Pääkirjoitukset

Kaunisvaara tarvitsee malmiradan, joka auttaisi huoltamaan ja puolustamaan pohjoista Suomea

Tornionlaakson neuvosto ehdottaa rautatien rakentamista Kolarin ja Kiirunan välille.

– Positiivinen hanke, kommentoi Kolarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Johanna Kiili Meänraation haastattelussa.

Metsätalouden tuotteet ja malmit matkustaisivat rataa pitkin kohti Narvikia, merta ja maailmaa. Rata voisi lisätä myös alueen houkuttelevuutta, Kiili miettii.

Kaivosyhtiö Kaunis Iron taistelee oman kannattavuutensa ja kalliiden ja hankalien rekkakuljetusten kanssa. Malmi kulkee rekoilla 160 kilometrin matkan kaivokselta rautatien varteen.

Raudan huono markkinahinta painaa kaivosyhtiön tulosta ja yhtiö pohtii, kuinka jatko on mahdollinen. Malmin kuljettamisen vaihtoehtoja ovat uuden ”Pajalabanan” lisäksi painavammat sähkörekat ja kuljetusputki Kaunisvaarasta Pitkäjärvelle.

Korkein oikeus käsittelee kaivosyhtiön uutta ympäristölupaa. Nykyisen Tapulin avolouhoksen malmin louhiminen loppuu parin vuoden sisällä. Yhtiö uumoilee, että louhintaan tulee katko Tapulin lopun ja mahdollisen Sahavaaran louhoksen alun välillä.

Kaivos on Pajalalle elintärkeä ja sille on kunnassa laaja hyväksyntä. Kaivoksen tulevaisuus ja ratasuunnitelma liittyvät tiiviisti toisiinsa.

Luoteis-Lappi uutisoi ensimmäisessä numerossaan elokuussa 1975 ratahaaveesta Kolarista Muonion ja Enontekiön kautta Altaan. Öljy, malmi ja puu, mietittiin silloin välin kuljetustarpeita. Ruotsissa kiinnosti jo silloin enemmän rautatie Kolarin ja Kaunisvaaran malmialueiden välille.

Suomalaisten ratahaave on vuosikymmenien aikana vaihtanut lännestä itään ja taas takaisin länteen. Lapin liiton viimeisin suunnitelma kulkee poikittain tuntureiden välillä Rovaniemeltä Kemijärven kautta Sodankylään, Kittilään ja Kolariin, jossa se kohtaa Tornionlaakson neuvoston ajaman linjauksen.

Kuinka todennäköistä uuden radan rakentaminen juuri nyt on?

Yle kertoo uutisessaan uuden Kolari–Pajala–Kiiruna-rataluonnoksen hinnaksi 1,75 miljardia euroa.

Jos syynä on puolustautuminen, läntisten yhteyksien parantaminen voi saada rahaa nopeastikin. Tämä huomattiin Kolarissa kesällä, kun Jokijalantie päällystettiin noin vuosi ison Nato-harjoituksen jälkeen.

Koko Lapissa päällystettiin tänä vuonna Suomen valtion rahoilla teitä reilulla 29 miljoonalla eurolla. Rataan tarvittaisiin 60-kertainen rahasumma.

Rahoituksen sanelee puolustus, Rundgren arvioi.

Monta ratahanketta nähnyt entinen kolarilainen kansanedustaja ja kuntapoliitikko Simo Rundgren näkee uusimman ratahankkeen nimenomaan huoltovarmuuskysymyksenä pohjoisen puolustukselle.

Rahoituksen sanelee puolustus, Rundgren arvioi. Pelkästään suomalaisten rahoilla yhteyttä ei rajan yli rakenneta.

Rundgren toivoo, että edunvalvojat pitävät esillä myös Kolarille vielä tärkeämpää ratahanketta, Kolarin radan sähköistystä. Se olisi kaivosteollisuuden lisäksi tärkeä matkailulle.

Sähköistys on Orpon hallitusohjelmassa, mutta päätöstä töiden aloittamisesta yhä odotellaan.