Paikallisuutiset

Kohtuuhintaisten asuntojen puute vaikeuttaa hoitajien pysymistä Kittilässä

”Pohjoisella palvelualueella on krooninen pula työntekijöistä. Ei sen takia, etteikö hyvinvointialueella olisi halua palkata tai perustaa vakanssia”.

Ikäihmisten palvelut ja asuminen nousivat keskiöön Lapin hyvinvointialueen Kittilässä järjestämässä asukastilaisuudessa viime viikon keskiviikkona.

Strategiajohtaja Sirkka-Liisa Olli kertoi, että aiemmin järjestetyssä ikäihmisten asukaspaneelissa keskeistä oli toive, että siitä riippumatta missä asut, palvelut olisivat kohtuullisen matkan päässä tai ne tuotaisiin ikääntyneen ihmisen kotiin ja että kylät otettaisiin huomioon.

Keskiviikkona valtuustosali oli täynnä väkeä — niin kuntalaisia kuin päättäjiäkin. Yleisöstä nostettiin huoli siitä, että tehostetun palveluasumisen paikkoja ollaan vähentämässä, vaikka Kittilässäkin on hiljattain lopettanut kaksi yksityistä palveluntuottajaa — Kätkä ja Hopeatupa. Vähennysten myötä kotihoidolle uhkaa valua yhä huonokuntoisempia asukkaita. Kittilässä on kunnanjohtaja Timo Kurulan mukaan järjestetty vuosikausia palveluita yli vaatimusten, mutta nyt on huolena se, että voidaanko palvelut pitää nykyisellä mallilla.

Asuntotuotantoa tulee olemaan kirkonkylällä aika runsaasti, mutta kaikista ei voi vielä puhua. Timo Kurula

Esitettiin myös, että voiko kunta hankkia Laphan puolesta työvoimaa.

– Pohjoisella palvelualueella on krooninen pula työntekijöistä. Ei sen takia, etteikö hyvinvointialueella olisi halua palkata tai perustaa vakanssia. Hakijoita ei kerta kaikkiaan ole. Sen takia vuokrafirmoja käytetään jo tällä hetkellä, Olli sanoi.

Hän kertoi, että tilanne on valitettava, ja vaikuttaa asiakkaiden saamaan palveluun ja laatuun. Ollin mukaan etenkin lastensuojelupalveluissa ja vammaispalveluissa paras osaaminen olisi hyvä pitää omissa käsissä.

Asuminen nousi Ollin mukaan keskeiseksi paikallisen henkilöstön kanssa keskustellessa. Kohtuuhintaisia asuntoja ei ole saatavilla ja siksi on vaikea saada työvoimaa pysymään paikkakunnalla.

Kittilä on hankinut omistukseensa palvelutalo Hopeatuvan ja neuvottelee sen käytöstä Laphan kanssa. Lisäksi kunnanjohtaja Timo Kurula kertoi, että Aholanperälle rakenteilla olevaan rivitalokokonaisuuteen on aikomus rakentaa neljään päätyhuoneistoon esteettömät tilat. Kaikkiaan asuntoja tulee 24.

Myös Teletalon alueen kerrostalohanke on rakenteilla.

– Muitakin tunnusteluja on tällä hetkellä. Asuntotuotantoa tulee olemaan kirkonkylällä aika runsaasti, mutta kaikista ei voi vielä puhua, Kurula sanoi.

Olli sanoi, että asuminen on kuntien perustehtävä ja hyvinvointialueelle kuuluu palvelujen toteuttaminen. Toimitilojen käyttöä pyritään monin tavoin tehostamaan.

Hoitavia ja avustavia käsiä tullaan aina tarvitsemaan. Sirkka-Liisa Olli

Kittilässä on Lapin hyvinvointialueen mukaan ikääntyneiden palveluita, etenkin ympärivuorokautista, koko Lapin tasolla hyvin saatavilla. Myös kotihoito on kattavaa ja toimii ympäri kuntaa. Kittilässä on myös merkittävä määrä omaishoitajia. Ollin mukaan tavoitteena on koko Lapin tasolla painottaa kotiin saatavia palveluita ja että omaishoitajien vapaisiin tullaan kiinnittämään huomiota.

Lapissa huolta herättää vuodeosastojen vähentämissuunnitelmat. Kittilästä petipaikat eivät ole esitysten mukaan poistumassa. Kittilän tilaisuudessa kerrottiin, että moni tehostetun palveluasumisen päätöksen saanut on Kittilässäkin jonossa tai joutunut hoitoon toiseen kuntaan. Tarkkoja määriä jonossa olevista tai toiseen kuntaan siirretyistä Lapha ei kertonut.

Vaikka Lapissa väestö ikääntyy muuta maata nopeammin, Kittilässä ja naapurikunnissa väestö on nuorempaa ja sairastavuus vähäistä. Olli kertoi, että Kittilä on pian väestöltään Kemijärven kokoinen, mutta Kemijärvellä on tuplasti enemmän ikäväestöä.

– Nämä täytyy palveluissa kuntakohtaisesti huomioida.

Kun rakenteita muutetaan, se vaatii aikaa ja suunnittelua. Sirkka-Liisa Olli

Asukastilaisuuksia järjestettiin neljänä päivänä kaikissa Lapin kunnissa. Tilaisuuksista viedään koosteet aluevaltuustoon, jonka kokous on 22. huhtikuuta.

Tilaisuuden aiheina olivat sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategia sekä hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelma. Asukkailla sekä paikallisilla kumppaneilla ja päättäjillä oli mahdollisuus kysyä ja antaa palautetta. Paikalla oli hyvinvointialueen johtoa vastaamassa kysymyksiin ja kuulemassa asukkaiden ajatuksia.

Tilaisuudessa kerrottiin, että Laphan viime vuoden tilinpäätös meni 90 miljoonaa euroa pitkäksi ja vuoteen 2026 mennessä alijäämät ovat välttämätöntä kattaa. Muuten riskinä ovat haasteet lainanotossa, investoinneissa tai hyvinvointialue on jopa vaarassa joutua selvitysmenettelyyn.

– Palvelurakenne on isoin asia, mikä on tunnistettu. Lapissa on rakenteeltaan raskaat palvelut. Kun rakenteita muutetaan, se vaatii aikaa ja suunnittelua. Se ei tarkoita sitä, että palvelut romutettaisiin. Kuntarajat ylittävät palvelut tuovat paljon mahdollisuuksia. Hoitavia ja avustavia käsiä tullaan aina tarvitsemaan, Olli sanoi.

Lapin hyvinvointialueella on henkilöstöä yhteensä 8000. Kittilässä työntekijöitä on noin 300. Laphan työntekijöistä 36 prosenttia on eläköitymässä seuraavan kymmenen vuoden sisällä.