Paikallisuutiset

Kiukkuiset tunturilappilaiset puolustivat elintärkeitä terveyspalveluitaan ja nauroivat hyvinvointialueen suunnitelmille

Tunturilappilaiset eivät hyväksy Lapin hyvinvointialueen suunnitelmaa sulkea Muonion vuodeosasto ensi vuoden aikana. Torstain kuntalaistilaisuuden puheenvuorot olivat alusta loppuun tyrmääviä tai vähintäänkin hyvin kriittisiä.

Hyvinvointialue suunnittelee Länsi- ja Itä-Lapin tyhjentämistä vuodeosastoista ensi vuoden aikana. 12 vuodeosastosta jäljelle jäisi viisi tai kuusi, riippuen Kemijärven osaston kohtalosta. Tunturi-Lapissa vuodeosastohoitoa saisi vain Kittilässä, jonka paikkamäärää on tarkoitus lisätä neljällä.

Tarkoituksena on korvata osastot kotisairaalan hoidolla. Palveluista päättää aluevaltuusto joulukuussa.

Tunturilappilaiset olivat huolissaan avun saamisesta ja kertoivat turvattomuuden tunteesta. He myös epäilivät rahansäästöä, koska vuodeosaston sulkeminen lisäisi ihmisten kuljettamista ja kotisairaalan työntekijöiden kulkemista.

Palveluiden käyttäjien lisäksi suunnitelman kyseenalaistivat tilaisuudessa mukana olleet Lapin hyvinvointialueen työntekijät. Moni puhuja sai puheenvuoronsa päätteeksi aplodit.

Useampi osallistuja kysyi säästölaskelmien perään. Niitä halusi nähdä myös Muonion vuodeosastolla työskentelevä enontekiöläinen sairaanhoitaja Mia Maisonvaara, joka perusti nettiadressin osaston puolesta.

– Me ollaan tuki ja turva isolle, valtavalle alueelle, hän muistutti.

Sotekeskuksista vastuun kantava johtaja Antti Alaräisänen kertoi, että alustavien laskelmien mukaan Lapin kaikkien suunniteltujen vuodeosastojen lakkautus ja korvaavien palveluiden järjestäminen maksaisivat vuonna 2029 noin 6–7 miljoonaa euroa nykyistä vähemmän.

Hoito ei ole kustannustehokasta. Antti Alaräisänen

Valmistelijat taustoittivat vuodeosastojen sulkemissuunnitelmaa lappilaisille kertomalla, että vuodeosastoilla on Lapissa paljon enemmän potilaita kuin muualla Suomessa ja hoito maksaa Lapissa muuta maata enemmän.

Lapissa on asukaslukuun suhteutettuna liki kaksinkertainen määrä potilaita osastoilla, ja hoitaminen maksaa asukasta kohden 63 prosenttia enemmän kuin Suomessa keskimäärin.

Alaräisäsen mukaan Lapissa on koko ajan tyhjillään 40–50 vuodeosastopaikkaa.

– Hoito ei ole kustannustehokasta, ja tämän vuoksi ehdotetaan, että vuodeosastoverkosto keskitetään ja tiivistetään muutamille paikkakunnille.

Tämä tulee maksamaan meille todella paljon. Tuula Saukkonen

Useampi puhuja kysyi, eikö potilaita voida tuoda muualta Muonioon, jotta Muonion osasto voisi säilyä. Sairauksien ehkäisyn ja hoidon johtaja Tuula Saukkonen vastasi, että tarve on Rovaniemellä nyt suurempi, eikä rovaniemeläisille löydy riittävästi vuodeosastopaikkoja. Sen vuoksi heitä kuljetetaan ympäri maakuntaa, myös Muonioon.

– Tämä tulee maksamaan meille todella paljon.

Yleisö protestoi vastauksen kuultuaan.

Saukkonen myönsi olevansa itsekin huolissaan perusterveydenhuollon palveluista.

– Silti näen sen, että olisi tärkeää, että meillä ei vietäis niitä peruspalveluita, terveysasemia pois, hän sanoi.

Alaräisänen kertoi, että vuodeosastojen ja päivystysten lakkautusten vuoksi Lappiin suunnitellaan kahta uutta ensihoitoyksikköä, jotka tulisivat vuodeosastopaikkakunnille Kittilään ja Sodankylään.

Yleisö nauroi suunnitelmalle.

Minusta tasapäistämistä ei ole se, että viedään kaikilta palvelut.

Enontekiöläisiä huolettivat välimatkojen lisäksi esimerkiksi saamenkielisten palveluiden saaminen Kittilässä ja Karesuvannon terveysaseman lakkautussuunnitelma. Moni puhuja epäili myös kotisairaalan kustannustehokkuutta pitkien välimatkojen kunnassa.

Suunnitelman mukaan Karesuvannon terveysaseman päivittäinen toiminta loppuisi, ja kyläläiset saisivat sen sijaan ”räätälöityjä palveluita” eli esimerkiksi Hetan terveyspalveluita, etävastaanottoja ja kouluterveydenhuollon yhteydessä annettavaa apua myös muille kuin koululaisille.

Johtava hoitaja Johanna Tervala lupasi, että karesuvantolaisten terveyspalvelut eivät heikkene. Hänen mukaansa etälääkärivastaanottoa on Karesuvannossa kokeiltu, eikä neuvolan tai koululaisten ja opiskelijoiden terveydenhuoltoon tule muutoksia. Saamenkielisen terveydenhoitajan työpanosta lisätään, Tervala sanoi.

Karesuvantolainen osallistuja kysyi, miksi palvelut viedään heiltä, joilla matkat palveluihin jo valmiiksi ovat pitkät.

– Minusta tasapäistämistä ei ole se, että viedään kaikilta palvelut vaan nimenomaan se, että palveluita on saatavilla kohtuullisen matkan päässä. Jos palvelut viedään monien satojen kilometrien päähän, se aiheuttaa pahoinvointia ja turvattomuutta.

Tässä näköjään halutaan venyttää myös perustuslakia. Jarmo Näkkäläjärvi

Enontekiön kunnanvaltuutettu Ulla Keinovaara kysyi, miten vuodeosasto korvataan, ja miten palveluiden ja ikäihmisten käy.

– Yöunetkin menee. Meillä on täällä kova hätä, Keinovaara sanoi.

Seppo Alatörmänen muistutti, että muutosten toteuttaminen voi olla vaikeaa, vaikka suunnitelmat työpöydän ääressä näyttäisivätkin hyviltä.

– Enontekiöllä ei ole ollut kotisairaalaa, nyt se pitäisi kehittää vuoden aikana. Kiire on huono ajuri, kun puhutaan tämäntyyppisistä asioista, Alatörmänen sanoi.

Valtuutettu Daniela Huber laski, että kotisairaala yli 8000 neliökilometrin kunnassa vaatisi vähintään neljä työntekijää vuoroon, jotta vuodeosaston palvelut saadaan korvattua.

– Kannattaako Enontekiön ainoaa ensihoitoyksikköä sitoa hoidontarpeen arviointiin, jos sattuu henkeä uhkaava kohtaus jossain muualla, esimerkiksi 200 kilometrin päässä? hän miettii ensihoidolle kaavailtua nykyistä isompaa roolia.

Valtuuston puheenjohtaja Jarmo Näkkäläjärvi kysyi, ovatko palvelut strategian mukaisesti yhdenmukaiset.

– Enontekiöläiset on aika lailla venyneet vuosien saatossa aika pitkälle. Tässä näköjään halutaan venyttää myös perustuslakia, hän kommentoi.

Saukkonen vastasi, että tälläkin hetkellä Lapissa on paikkakuntia, joilla ei ole mitään virka-ajan ulkopuolista apua.

15 000 asukkaan lisäksi Tunturi-Lapissa on noin 50 000 petipaikkaa ja väkeä on alueella parhaimmillaan enemmän kuin Rovaniemen kaupungissa, eläkkeellä oleva terveyskeskuslääkäri Matti Kinnula muistutti.

Kinnula kysyi myös poikkeusoloihin ja esimerkiksi isoihin tieliikenneonnettomuuksiin varautumisesta.

– Onko tämmöisiä asioita mitenkään huomioitu?

Saukkonen vastasi, että varautuminen on jatkossakin hyvinvointialueen velvollisuus. Hänen mukaansa matkailijat eivät kuormita perusterveydenhuoltoa Kittilässä ja Kolarissa niin paljon kuin Muoniossa, missä yksityistä lääkäriasemaa ei ole.

Tää on ihan täys kaaos. Pirjo Rauhala

Säästösuunnitelmaan kuuluu myös tehostetun palveluasumisen noin kymmenpaikkaisen Marjapaikan oven sulkeminen vuonna 2027. Sen asukkaat muuttavat suunnitelman mukaan Metsäniittyyn.

– Tää on ihan täys kaaos, Muonion Metsäniityssä työskentelevä lähihoitaja Pirjo Rauhala kommentoi suunnitelmaa sulkea Muoniosta sekä osasto että Marjapaikka ja järjestellä kaikille paikat kahteen jäljelle jäävään palvelukotiin.

Rauhala ei usko, että kaikille muoniolaisille apua tarvitseville löytyy jatkossa paikka. Hän ei usko siihenkään, että kotisairaalan yhteyteen luvatut lupapaikat järjestyvät jäljelle jäävistä asumispalveluyksiköistä.

– Mihin ne ihmiset menee?

– Tää on aika karua, Rauhala kommentoi.

Asumisen palveluiden palvelupäällikkö Jaana Torppala vastaa Rauhalalle, että vastauksia kysymyksiin ei vielä ole, mutta paikkojen pitäisi riittää, koska asiakkaiden määrä on jo vähentynyt.

Kolarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Johanna Kiili kommentoi, että kotisairaala ja palveluasumisen yhteydessä oleva lupapaikka eivät Kolarissa toimi odotetusti ja kysyy, miksei lupapaikka toimi. Kysymykseen ei vastattu.

Kiili kritisoi myös palveluiden keskittämistä Kittilään.

Viranhaltijat kertoivat kuntalaisille myös suunnitelmista vähentää iltojen ja viikonloppujen lääkäripäivystystä huomattavasti eri puolilla Lappia. Päivystyksen vähentämistä perusteltiin tehokkuudella sekä esimerkiksi sillä, että Saariselällä on aloittamassa yksityinen lääkäriyritys, joka auttaa loukkaantuvia matkailijoita.

Valmistelijoiden mielestä esitys yhdestä etälääkäristä sekä vuodeosastojen hoitaja-avusta ja kotisairaaloiden ilta-aikaisesta avusta on tehokas ja tasapuolinen lappilaisille.

Tunturi-Lapin alueelta tulee pisimmillään matkaa Lapin keskussairaalaan 424 kilometriä. Vielä pidempi matka hoitoon on Utsjoelta, 452 kilometriä, viranhaltijat kertoivat.

Saukkonen perusteli lääkärien ilta- ja viikonloppupäivystyksen tai varallaolon vähentämistä sillä, että apua tarvitsevia on ollut vain yksi tai kaksi potilasta iltaa kohden, ja hekin ennen iltakuutta.

Autoilu torstain lumimyrskyssä Tunturi-Lappiin ja hernerokkasumussa Ivaloon konkretisoivat valmistelijoille Lapin terveydenhuollon olosuhteita, Alaräisänen myönsi tilaisuuden päätteeksi.

– Ollaan vaikian paikan eessä. Ei tämä valmistelijoillekaan helppoa ole. Tuleehan tässä semmosta eettistä ristiriitaa. Mutta toisaalta me ollaan selkä seinää vasten, Alaräisänen sanoi ja viittasi Lapin hyvinvointialueelle asetetun valtion arviointiryhmän vaatimuksiin olla tekemättä enää alijäämää.

Muoniolainen valtuutettu Matti Myllykangas oli varma siitä, että suunnitellut vuodeosastojen ja palvelujen lakkautukset rikkovat perustuslakia vastaan.

– Oletan, että kun nämä päätökset tulevat, niistähän valitetaan. Sitten niitä ruvetaan arvioimaan muullakin kuin europerusteella.

Juttua on päivitetty 18.11. kello 9.19. Vaihdettu jutun pääkuva.