Paikallisuutiset

Kittiläläislähtöinen kala-asiantuntija: Ounasjoen vedenlaatu oli 80-luvulla huonompi

Kittilän kaivos järjesti kalaillan, jossa kerrottiin esimerkisi Loukiseen laskevan purkuputken tutkituista vaikutuksista kalojen liikkeisiin.

Yläri-saliin kokoontui viime viikon tiistaina kymmeniä kaloista kiinnostuneita kuntalaisia, kun Kittilän kaivos järjesti jo pitkään toiveissa olleen tilaisuuden, jossa keskityttiin alueen kalavesien hoitoon.

Yksi puhuttaneista aiheista on Loukisen purkuputki ja sen vaikutus kaloihin. Agnico Eaglen Kittilän kaivos otti vuoden 2020 lopussa käyttöön 20 kilometriä pitkän purkuputken, jolla puhdistetut kaivoksen purkuvedet johdetaan Loukiseen. Kalojen lähetinseurantaa on tehty alueella aluehallintoviraston lupapäätöksen mukaisesti vuosina 2021 ja 2023.

Seurantatulosten mukaan kalat eivät vältelleet purkualuetta vaan jopa oleilivat purkuputken alla, kertoi tutkimusta tehnyt Kala- ja vesitutkimus Oy:n Petri Karppinen.

– Ne uivat siitä ohitse molempiin suuntiin mennen tullen.

Erityisesti merkityt harjukset ovat viihtyneet alueella, ja niistä valtaosa kalastettiin tutkimusta varten purkuputken alapuolelta.

Kaikkiaan tutkijat merkitsivät 43 taimenta, 18 harjusta ja yhden siian. Merkintäkokoisia, noin 40-senttisiä luonnontaimenia, saatiin projektia varten vain kolme ylempää Loukisen vesistöstä.

Paikalliset luonnontaimenet vapautettiin purkuputken alapuolella. Ne nousivat alueen ohitse takaisin Loukisen yläosaan, mistä ne oli haettukin.

Koska paikallisia kaloja ei saatu enempää, Karppisen mukaan turvauduttiin laitoskaloihin, jotka olivat ensin Ounasjoen kantaa. Kaloista lähes puolet poistui Loukiselta viikossa, osa lähti kutuaikaan syyskuun puolivälin jälkeen alavirtaan, pieni osa jäi alueelle ja yksi kala ui takaisin käytyään Ounasjoessa.

Vuonna 2023 merkityt taimenet olivat Kemijoen itäisten haarojen kantaa. Ne pysyivät Karppisen mukaan Loukisessa paremmin. Syyskuun puolivälin jälkeen kaloja lähti kuitenkin paljon alavirtaan.

Purkuputken ja jokiveden lämpötilassa ei Karppisen mukaan ole eroa kesäkuusta lokakuuhun — 20 kilometrin mittaisessa putkessa lämmöt tasaantuvat matkan aikana. Talvella purkuputken alapuolella on huomattavan iso sulapaikka. Tilaisuudessa käydyn keskustelun mukaan talvisista purkuvesien lämpötiloista tai niiden vaikutuksista ei ole juuri tietoa.

Kalatalousasiantuntija Simo Paksuniemi kertoi omassa esityksessään Kittilän kaivoksen kalataloustarkkailun tuloksista, muun muassa Kapsajoen, Seurujoen ja Loukisen sähkökalastuksesta, mädinhaudonnasta ja kalojen metallimäärityksistä.

On haluttu tietää, vaikuttaako esimerkiksi kaivoksen purkuvesi mädin kuoriutumiseen. Simo Paksuniemi

Kaivoksen kalataloustarkkailusta huolehtii konsulttiyhtiö Eurofins Ahma Oy. Esimerkiksi viime kesänä sähkökoekalastettiin 13 koealaa Kapsajoella, Seurujoella ja Loukisella. Koekalastuksia on tehty 90-luvun lopusta lähtien, ja poikastuotantomäärissä etenkin taimenella on vaihtelevuutta. Paksuniemen mukaan esimerkiksi pienten vesistöjen verkkokalastuksella voi olla vaikutusta, koska emokaloja on aina rajallinen määrä.

Mädinhaudontakokeita vesistössä on tehty ensimmäistä kertaa vuonna 2016. Niissä on käytetty Ounasjoen purotaimenen mätiä. Paksuniemen mukaan kuoriutuminen on ollut normaalia ja istutusmenetelmä on havaittu toimivaksi.

– On haluttu tietää, vaikuttaako esimerkiksi kaivoksen purkuvesi mädin kuoriutumiseen ja poikasten kehitykseen, Paksuniemi sanoi.

Kalojen käyttökelpoisuuden arviointia on tehty ottamalla kaloista metallimäärityksiä. Metallimäärät ovat olleet Paksuniemen mukaan yleensä alle määritysrajojen.

Isoissa hauissa on aina elohopeaa, ja viiden kilon hauesta onkin mitattu puolitoista milligrammaa elohopeaa, kun EU:n kauppakelpoisuusraja on yksi milligramma.

– Se on ihan normaalia, sitä on aina. Haukea ei kannata kovin jatkuvasti syödä, Paksuniemi sanoi.

Myös esimerkiksi kalojen arseenipitoisuuksia tarkkaillaan, koska kaivosyhtiön louhima malmi esiintyy arseenikiisussa. Arvot ovat olleet normaalit, ja esimerkiksi Itämerellä silakan arseenipitoisuudet ovat paljon suuremmat. Paksuniemen mukaan alueen joissa arseenipitosuudet ovat pysyneet simpuissa samoissa lukemissa kuin 90-luvun lopun mittauksissa.

Mielellään enemmänkin istutettaisiin kalaa kuin mitä lupavelvoitteet ovat. Mikko Keränen

Jokivesistöillä tehdään myös pohjaeläintarkkailua.

– Minusta se on kaikkein tärkein menetelmä. Kun tapahtui sulfaattivuoto vuonna 2015, niin se näkyi piilevänäytteissä, Paksuniemi sanoi.

Kaloissa vuoto ei hänen mukaansa kuitenkaan näkynyt, ja tulva korjasi tilanteen.

Paksuniemi kertoi myös, että taimenten kutuvedet ovat latvaosissa, joten taimenkanta ei katoaisi, jos isompi vahinko kaivoksella sattuisikin.

Kaivoksen johtaja Mikko Keränen kertoi, että mäti-istutuksia voisi olla järkevää suosia enemmän, koska kala näyttäisi jäävän silloin paremmin jokeen.

– Mielellään enemmänkin istutettaisiin kalaa kuin mitä lupavelvoitteet ovat. Kunhan se tehdään fiksusti ja se hyödyttää.

Esimerkiksi viime vuonna kaivos istutti yksivuotisia taimenia 7400 kappaletta ja harjuksia 1600 kappaletta. Taimenenpoikasia ei saatu riittävää määrää tuotantolaitokselta, mikä on tarkoitus kompensoida tänä vuonna.

Useampina vuosina pulaa on ollut harjuksista.

– Mutta siellä on tosi hyvät luontaiset kannat, miksi sinne pitäisi harjusta istuttaa, miettisin sitä kyllä, Paksuniemi sanoi.

Vapaalle keskustelulle jäi aikaa rajallisesti, mutta yleisöstä kysyttiin muun muassa Ounasjoen harjuskannasta, joka ainakin kunnan eteläosassa on havaintojen mukaan huonontunut.

– Aikoinaan kun muistan poikasena 80-lukua, niin silloin vedenlaatu oli huonompi, koska silloin oli karjataloutta. Kunnostukset on tehty 90-luvulla, ja harjuskanta on parempi kuin mitä se oli silloin. Toki siinä meni useita vuosia, ennen kuin kala palautui. Paras kunnostaja oli keväinen jäänlähtö, joka pisti viimeistään kivet oikeisiin paikkoihin, Simo Paksuniemi sanoi.

Hän totesi myös, että ilmaston lämpeneminen aiheuttaa vesistöissä kasvillisuuden lisääntymistä, ja muutokset suosivat haukea ja ahventa lohikalojen kustannuksella.

Ojitukset vaikuttavat vedenlaatuun etenkin kunnan eteläosassa. Ala-Kerpuajoki ja Ylä-Kerpuajoki ovat kärsineet soiden ojituksista, ja vaikutus näkyy myös Ounasjoessa.