Muualta Lapista

Kemijoki Oy haluaa Ailangantunturista säätövoimaa koko maan hyödyksi, kemijärveläisiä ajatus ei lämmitä

Kemijoki Oy:n edustajat tekivät viime viikon maanantaina Kemijärven kulttuurikeskuksessa järjestetyssä tilaisuudessa selväksi, että Ailangantunturin pumppuvoimala on yhtiölle ja maan sähkömarkkinoille erittäin tärkeä.

Yhtä selvin sanoin monet kuulijat yleisössä kertoivat, että Kemijärvelle ei haluta pumppuvoimalaa, koska se pilaisi järveä ja vaikeuttaisi elinkeinoja ja virkistystä.

Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen painotti laitoksen yhteiskunnallista hyötyä. Sitä tarvitaan säätövoimaksi niihin päiviin, kun ei tuule. Tuulivoiman määrä on nelinkertaistunut viidessä vuodessa, ja se kasvaa edelleen. Enimmillään jo 60 prosenttia maan sähköstä tuotetaan tuulella, mutta ongelmana on tuotannon vaihtelu. Välillä tuulivoimalat tuottavat sähköä 7000 megawattia ja välillä 200.

– Nykyisen vesivoiman määrä ei enää tässä tahdissa alkuunkaan riitä säätövoimaksi. Ailangantunturin pumppuvoimala vastaisi 200 metrin putouskorkeutensa ansiosta täydellä teholla käytettynä puolta ydinvoimalaitosta, esimerkiksi Olkiluoto ykköstä. Se kaksinkertaistaisi Suomessa nyt tuotetun säätövoiman. Nyt siinä ollaan Ruotsin ja Norjan varassa.

Pumppuvoimala myös vähentäisi sähkönhinnan vaihteluita.

– Sen käyttö pudottaisi sähkön hintaa markkina-analyysien mukaan päivällä jopa 5–10 senttiä, Kemijoki Oy:n Sähkömarkkinat ja strategia -yksikön johtaja Petri Vihavainen kertoi.

Pumppuvoimala ei tuota sähköä vaan varastoi vesienergiaa. Vesi pumpataan runsaan sähköntuotannon aikaan ylävarastoon ja lasketaan alas, kun sähköä tarvitaan. Hyötysuhde on noin 80 prosenttia.

Yleisöä puhe yhteiskunnallisesta hyödystä ei lämmittänyt. Puheenvuoroissa nousi huoli rakentamisen ja toiminnan vaikutuksista Kemijärveen ja muuhun luontoon, ihmisten elämään, elinkeinoihin ja kiinteistöjen arvoon.

Tilaisuudessa on paikan päällä noin sata kuulijaa ja nettilähetyksen päässä joitakin kymmeniä. Tapahtuma oli samantyyppinen kuin joitakin viikkoja sitten seurakuntatalolla järjestetty.

Vajaat miljardi euroa maksava hanke käsittää pumppuvoimalan ylävarastona toimivan yläaltaan rakentamisen Ailangantunturin yläosaan, kilometrin pituisen ruopattavan alueen ala-altaana toimivassa Kemijärven Kuusilahdessa, maanalaisen vesitunnelin 4,5 kilometrin mittaisen tunnelin ja maanalaisten tilojen louhimisen ja rakentamisen, läjitysalueen, 400 kilovoltin voimajohdon rakentamisen Pirttikosken sähköasemalle 38 kilometrin päässä sekä sähköaseman ja tien rakentamisen.

Pumppuvoimalan ympäristövaikutusten arviointi alkoi viime vuoden keväällä, ja yva-selostusta tekee konsulttiyhtiö Afry. Selostus valmistuu toukokuussa ja jätetään Lapin Ely-keskukselle, jonka jälkeen siitä voi jättää mielipiteitä. Kemijoki Oy järjestää touko-kesäkuun vaihteessa yleisötilaisuuden yva-asioista.

Puheenvuoroissa nousi huoli rakentamisen ja toiminnan vaikutuksista Kemijärveen ja muuhun luontoon, ihmisten elämään, elinkeinoihin ja kiinteistöjen arvoon.

Tutkimuksissa on selvinnyt, että yläaltaan alueella on vanhaa metsää, suoalueita ja linnustollisesti arvokas alue, jolla on myös uhanalaisen päiväpetolinnun reviiri. Yläaltaan alle jäisi 15 lähdettä, ja yhteensä lähteitä on altaan vaikutusalueella 48.

Valtavien rakennustöiden vaikutus lähialueen vapaa-ajanasuntoihin huoletti kuulijoita. Rakentamisaikaisen melun ja tärinän vaikutuksia tutkitaan parhaillaan.

Yleisössä muisteltiin, kuinka savista vesi oli pitkään Luusuan Itärannalla silloin, kun säännöstely alkoi.

Myös yhteisvaikutukset muiden pumppuvoimaloiden kanssa herättivät kysymyksiä, mutta niistä ei ole vielä tietoa.

Toimitusjohtaja Tuomas Timonen kertoi, että rantakiinteistöjen arvosta ja korvauksista käydään parhaillaankin keskustelua maanomistajien kanssa.

– Jos niistä ei päästä yhteisymmärrykseen, ne määritetään lupaprosessissa.

Ympäristöpalveluiden johtava asiantuntija Hannu Lauri Afrystä kertoi, että pumppuvoimalan vaikutukset virtaamiin ja vedenkorkeuteen eivät ole mittausten mukaan kovin suuria. Kesällä laitos lisäisi vedenkorkeuden vaihtelua parilla sentillä ja talvellakin matalan veden aikaan vain noin kymmenellä sentillä.

Tulokset on saatu hydrologisella mallinnuksella lisäämällä pumppuvoimalan käytön aiheuttamat virtaamat talvella 2020 - 2021 toteutuneisiin virtaamiin ja vedenkorkeuksiin.

Lauri muistutti, että vedenkorkeuden vaihteluun vaikuttavat säännöstelyn lisäksi myös esimerkiksi tuuli ja se, kuinka paljon vettä tulee yläjuoksulta.

Pumppuvoimalan suuaukko tulisi kymmenen metrin syvyyteen. Ailangatunturin pumppuvoimalassa pystyttäisiin tuottamaan sähköä kahdeksan tuntia 550 megawatin teholla, ja veden pumppaaminen takaisin ylös kestäisi 9 – 10 tuntia.

– Mitä isommalle alueelle vesi leviää, sitä vähemmän sillä on nopeutta. Luuksinsalmessa vesi virtaisi vajaan metrin sekunnissa.

Laurin mukaan voimalan käyttö vaikuttaisi jääpeitteeseen lähinnä vain suuaukon lähialueella.

Voimalaitokset tuovat nyt Kemijärvelle kiinteistöverotuloja vajaat kaksi miljoonaa euroa vuodessa, ja Tuomas Timosen mukaan pumppuvoimala tuplaisi määrän, vaikka nyt näyttääkin todennäköiseltä, että kiinteistöverotuksessa pumppuvoimalaa ei verotettaisi korkeamman voimalaitosveron mukaan. Pumppuvoimala olisi maan ensimmäinen, joten verotuskäytännöstä ei vielä ole päätöstä.