Muualta Lapista

Kittilän kaivoksen uudesta ympäristöluvasta tehty valituksia: ”Ounasjoen maine puhtaana vesistönä on vaarassa”

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi kesäkuussa kaivosyhtiö Agnico Eaglelle uuden ympäristöluvan Kittilän kultakaivoksen toiminnalle ja sen laajentamiselle.

Kaivokselle sallittiin louhintamäärän lisäys 2,0 miljoonasta tonnista 2,35 miljoonaan. Päätös sisältää 80 lupamääräystä, joilla pyritään rajoittamaan ympäristön pilaantumista.

Kaivoksen käsitellyt jätevedet on jatkossakin johdettava purkuputkella nykyiseen purkupaikkaan Loukisessa. Lupapäätöksen mukaan on arvioitu, että tuotannon noston vaikutukset vesiin johdettaviin päästöihin jäisivät vähäisiksi.

Ounasjoen kalatalousalue on jättänyt valituksen Vaasan hallinto-oikeudelle Kittilän kaivostoiminnan ympäristöluvasta. Kalatalousalue vaatii hallinto-oikeutta muuttamaan lupapäätöstä siten, että sulfaatin ja ksantaattien pitoisuuksille asetetaan tiukemmat raja-arvot, jotta vesistön kemiallinen kuormitus pysyy hallinnassa ja kalataloudelliset vaikutukset minimoidaan.

Kalatalousalue vaatii, että velvoiteseuranta ulotetaan koko Ounasjoen kalatalousalueelle ja seurantasuunnitelmasta huolehtisi Lapin ely-keskus.

”Esitetty kalatalousmaksu ja -velvoite eivät riitä kompensoimaan kaivoksen haittoja, joten kalatalousalue vaatii kalatalousmaksun nostamista, jotta kalatalousalueella voidaan toteuttaa riittäviä toimenpiteitä haittojen kompensoimiseksi ja kalakantojen turvaamiseksi. Lisäksi kompensaatioalueen pitää kattaa koko Ounasjoen kalatalousalueen toimialueen, jotta kaikki vaikutusalueen vesistöt ja kalataloudelliset intressit otetaan asianmukaisesti huomioon”, Ounasjoen kalatalousalue lausuu.

Kaivosyhtiöllä on istutusvelvoite, sen pitää maksaa Lapin ely-keskukselle 8000 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu ja Sirkan-Könkään kalaveden osakaskunnalle 2500 euron vuotuinen korvaus päästöistä aiheutuvan kalataloudellisen tuoton menetyksestä.

Kalatalousalue sanoo tiedotteessaan olevansa erittäin huolissaan päästöjen vaikutuksista kalastoon, kalastukseen ja ihmisten terveyteen.

”Ounasjoen maine puhtaana vesistönä on vaarassa. On yleisesti tiedossa, että Ounasjoen vesi sisältää kaivoksessa käytettäviä kemikaaleja, mikä aiheuttaa merkittävää imagohaittaa alueen kalataloudelle ja virkistyskäytölle”, kalatalousalue lausuu.

Myös ympäristöjärjestöt ovat valittaneet myönnetystä laajennusluvasta.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri, Villilohi – yhteistyöverkosto vaelluskalojen puolesta, Rajat Lapin Kaivoksille ja Kansalaisten kaivosvaltuuskunta vaativat kaivostoiminnan keskeyttämistä, kunnes lupa-asia olisi lainvoimaisella lupapäätöksellä ratkaistu.

Järjestöt ovat jättäneet 37 sivua pitkän valituksen. Valituksen mukaan myönnetty lupa on kestämätön kaivannaisjätteiden pitkäaikaisten vaikutusten ja pohjavesille aiheutuvan vaaran vuoksi.

Kaivosyhtiö sai luvan rakentaa uuden rikastushiekka-altaan ja korottaa jo käytössä olevaa rikastushiekka-allasta. Ympäristöjärjestöjen mukaan uuden CIL-3 jätealueen rakentaminen tuhoaa luonnontilaista aluetta 35 hehtaaria.

”CIL3-alue olisi vaarallista vaarallisemman jätteen jätealue, johtuen erityisesti arseenin suuresta määrästä sekä liukoisuudesta. Vastaavan jätteen sijoittaminen tavalliselle vaarallisen jätteen kaatopaikalle ilman kiinteytystä olisi kielletty”, lausunnossa sanotaan.

Luparatkaisussa uuden rikastushiekka-altaan pohjarakenteiden vaatimustasoa tiukennettiin niin, että moreenipohjan päälle pitää asentaa bentoniittimatto. Tällä estetään aluehallintoviraston mukaan päästöjen pääsy maaperään ja pohjaveteen.

Ympäristöjärjestöt kritisoivat myös muun muassa sitä, että Kittilän kultakaivokselle ei ole valvovan viranomaisen mukaan asetettu minkäänlaisia päästörajoja ksantaateille, vaikka niiden vaarallisuus vesiluonnolle on tunnettua.

Kesäkuinen päätös mahdollistaa Kittilän kaivoksen toiminnan jatkumisen ainakin vuoteen 2037 saakka.