Muualta Lapista

Kemijärvelle on suunnitteilla kahdeksan uutta tuulivoimalaa − Erotusaita jäi pois käytöstä, kun porot eivät suostu kulkemaan voimaloita kohti

Kemijärven koillisosaan suunniteltu Rokamo-Nälkämän tuulivoimahanke etenee. Voimaloita on tulossa kahdeksan, ja ne sijoittuisivat Nuolivaaran tuulivoimala-alueen eteläpuolelle.

Suomen Voima Oy:n hankkeesta voi esittää mielipiteitä lokakuun loppuun mennessä Lapin Ely-keskukselle, jossa sen ympäristövaikutusten arviointiselostus on esillä. Kuun lopussa on yleisötilaisuudet Kemijärvellä ja Sallassa.

Hankkeelle on olemassa Puolustusvoimien myönteinen lausunto, eli voimalat eivät häiritse tutkien toimintaa.

Alue on Sallan kunnan rajalla, ja lähin vakituinen asutus sijaitsee vajaan viiden kilometrin päässä Isohalmeessa, Sallan puolella. Kursun kylään on lähimmistä voimaloista noin kahdeksan kilometrin matka ja Joutsijärvelle hieman enemmän. Lähin loma-asunto on 1,5 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta ja lähin vakituinen asuinrakennus kolmen kilometrin päässä. Viiden kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista on 11 asuinrakennusta ja 16 lomarakennusta. Tuulivoimalat näkyvät myös Pelkosenniemelle.

Tuulivoimala-alueen koko on 1088 hehtaaria. Voimaloiden yksikköteho on 7–10 megawattia, kokonaiskorkeus enintään 300 metriä, napakorkeus 200 metriä ja lavan pituus sata metriä. Rokamo-Nälkämän maksimikapasiteetti olisi 80 megawattia.

Alueelle rakennetaan myös sähköasema, huoltotiet ja maakaapelointi. Sähkönsiirtoa varten yhtiö aikoo rakentaa 110 kV:n voimajohdon Kemijärven Isokeron sähköasemalle. Voimajohdon pituus on noin 29 kilometriä, josta kahdeksan kilometriä kulkisi uutta maastokäytävää pitkin ja noin 21 kilometriä nykyisen Isokero-Kursu voimajohdon rinnalla.

Rakennusaikana tarvittavat maa- ja kalliokiviainekset on tarkoitus hankkia läheiseltä Erkkusenselän maa-ainestenottoalueelta.

Yva-selostuksessa arvioidaan, että jo toiminnassa olevat wpd Finland Oy:n Nuolivaaran tuulivoimalat vähentävät uusien voimaloiden maisemavaikutuksia siinä mielessä, että lähekkäin olevat voimalakokonaisuudet näkyvät pääsääntöisesti samoille alueille, ja maisema ei muutu enää niin paljon.

Hankkeella on yva-selostuksen mukaan kohtalaisia kielteisiä vaikutuksia poronhoitoon. Tuotantoalue sijaitsee Hirvasniemen paliskunnassa, aivan Hirvasniemen ja Sallan paliskuntien rajalla. Paliskuntien rajalla ei ole esteaitaa, joten kummankin paliskunnan poroja liikkuu ja laiduntaa alueella.

Tuotantoalue sijaitsee porojen kevät- ja syyslaitumella kevät- ja syyskiertojen reitillä, ja sen läheisyydessä on kesälaitumia. Rakentamisesta aiheutuu suoria laidunalan menetyksiä Hirvasniemen paliskunnalle. Toisaalta yva-selostuksessa todetaan, että alueen 1082 laidunhehtaaria ovat vain 0,65 prosenttia Hirvasniemen paliskunnan laidunalueeksi sopivasta pinta-alasta. Laitumia voidaan kuitenkin menettää laajemmallakin porojen aluetta välttelevän käytöksen takia.

Lähekkäin olevat voimalakokonaisuudet näkyvät pääsääntöisesti samoille alueille, ja maisema ei muutu enää niin paljon.

Nuolivaaran voimaloiden rakentamisen jälkeen alueen eteläpuolella sijaitsevaa Ahmakankaan erotusaitaa ei paliskuntien kertoman mukaan ole voitu käyttää, koska porot eivät suostu siihen, että niitä ajetaan tuulivoimaloita kohti.

Sallan paliskunnan mukaan noin 25–30 prosenttia Sallan paliskunnan poroista laiduntaa tuotantoalueella tai sen lähellä. Ympäristö on rauhallista ja siellä on vähän poroja saalistavia petoeläimiä. Näistä syistä alue kuuluu paliskunnan tärkeimpien laidunalueiden joukkoon.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa on käsitelty hankkeen vaikutuksia muun muassa linnustoon, elinkeinotoimintaan, ihmisten elinoloihin, äänimaisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön, liikenteeseen, maa- ja kallioperään ja moniin muihin asioihin.

Ympäristövaikutusten arvioinnin on tehnyt Sitowise Oy Suomen Voima Oy:n toimeksiannosta. Yva-menettelyn rinnalla etenee tuulivoimahankkeen osayleiskaavoitus.

Suomen Voima Oy on aloittanut hankkeen esisuunnittelun vuonna 2021. Hankkeen toteuttaminen edellyttää rakentamisluvan lisäksi Suomen Voima Oy:n investointipäätöstä. Nopeimmillaan tuulivoimahanke voisi olla yhtiön arvioin mukaan ainakin osittain tuotantokäytössä vuosien 2028–2029 aikana.

Hankkeella on yva-selostuksen mukaan kohtalaisia kielteisiä vaikutuksia poronhoitoon.