Muualta Lapista

Kaukolämpöverkko voi lämmitä pian vaikka kryptovaluutan louhimisella tai tekoälyn käytöllä – Pellon energiakylässä sähkö muuttuu kaukolämmöksi tietokoneiden laskennalla

TLS Energyn toimitusjohtaja Sakke Rantala näkee, että laskennasta tulee tulevaisuudessa sähkön kaltainen aineeton hyödyke.

Pellolaisten kaukolämpö saattaa tulevaisuudessa syntyä vaikkapa kryptovaluutan ”louhimisesta” eli laskennasta, mikäli kunnan energiayhtiön ja TLS Energyn sopimus syntyy suunnitellusti. Kunnanhallitus antoi Pellon energialle tiistaisessa kokouksessa luvan edetä asiassa ja antoi omistajaohjausta sopimuksen tekoon.

Lämpökauppasopimuksella on tarkoitus turvata lämmön saanti kunnan kaukolämpöverkkoon sekä tehdä se kustannustehokkaasti ja riskit halliten. Sopimuskauden pituus on noin 20 vuotta.

Tornionlaakson Sähkön tytäryhtiö TLS Energy suunnittelee paikkakunnalle energiakylää, jonka neljässä laskentakontissa jättitehokkaat tietokoneet laskevat jotain, vaikkapa virtuaalista rahaa. Näin syntyvä lämpö puolestaan johdetaan kaukolämpöverkkoon.

Laskenta on tietokonetoiminto, joka vaatii eniten tehoa ja josta syntyy tästä syystä myös eniten lämpöenergiaa. Näin sähkön muuttuessa laskennan kautta lämmöksi saadaan lämpöä kaukolämpöverkkoon perinteisten lämpökattiloiden sijaan.

Mitä siellä konteissa sitten lasketaan, on vielä TLS Energy Oy:n toimitusjohtaja Sakke Rantalan mukaan sopimatta. Varsinaisesta laskennasta huolehtii yhteistyökumppani Nordblock Oy.

– Vaikka kaikenlainen laskenta tuottaa samalla tavalla lämpöä, myös me haluamme ymmärtää laskentaa ja missä määrin kontit ovat erilaiseen laskentaan käytettävissä, Sakke Rantala sanoo.

Laskentaa hyödynnetään esimerkiksi tietojenkäsittelyn, tekoälyn ja lohkoketjuteknologian kaltaisissa sovelluksissa. Erityisesti tekoälyn yleistyminen kasvattaa laskennan tarvetta.

Tekoälyn tunnetuimpia sovellutuksia ovat esimerkiksi Googlen haku-toiminto tai vaikkapa ChatGPT. Tekoälyä hyödynnetään valtavasti eri palveluissa ja tekoälyn käyttö edellyttää valtavaa määrää laskentaa.

Lohkoketjuteknologian tunnetuin sovellutus lienee Bitcoin. Vastaavaa laskentaa suoritetaan myös muihin käyttötarkoituksiin. Siitä on käytetty myös nimeä louhinta vähän kuten kaivosteollisuudessa.

Rakennettava energiakylä sisältää neljä laskentakonttia, kaksi lämpöpumppukonttia sekä sähkökattilakontin. Lisäksi konseptiin kuuluu sähkökattila, jonka avulla varmistetaan kaukolämpöveden riittävä lämpötila kaikissa olosuhteissa.

– Lämmöntuotannon varajärjestelmänä ovat nykyisinkin käytössä olevat öljykattilat, joita käytetään esimerkiksi vikatilanteissa tai jos sähköstä uhkaa olla pulaa. Öljykattiloiden käytön arvioidaan olevan vähäistä.

Piirrosmalli energiakylästä on olemassa, mutta se voi muuttua vielä siinä vaiheessa kun toimijat on kilpailutettu ja suunnitelmat viimeistelty.

– Liiketoimintamalliin liittyy se, että koko energiakylä on joustavaa kulutusta. Se tulee osallistumaan myös säätösähkö- ja reservimarkkinoille eli energiakylä tasapainottaa sähköjärjestelmää. Tästä saadaan myös lisää tuloa, Sakke Rantala sanoo.

Hän näkee laskennan tarpeen kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa ja että laskennasta voi tulla sähkön kaltainen abstrakti hyödyke.

– Jo geopoliittisesti Euroopan laskentakyvyn tulisi kasvaa nykyisestä.

Erilaisia datakeskuksia on valjastettu lämmöntuotantoon aiemminkin. Esimerkiksi Lumi-supertietokone Kajaanissa, Googlen datakeskukset Haminassa tai Microsoftin rakenteilla olevat datakeskukset Espoossa, Kirkkonummella ja Vihdissä tuottavat hukkalämpöä, jota otetaan talteen.

Pellossa toimintakonsepti on vähän erilainen. Tietoa ei varastoida konteissa, vaan ainoastaan lasketaan. Erityispiirteenä on myös se, että suunnitellut datakeskukset ovat nestejäähdytteisiä ja lähes kaikki energia saadaan talteen.

– Hyötylämpö on sopivampi käsite. Laskennasta syntyvä lämpö otetaan talteen ja hyödynnetään Pellon kaukolämmön asiakkaiden tarpeisiin lämpöpumppujen avulla, Sakke Rantala kertoo.

Erityispiirteenä on myös se, että suunnitellut datakeskukset ovat nestejäähdytteisiä ja lähes kaikki energia saadaan talteen.

Riskeinä Sakke Rantala näkee asiassa sen, riittääkö maailmassa laskettavaa ja onko sähköä saatavilla kohtuulliseen hintaan.

– Noihin molempiin meillä on myös hallintakeinoja. Huolia ja riskejä olemme pyrkineet miettimään valmistelun aikana.