisää.

On ihana palata kotiin, kun kylällä ei näy kettään. Maria Lassila

Paljon on myös hyvää. Opiskeluryhmät ovat pieniä. Kolari on rauhallinen. Se on ehkä kaikkein parasta.

Kun menee päiväksi Rovaniemelle, puhumattakaan Helsingistä ja eduskunnasta, jossa nuoret syksyllä kävivät, reissun jälkeen on uupunut, ”ihan töttöröö”.

– On ihana palata kotiin, kun kylällä ei näy kettään, Lassila sanoo.

– Täällä on turvallinen olo. Kaupungissa tuntuu, että joutuu olemaan koko ajan varuillaan.

Pääkkölä kokee, että Kolarissa saa rauhassa tehdä, mitä haluaa, ilman, että kukaan kyselee.

– Ne tietää mut anyway, niin ei ole mitään väliä.

Ehdotin, että voisko nuoret olla asialla. Oona Pääkkölä

Tulevassa vuodessa parasta on kolmikon mielestä uuden koulun valmistuminen. Lukion huonokuntoisia tiloja ei tule ikävä. Hienoa on sekin, että Kolarissa on ensi vuodesta alkaen vakinainen koulunuorisotyöntekijä. Pohjantalo ja muut koululaiset keräsivät syksyllä nimiä adressiin asian puolesta.

– Hän järjestää tapahtumia ja lisää viihtyvyyttä koulussa. Luotettava aikuinen, jolle voi mennä kertomaan, jos on huolia, Pohjantalo kertoo.

Pääkkölä odottaa innolla myös elinkeinotoimikunnan kanssa jatkuvaa yhteistyötä Kolarin kirkonkylän viihtyvyyden parantamiseksi. Hän on kokouksissa mukana nuorisovaltuuston edustajana.

– Ehdotin, että voisko nuoret olla asialla. Ne otti tosi hyvin koppia, hän kertoo.

Nuorisovaltuusto on kerännyt ideoita kylän viihtyisyyden parantamiseksi. Siitä on jo aikaa, mutta mieleen muistuvat ainakin opiskelutilojen lisääminen ja lenkkeilypolkujen kunnostaminen.

– Ensi vuodelle tavoitteena on saada aikaan jotain konkreettista, Pääkkölä sanoo.

Millaisen uudenvuodenlupauksen nuoret voisivat tehdä itselleen ja toisilleen? Pohjantalo, Pääkkölä ja Lassila miettivät asiaa hiljaa.

– Jotain kaverisuhteisiin liittyvää, Lassila aloittaa.

– Kohdella toisia paremmin, ei tiuski ja on mukava, Pohjantalo jatkaa.

– Kaikista ei tartte tykätä, mutta toimeen pitää tulla, Pääkkölä sanoo.