Paikallisuutiset

Kiusaaminen vähenee Muonion yhtenäiskoulussa

Hyvinvointikyselyn tulokset näyttävät lupaavilta. Yhtenäiskoulun aikuiset harjoittelevat huomaamaan lasten ja nuorten hyvän käytöksen korttien avulla. Puhelimet menivät parkkiin.

Kiusaaminen vähenee Muonion yhtenäiskoulussa koulun oman hyvinvointikyselyn tulosten mukaan. Huhtikuussa kiusaamisen kohteeksi kertoi joutuneensa viisi prosenttia vähemmän oppilaita kuin marraskuussa. Kiusaajien määrä on kyselyvastausten perusteella puolittunut marraskuun liki 15 prosentista huhtikuun reiluun seitsemään.

Muonio erottui viime syksyn kouluterveyskyselyssä yläkoulun oppilaiden kiusaamisen valtakunnallisestikin suurella määrällä. Kouluterveyskyselyn vastaukset kerättiin keväällä 2023, jolloin 8.–9.-luokan 30 vastaajasta yli puolet kertoi kokeneensa kiusaamista tai osallistuneensa siihen.

Koulun omassa laajemmassa kyselyssä kiusaamista kertoi kokeneensa viime marraskuussa noin 30 prosenttia oppilaista. Huhtikuussa määrä oli pudonnut noin 25 prosenttiin. Koulun omaan kyselyyn vastasi noin 150 oppilasta nelosluokkalaisista yhdeksäsluokkalaisiin. Ero kyselyjen tulosten välillä on merkittävä.

– Paljon on tehty, mutta en usko, että pelkästään se selittää eroa viime kevään vastauksiin, yhtenäiskoulun rehtori Jonne Lehto sanoo.

Kyselyt eivät ole vertailukelpoisia muun muassa erilaisten kysymysten, otannan ja vastaajamäärien vuoksi. Koulun omassa kyselyssä lukuvuoden aikana tapahtunutta muutosta Lehto pitää oleellisempana.

Muoniossa otettiin toissa viikolla käyttöön Huomaa hyvä -kortit, joita kaikki koulun aikuiset jakavat taskuistaan huomatessaan oppilaiden hyvää käytöstä. Samana päivänä koululla otettiin käyttöön puhelinparkki, johon puhelimet saa jättää oppitunnin ajaksi. Puhelinta ei ole pakko jättää parkkiin, mutta jos se ilmestyy tunnin aikana oppilaan käteen, seurauksena on käynti rehtorin huoneessa ja soitto kotiin.

Ensimmäisenä päivänä Lehdon huoneessa kävi joitakin oppilaita, toisena päivänä enää pari. Lehto oli odottanut isompaa vastarintaa puhelinparkille.

Kortit ja puhelinparkki ovat konkreettisia esimerkkejä keinoista, joilla Muonion yhtenäiskoulun oppilaiden hyvinvointia yritetään edelleen parantaa. Kerran kuussa oppilailla on Yhdessä-tunteja luokanvalvojan kanssa, joista lähetetään tehtäviä myös koteihin Wilman kautta.

Teot hyvinvoinnin eteen voivat olla yllättäviä ja pieniä. Muoniossa huomattiin, että moni käy vessassa tuntien aikana, ja kun asiaa selvitettiin, syyksi paljastui aulatiloissa olevien vessojen yksityisyyden puute. Vessasta astutaan suoraan aulassa aikaa viettävien oppilaiden näkösälle.

– Oppilaat hienosti toivat epäkohdan esille ja olivat mukana ratkaisemassa haastetta, Lehto sanoo.

Tilaan saadaan pian näkösuoja ja viherkasveja, jotka lisäävät vessassa käymisen yksityisyyttä. Tämä on esimerkki asiasta, jollaisia mietitään koulun laajassa hyvinvointiryhmässä.

Yhessä vaiheessa meillä oli seitsemän eri matikan opettajaa. Sofia Muotka

Muitakin hyviä uutisia löytyy yhtenäiskoulun ”Reiviluolasta”, pienestä nuorisotilasta, johon on tällä kertaa kutsuttu koolle koulunuorisotyöhankkeen ohjausryhmä. Koulunuorisotyö käynnistyi Muoniossa vuonna 2021 hankkeena, ja maaliskuussa 2024 kunnanhallitus päätti vakinaistaa tehtävän elokuun alusta lähtien. Vakipaikka on parhaillaan haettavana. Yhtenäiskoulu sai syyslukukauden aikana myös koulukuraattorin, jonka työ muutettiin täysiaikaiseksi ja vakinaiseksi.

Lukuvuoden alusta työnsä Muoniossa aloittaneella Lehdolla on erityisopettajan tausta. Työparikseen hän sai Saila Leukumaa-Auton, jonka työaikaa lisättiin apulaisjohtamiseen. Koulun oppilashuollon tiimi on nyt hyvin kasassa, ja tekee työtä samaan suuntaan, Lehto miettii.

Muonion yhtenäiskoulun oppilaiden perheet ovat kertoneet Luoteis-Lapin aiemmissa jutuissa kiusaamisesta ja työrauhaongelmista. Muutamat oppilaat ovat kiusaamisen vuoksi vaihtaneet koulua. Miten ammattilaiset kokevat koulun ilmapiirin? Kysymykseen vastaa nuorisovastaava Heidi Pouttu, joka on huoneessa olijoista ainoa, jolla on yli viiden vuoden työkokemus muoniolaisten nuorten parissa.

– Henkilöstömuutokset on kuormittaneet niin henkilöstön jaksamista kuin opiskelurauhaa. Muoniossa näkyy tosi paljon se, että Muonio on hyvä paikka tulla viettämään välivuotta, Pouttu sanoo, mutta korostaa, että ei tee työtään koulun työyhteisössä, minkä vuoksi kysymykseen on vaikea vastata.

Hän muistuttaa, että nuorten elämässä tärkeiden ihmisten vaihtuminen taajaan on huono juttu.

Pisin kokemus huoneen läsnäolijoista on ohjausryhmän oppilasedustajalla, kahdeksasluokkalaisella Sofia Muotkalla. Hän on huomannut vaihtuvien opettajien vaikutukset työrauhaan.

– Yhessä vaiheessa meillä oli seitsemän eri matikan opettajaa. Kun aina tulee uusi, ei olla niin innokkaita ottamaan vastaan porukkaa, Muotka kertoo.

Mihin suuntaan koulun ilmapiiri on kehittynyt?

– Vuoden aikana se on mennyt paljon parempaan suuntaan. Just se korttihomma vaikka, Muotka kertoo.

Lehto sanoo, että aikuisten tuttuus luo turvaa ja vähentää testaamisen tarvetta. Luottamussuhteen luominen aikuisen ja nuoren välille ottaa aikaa.

– Surullista on, jos lapselle tai nuorelle tulee ajatus, että joku lähtee koska "me ollaan niin hirveitä". Meidän nuorissa ei ole mielestäni mitään vikaa, vaan he ovat kaikki huipputyyppejä, Lehto sanoo.

Tällä hetkellä koulun työyhteisössä näyttää valoisalta, sillä yhteinen päämäärä on löytynyt ja toiveita henkilökunnan pysyvyydestä on virinnyt.

Ne lukee ja miettii, että nyt ne puhuu minusta. Heidi Pouttu

Koulun lisäksi nuorten hyvinvointiin vaikuttaa kodeissa tapahtuva ja aikuisten käytös. Pouttu nostaa nuorten hyvinvoinnin keskeiseksi tekijäksi aikuisten somekäyttäytymisen.

– Aikuiset ei ymmärrä, millainen nimenomaan negatiivinen vaikutus heidän somessa käymällä keskustelulla on nuoriin. Aikuisten tulisi kantaa vastuu, miten asioista puhutaan julkisuudessa, Pouttu sanoo.

Hän kertoo, että nuoret murehtivat viikoittain nuorisotilalla aikuisten puheita heistä. Hän haluaa muistuttaa aikuisia siitä, että jokainen nuori on somessa ja myös lukee keskustelut foorumilta kuin foorumilta.

– Ne lukee ja miettii, että nyt ne puhuu minusta. Se aiheuttaa ahdistusta, Pouttu sanoo.

Kotien aikuisten puheilla on Poutun mielestä iso vaikutus myös koulun työrauhaan, ja myös ne puheet nuoret kuulevat.

– Vetääkö vanhemmat yhtä köyttä koulun kanssa?

Some nousee esiin myös oppilaiden hyvinvointikyselyssä. Vastausten mukaan some on yleisin paikka, jossa kiusaamista havaitaan. Vähemmän kiusaamista tapahtuu esimerkiksi koulun käytävillä ja välitunneilla.

– Kiusaaminen on siellä piilossa, se katoaa Snapchatista sekunneissa, Pouttu sanoo.

Miten yhtenäiskoulu voisi olla vielä parempi paikka olla?

– Ehkä tulevaisuudessa voisi olla välitunneille lisää tekemistä, Muotka sanoo ja kertoo tukioppilaiden aiemmin järjestämästä lumiveistoskilpailusta.

– Jos saisimme hankerahoituksella liikuntakasvattajan, voisi välitunneilla olla enemmän ohjattua liikkumiseen kannustamista, Lehto jatkaa ja kertoo suunnitelmia pitkästä liikuntavälitunnista, jolloin halli ja kenttä voisivat olla koululaisten käytössä.

Juttua on muokattu 30.9. kello 13.35: jutusta on poistettu muokkausvaiheessa jäänyt korjausehdotus.