Paikallisuutiset

Katso kuntalaisten kysymykset ja vastaukset Laphan vuodeosastoja koskevasta kuulemistilaisuudesta

Katso tästä jutusta enontekiöläisten, muoniolaisten, kittiläläisten ja kolarilaisten kuulemistilaisuuden kysymykset ja vastaukset.

Mitä mieltä olet Lapin hyvinvointialueen suunnitelmista säästää euroja esimerkiksi sulkemalla Muonion vuodeosasto ja keskittämällä tunturilappilaisten osastohoito ja virka-ajan ulkopuolinen päivystys Kittilään?

Seuraamme tässä jutussa hetki hetkeltä tunturilappilaisten kuulemistilaisuutta torstaina 13. marraskuuta kello 17–19.

Hetki hetkeltä -seuranta

Keskustelu:

Mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon johtaja Antti Alaräisänen vastaa kommentteihin ja vastauksiin niin, että päätöksiä ei ole vielä tehty, vaan tilaisuudesta haettiin näkemyksiä ja näkemykset vaikuttavat suunnitteluun, laskelmiin ja päätösesityksiin.

– Ollaan vaikian paikan eessä. Ei tämä valmistelijoillekaan helppoa ole. Tuleehan tässä semmosta eettistä ristiriitaa. Mutta toisaalta me ollaan selkä seinää vasten. Tosi hankala tilanne, Alaräisänen kommentoi.

Hän lupaa lisää faktoja myöhemmin ja kertoo, että käynnit hernerokkarumussa Ivalossa ja lumimyrskyssä Enontekiöllä konkretisoivat valmistelijoille olosuhteita, joissa täällä toimitaan.

– Se yhtälö, millä tämä saadaan säästämään rahaa, se olisi hyvä nähdä.

Asumisen palveluiden palvelupäällikkö Jaana Torppala Kittilästä vastaa Pirjo Rauhalan kysymyksiin.

Hän kertoo, että Marjapaikan lakkautus on suunniteltu vuodelle 2027. Vastauksia kysymyksiin ei vielä ole. Hän kertoo, että asiakkaiden määrä on vähentynyt jo. Hänen mukaansa ei ole tarkoitus, että 25-paikkaiseen Metsäniittyyn tulee kaksi asukasta samaan huoneeseen.

Hän kertoo, että jos vuodeosasto lakkautetaan ja Marjapaikka lakkautetaan, Ojusniityn ja Metsäniityn toimintaa muutetaan, mutta paikkojen pitäisi riittää.

Enontekiöltä kommentoidaan, että suunnitelmissa luvattu 24/7 kotihoito kuulostaa Enontekiölle luksukselta, kun tällä hetkellä kotihoitoa saadaan hädin tuskin virka-ajalle.

Hän ihmettelee, mistä säästöt ja työntekijät saadaan uuteen malliin. Tällä hetkellä yksi työntekijä on hoitanut monia eri tehtäviä, hän muistuttaa.

– Kotisairaaloita pohdin vielä itsekseni. Siellä on kotihoitopotilaita, mahdollisesti saattohoitopotilaita. Miten ne elävät siellä kodeissaan? Vuodeosasto on vertaansa vailla.

– Se yhtälö, millä tämä saadaan säästämään rahaa, se olisi hyvä nähdä.

Onko syytä huoleen, kun palveluita viedään kauemmas, väheneekö myös virka-ajan palvelut edelleen?

Enontekiöltä kysytään, miten on arvioitu lääkäreiden rekrytoinnin onnistuvan jatkossa ja miten saamenkielisten lääkäreiden rekrytoinnin on ajateltu onnistuvan.

– Onko syytä huoleen, kun palveluita viedään kauemmas, väheneekö myös virka-ajan palvelut edelleen?

Me ollaan tuki ja turva isolle, valtavalle alueelle. Mia Maisonvaara

Enontekiöllä asuva sairaanhoitaja ja Muonion vuodeosaston puolesta verkkoadressin perustanut Mia Maisonvaara kysyy säästölaskelmien perään. Hän arvostelee hyvinvointialuetta myös siitä, että saamelaiskäräjiä ei ole otettu mukaan valmisteluun.

Hän arvostelee myös hyvinvointialueen esittämiä laskelmia Muonion vuodeosaston kalleudesta.

– Me ollaan tuki ja turva isolle, valtavalle alueelle.

Maisonvaara kertoo, että myös ensihoito tukeutuu Muonion osastoon. Osastolla asioi ihmisiä vauvasta vaariin, hän muistuttaa.

– Te puhutte ikäihmisistä, mutta te unohdatte perheet, te unohdatte nuoret, joille sattuu vahinkoja ympäri vuorokauden.

(Yleisö antaa aplodit.)

Lapin hyvinvointialueen henkilökuntaan kuuluva henkilö kommentoi etäyhteydellä saattohoitoa. Hän arvosteli lisäambulanssin sijoittamista Kittilään, kun sitä tarvittaisiin Muoniossa, josta palvelua ollaan ajamassa alas.

Nää tehostetut yksiköt on ihan diipadaapaa. Tää on ihan täys kaaos. Pirjo Rauhala

LähihoitajaPirjo Rauhala Muoniosta kommentoi:

– En usko, että lupapaikkoja löytyy jostain yksiköstä.

Hänen mukaansa Marjapaikan kriisipaikalla on aina joku, joka ei pärjää kotona. Metsäniityn tehostetussa yksikössä pitäisi olla kolme intervallipaikkaa, mutta ei ole, koska vuodeosasto laittaa ihmisen odottamaan hoitopaikkaa.

– Eli saadaan tilasto kauniiksi, että laitetaan se kaveri meille Metsäniittyyn.

Rauhala kertoo, että intervallipaikat on täynnä, kriisipaikka on täynnä, yhteisöllinen asuminen ei ole hänen mukaansa yhteisöllistä, koska ihmiset siellä eivät osaa hälyttää apua.

– Nyt Marjapaikka lopetetaan. Nää ihmiset pannaan meille Metsäniittyyn. Laphan palvelukuvauksen mukaan ihmisellä on oma huone, oma vessa. Mihin ne ihmiset menee.

Rauhala pohtii tilannetta, jossa muistisairaan omainen joutuu hoitoon. Mihin muistisairas laitetaan? Vuodeosastolle.

– Nää tehostetut yksiköt on ihan diipadaapaa. Tää on ihan täys kaaos.

Hän kyseenalaistaa hyvinvointialueen matematiikan. Hänen laskujensa mukaan Kittilään tarvitaan 20 lisäpaikkaa pelkästään muoniolaisille.

– Aika karua on, Rauhala sanoo.

(Yleisö antaa aplodit)

Mulla on kustannustehokas ratkaisu teille. Hannu Liikavainio

MuoniostaHannu Liikavainio kommentoi:

– Tässä kun on kuunnellut, niin rahat on loppu, mutta mulla on kustannustehokas ratkaisu teille.

Hän esittää, että jokaikinen ambulanssi, joka täältä lähtee, tuo myös tänne väkeä Muonion vuodeosastolle. Kustannustehokkuus paranee huomattavasti.

Miten saamenkieliset palvelut turvataan jatkossa Kittilässä?

Enontekiöltä kysytään saamenkielisistä palveluista, joita on ollut Muonion vuodeosastolla.

– Miten saamenkieliset palvelut turvataan jatkossa Kittilässä? Onko siellä saamenkielisiä työntekijöitä?

Enontekiöltä kysytään, mikä kotisairaala on ja voiko kotisairaalan saada esimerkiksi Raittijärvelle metsäkämpälle.

– Jos nyt joutuu lähtemään hoitoon Rovaniemelle Muonion sijaan, eikö sekin tule kalliimmaksi?

– Haluan, että Karesuvannon terveystalo pysyy ainakin niin kauan kuin itse elän.

Yöunetkin menee. Meillä on täällä kova hätä. Ulla Keinovaara

Enontekiöltä valtuutettu Ulla Keinovaara kysyy, miten vuodeosasto korvataan. Miten käy ikäihmisten? Miten käy palveluiden?

– Yöunetkin menee. Meillä on täällä kova hätä, Keinovaara sanoo.

Mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon johtaja Antti Alaräisänen vastaa ensihoidosta:

– Ensihoitoyksiköitä lisätään kaksi, jos palveluverkkouudistukset toteutetaan.

Ensihoitoyksiköitä suunnitellaan lisättäväksi Kittilään ja Sodankylään, hän kertoo.

(Yleisö nauraa vastaukselle.)

Tehostetun palveluasumisen yhteydessä oleva lupapaikka ei ole Kolarissa toiminut. Miksi se ei ole toiminut? Johanna Kiili

Johanna Kiili Kolarista kommentoi:

Kotisairaalatoiminta ei ole hänen mukaansa toiminut odotetusti.

– Tehostetun palveluasumisen yhteydessä oleva lupapaikka ei ole Kolarissa toiminut. Miksi se ei ole toiminut?

Hän huolehtii myös lupapaikoista Muonioon. Miten niitä pystytään järjestämään, kun Marjapaikka ollaan lopettamassa?

Kiili kysyy myös ensihoidon resursseista. Vaikka resurssia on lisätty Kittilään turistisesongin aikaan, silti tarve ympäröivissä kunnissa on ollut suuri.

Kiili kysyy myös Lapin taloudellisesta tilanteesta.

– Jos me kerran ollaan veturi, onhan mahollistettava palvelut.

Kiili kysyy myös, miksi aina Kittilään jätetään palvelut, mutta ei meille Muonioon, Kolariin, Pelloon tai Enontekiölle.

Tuula Saukkonen vastaa kysymyksiin ja kommentteihin:

Hän kertoo, että röntgenin sulkemisia on esitetty, eikä hyväksy palveluiden supistamista.

– Tiedän, että on ongelmia röntgenhoitajien saamisessa. Tällä hetkellä kaikissa Tunturi-Lapin kunnissa ei oo joka päivä röntgenhoitajaa paikan päällä, mutta minun mielestä toimintaa jatketaan mahdollisuuksien mukaan juuri näin, että kuviin ei tarvitse lähteä kauemmas.

Hän vastaa myös matkailuun liittyviin kysymyksiin ja myöntää, että yksityisiä palveluita ei ole. Hän kertoo, että hyvinvointialue on velvollinen hoitamaan myös matkailijoita.

Saukkonen kertoo, että myös varautumisen velvollisuus on hyvinvointialueella.

– Meidän täytyy olla valmiudessa myöskin hälyttämään, varautumista on.

Hänen mukaansa turistit eivät kuormita Kittilässä ja Kolarissa niin paljon päivittäistä toimintaa kuin Muoniossa, jossa ei ole yksityistä.

– Se, mitä tapahtuu virka-ajan ulkopuolella. Katottiin lääkäreiden kanssa sitä, että jos kaksi kertaa viikossa on ollut iltaisin kiirevastaanotto. On ollut keskimäärin yhtä tai kahta potilasta, jotka on käyneet siinä. Ajat on olleet ennen kello kahdeksaatoista.

Hänen mukaansa voidaan varautua esimerkiksi vähän laajemmalla vastaanottoajalla.

Muoniosta kommentoidaan:

Pasi Räikkönen Muoniosta sanoo, että vuodeosaston lakkauttaminen Muoniosta on pöyristyttävä ajatus. Hän alkoi kerätä nimiä adressiin.

– Tässä kansiossa on 5102 nimeä, Räikkönen kertoo.

Yleisö taputtaa.

ValtuutettuManu Friman haluaa, että huomioidaan turistien hoitaminen Muoniossa.

– Turistien hoidon tarve ei tule vähenemään, vaan tulee entistä enemmän kuormittamaan ensihoitoa ja Muonioon jääviä palveluita.

– Onko tämä ihan tosissaan otettu huomioon ja laskettu, kuinka paljon se vaatii resursseja?

Terveyskeskuslääkäriksi Muonioon tullut, eläkkeellä oleva lääkäri Matti Kinnula kommentoi Muoniosta:

Tunturi-Lapin väestö on noin 15 000 ihmistä, hän kertaa viranhaltijoiden esitystä.

– Sitä ei mainittu, että kaupallisia petipaikkoja on noin 50 000. Parhaimmillaan väkeä on enemmän kuin Rovaniemen kaupungissa. Senkin perusteella voi miettiä, onko kaikki ratkaisut, mitä suunnitellaan, ihan realistisia ja oikeita.

Hän ottaa esiin myös pelastajien näkökulman ja poikkeusoloihin varautumisen sekä isot onnettomuudet esimerkiksi tieliikenteessä.

– Onko tämmöisiä asioita mitenkään huomioitu?

Hetasta kommentoidaan:

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Näkkäläjärvi kommentoi:

Hyvinvointialueen strategiassa lähdetään siitä, että palvelut ovat yhdenvertaiset.

– Millä tavalla virkamiehet aattelee, että onnistuttiin tässä, että yhdenvertaiset palvelut? hän kysyy.

Hän kertoo, että enontekiöläiset ovat tottuneet ajamaan Muonioon röntgeniin.

– Enontekiöläiset on aika lailla venyneet vuosien saatossa aika pitkälle. Tässä näköjään halutaan venyttää myös perustuslakia. Venytetään, mikä on riittävä palvelu. Perustuslaki määrittää palveluita, mutta nyt niitä lähdetään venyttämään.

Birgitta Eira kommentoi etäyhteyden luotettavuudesta, kun puheenvuoro heittää kuulumasta Hetasta Muonioon. Hän sanoo, että näin luotettavasti etäpalvelut toimivat.

(Yleisö taputtaa.)

– Ei enontekiöläiset ole lähtemässä täältä minnekään. Päinvastoin.

Hän sanoo, että kyse on enontekiöläisten, lasten, vanhusten turvallisuudesta.

– Ehkä me keräthään kolehti, että saahaan vuodeosasto säilymään.

Hänen mukaansa sairastavuus on suurinta siellä, mistä palvelut lakkautetaan.

Yleisö taputtaa.

Johtava hoitaja Johanna Tervala vastaa Muonion vuodeosaston käyttöasteesta:

– Paikkamäärät vaihtelevat viidestä kymmeneen (paikkoja osastolla on yhteensä kymmenen). Se vaihtelee todella paljon. Kesällä oli tilanne, että oli yli sata vapaata paikkaa Lapissa.

Hän vastaa, että Karesuvannon palvelut eivät heikkene, vaikka terveysasema lakkaa. Siellä on kehitetty ja pilotoitu etälääkärivastaanottoa. Kouluterveydenhuoltoon, opiskeluterveydenhuoltoon, neuvolaan ei tule muutoksia. Myös saamenkielisen terveydenhoitajan työpanosta lisätään ja vahvistetaan Kilpisjärvellä ja Karesuvannossa, Tervala lupaa.

Sairauksien ehkäisyn ja hoidon johtaja Tuula Saukkonen vastaa kuljetusasioista.

– Meillä on tällä hetkellä sellainen tilanne, että rovaniemeläisille ei löydy vuodeosastopaikkoja. On tarve lisätä niitä. Tällä hetkellä rovaniemeläisiä kuljetetaan ympäri maakuntaa, on myös Muoniossa hoidettu rovaniemeläisiä. Tämä tulee maksamaan meille todella paljon.

– Ei matkat ole yhtään pidempiä, mutta tällä hetkellä tarve on siellä suurempi.

(Yleisö protestoi vastausta kuunnellessaan.)

ValtuutettuMatti Myllykangas kommentoi:

– Itestään selvää on, etä tällä rikotaan perustuslain määryksiä ja oletan, että kun nämä päätökset tulevat, niistähän valitetaan. Sitten niitä ruvetaan arvioimaan muullakin kuin europerusteella.

Tuntuu käsittämättömältä, että koko Tornionjokivarren palvelut ajetaan aivan minimiin. Yrjö Perkkiö

Eläkkeellä oleva terveyskeskuslääkäri Yrjö Perkkiö kommentoi Muoniossa:

Hän kertoo saaneensa paljon kommentteja Muonion vuodeosaston lakkauttamisesta ja Käsivarren palvelujen heikentämisestä.

– Ihmetyttää se, onko tehty kunnon laskelmia siitä, kuinka paljon ambulanssien ja kutsutaksien kulkemisrumba tulee maksamaan.

– Tuntuu käsittämättömältä, että koko Tornionjokivarren palvelut ajetaan aivan minimiin, Perkkiö sanoo.

Hänen mukaansa säästöjä voidaan löytää paljon enemmän esimerkiksi ostopalveluista.

– 40 miljoonan säästö hyvinvointialueella on aivan mahoton. Valtiovallan on tultava vastaan.

Kannattaako Enontekiön ainoaa ensihoitoyksikköä sitoa hoidontarpeen arviointiin, jos sattuu henkeä uhkaava kohtaus jossain muualla, esimerkiksi 200 kilometrin päässä? Daniela Huber

Enontekiön kunnanvaltuutettu Daniela Huber kommentoi tavoitteita. Hänen mukaansa nyt esitetyt muutokset eivät palvele tavoitteita, mitä Laphalla on.

– On hienoa, että kotisairaala aloitetaan myös täällä, mutta tulee ottaa huomioon, että meillä on 8 000 neliökilometriä, joten siihen pitäisi ottaa vähintään neljä per vuoro, jota pystytään turvaamaan palveluita, mitä on vuodeosaston päättymisen jälkeen ajateltu korvata.

Huber muistuttaa, että Muonion vuodeosaston paikkalukua on jo pudotettu kolmestakymmenestä nykyiseen kymmeneen. Hänen mukaansa kaikkea ei pystytä kotisairaalan kautta tekemään, kuten seurantaa, nesteytystä ja kuntoutusta.

– On pystytty eliminoimaan jo paljon turhaa käyntiä pois erikoissairaanhoidon puolelta.

– Kannattaako Enontekiön ainoaa ensihoitoyksikköä sitoa hoidontarpeen arviointiin, jos sattuu henkeä uhkaava kohtaus jossain muualla, esimerkiksi 200 kilometrin päässä?

Hän kysyy myös, voisiko Rovaniemeltä tuoda ihmisiä Muonioon hoidettavaksi, joten turvattaisiin palveluita

Sairauksien ehkäisyn ja hoidon johtaja Tuula Saukkonen vastaa kysymyksiin:

– Itekin oon huolissaan siitä, kun ajateltiin, että kun hyvinvointialueet perustettiin, luvattiin perusterveydenhuollon vahvistumista.

Saukkosen mukaan valtion tasolla ei ole huomioitu Lapin erityisoloja ja esimerkiksi sitä, että Lapissa ei ole yksityisiä palveluita, joihin voitaisiin ohjata.

– Silti näen sen, että olisi tärkeää, että meillä ei vietäis niitä peruspalveluita, terveysasemia pois, Saukkonen sanoo.

Hän ymmärtää, että vuodeosastot ovat olleet ihmisille turvapaikkoja, mutta sanoo, että osastoilla on ollut paljon pitkäaikaispotilaita, mitä laki ei salli. Hänen mukaansa vuodeosastot ovat toimineet lain vastaisesti silloin, kun hyvinvointialueet aloittivat, koska niillä hoidettiin pitkäaikaisia potilaita.

– Vuodeosaston pitäisi olla sellainen, että kun ihminen akuutisti sairastuu, hän saa sen akuutin hoidon siellä, Saukkonen sanoo.

Hänen mukaansa muutokset eivät aiheuta Lapin hyvinvointialueelle investointeja, eli uusia osastoja ei tarvitse rakentaa.

Saukkonen vastaa kysymykseen tasapuolisuudesta, että tälläkään hetkellä on monia paikkakuntia, joilla ei ole mitään virka-ajan ulkopuolista apua.

Antti Alaräisänen vastaa kysymykseen kustannuslaskelmasta, että laskelmia on tehty ja ensi viikolla päättäjille esitellään ensimmäistä vaikutusarviointia ja kustannuslaskelmia.

– Jos karkeasti sanon alustavat laskelmat, mitä on saatu räknäiltyä, niin koko paketti vuodeosastoverkko vuonna 2029, säästö on 10–11 miljoonaa. Tulee tilalle korvaavia palveluita, joten säästöksi tulee 6–7 miljoonaa, Alaräisänen sanoo.

Enontekiöltä kommentoidaan, että Karesuvannon terveysaseman lakkauttamisesta tulevat säästöt voivat johtaa siihen, että hoitoon hakeutuminen viivästyy silloin, kun perusterveydenhuolto vielä riittäisi, jos lähin terveysasema on Hetassa tai Muoniossa virka-aikaan ja Kittilässä virka-ajan ulkopuolella.

– Näen Karesuvannon terveysaseman lakkauttamisessa merkittävän vaaran.

Kommentoija ihmettelee, mitä lakisääteisille opiskelijaterveydenhuollon palveluille tapahtuu, jos tilakustannukset eivät ole kohtuulliset.

Vuodeosastojen keskittämistä Kittilään hän ihmettelee. Kittilä on syrjässä Valtati 21:stä ja tilat ovat huonokuntoiset verrattuna Muonion tiloihin.

Hänen mukaansa kotisairaala tuntuu haasteelliselta, koska välimatkat ovat pitkät ja olosuhteet haasteelliset.

– Matkoihin voi mennä tunteja per suunta.

– Miksi meiltä, joilla on jo valmiiksi pitkät matkat, viedään palveluita pois?

Karesuvannossa asuva henkilö kysyy, mitkä olisivat Karesuvannon terveysaseman korvaavat palvelut. Kysyjä kertoo käyttävänsä hyvin laajasti Karesuvannon palveluita. Hän ottaa esimerkiksi neuvolamatkan Hettaan, 65 kilometriä. Kysyjä kertoo myös, että Muonion vuodeosasto on ollut tuki ja turva, kun Rovaniemelle tulee matkaa 330 kilometriä.

– Minusta tasapäistämistä ei ole se, että viedään kaikilta palvelut vaan nimenomaan se, että palveluita on saatavilla kohtuullisen matkan päässä. Jos palvelut viedään monien satojen kilometrien päähän, se aiheuttaa pahoinvointia ja turvattomuutta.

Muonion kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki sanoo, että Muonion kunta suhtautuu hyvin kriittisesti esityksiin.

– Onhan tässä kokonaistilanne erittäin hankala kaiken kaikkiaan.

Enbuska-Mäki kysyy, miksi hyvinvointialueen aikana ei ole enää perusteltua pitää vuodeosastoja. Hän pyytää myös taloudellisia laskelmia säästöistä.

Enbuska-Mäki kertoo, että vuodeosaston rooli on pohjoisella alueella laaja.

– Puolustaisin vuodeosaston laajaa merkitystä palvelujen tuottajana.

Hän pitää erikoisena myös sitä, että palveluita keskitetään sinne, missä ihmisiä jatkossakin on. Muonio on hänen mukaansa kehittyvä kasvukunta, jossa on Valtatie 21 ja matkailu. Hänestä esitys ei näyttäydy Muonioon alueellisesti tasa-arvoisena.

– Tarkoittaako vuodeosastoverkon keskittäminen uusia investointeja? Haen sitä, että onko laskettu tehtävien investointien määrää suhteessa supistuksilla saavutettaviin säästöihin, Enbuska-Mäki kysyy.

SeppoAlatörmänen kommentoi Enontekiöltä:

– Nythän täällä ihmiset kokee valtavaa turvattomuutta, hän sanoo ja viittaa Lapin hyvinvointialueen strategiaan.

– Tuo vuodeosasto on enemmän kuin vain sänkypaikka, vaan sen ympärille kehittyy kokonainen ekosysteemi, joka luo turvaa.

Alatörmäsen mukaan alkuperäinen ajatus siitä, että kun perusterveydenhuollon palvelut pidetään lähellä, kustannukset pienenevät.

– Enontekiöllä ei ole ollut kotisairaalaa, nyt se pitäisi kehittää vuoden aikana. Kiire on huono ajuri, kun puhutaan tämäntyyppisistä asioista, Alatörmänen sanoo.

Hän sanoo, että vaikka työpöydän ääressä asiat voivat näyttää hyvältä, käytännön toteutus on vaikea.

– Ei ihan vakuuta tämä esitys. Jos tämmöinen tuotais Etelä-Suomeen, siellä ois täys kapina, eihän kukaan suostuis tämmöiseen.

Muutokset Tunturi-Lapissa: Kittilän vuodeosaston paikkamäärä kasvaa 20:sta 24:een kesäkuun alussa. Muonion vuodeosaston toiminta päättyisi ensi vuoden aikana. Toiminta korvattaisiin kotisairaalatoiminnalla, asumisyksiköiden lupapaikoilla ja Kittilän vuodeosastolla.

– Sitähän se vaatii, että on uskottava kotisairaala, joka pystyy riittävän laajasti palvelemaan, suunnitelmat esitellyt mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon johtaja Antti Alaräisänen sanoo.

Karesuvannon päivittäinen vastaanotto korvattaisiin muilla palveluilla,e tävastaanpotoilla ja kouluterveydenhuollon yhteydessä annettavilla palveluilla

Kiirevastaanotto keskitettäisiin Kittilään. Virka-ajan ulkopuolella tunturilappilaiset olisivat päivystysavun (p.116117) varassa.

Kiirevastaanotto muuttuisi suunnitelman mukaan Tunturi-Lapissa niin, että lääkäri olisi paikan päällä ainoastaan Kittilässä iltapäiväneljään tai -viiteen asti, ja sen jälkeen vuodeosastopaikkakunnilla on ympärivuorokautinen hoitajien vastaanotto ja yksi etälääkäri.

Lääkäripäivystys jatkuisi vuorokauden ympäri Rovaniemellä tai Kemissä.

– Palveluverkkomuutosten lisäksi tarvitaan erilaisia muitakin säästöjä, jotka eivät vaikuta palveluihin, Alaräisänen kertoo.

Mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon johtaja Antti Alaräisänen esitteli viranhaltijoiden suunnitelmia Lapin sosiaali- ja terveyspalveluihin tehtävistä vähennyksistä.

Vuodeosastojen määrä aiotaan vähentää viiteen tai kuuteen osastoon, koska osastohoidon tarve on Alaräisäsen mukaan vähentynyt.

Hän kertoo, että Lapissa on koko ajan tyhjillään 40–50 vuodeosastopaikkaa.

– Meillä on tavallaan ylikapasiteettia ja sen vuoksi esitetään muutoksia, Alaräisänen sanoo.

Hän kertoo, että paikoitellen on myös vaikeuksia löytää henkilöstöä osastoille.

– Hoito ei ole kustannustehokasta, ja tämän vuoksi ehdotetaan, että vuodeosastoverkosto keskitetään ja tiivistetään muutamille paikkakunnille, Alaräisänen kertoo.

Hyvinvointialue kutsui tunturilappilaiset kertomaan mielipiteensä säästöistä Muoniossa ja Enontekiöllä yhtä aikaa järjestettäviin kuulemistilaisuuksiin. Kuntalaiset luovuttavat tilaisuudessa kansalaisadressin Muonion vuodeosaston säilyttämisen puolesta.

Lapin hyvinvointialue suunnittelee muuttavansa lappilaisten sosiaali- ja terveyspalveluita niin, että yhä useammat palvelut eivät enää ole lähipalveluita. Suunnitelmissa on esimerkiksi vuodeosastojen ja ympärivuorokautisen kiireavun lopettaminen seitsemältä tai kahdeksalta paikkakunnalta ja vuodeosastohoidon keskittämisen viidelle paikkakunnalle.

Lakkautuslistalla on myös ympärivuorokautista hoivaa ikäihmisille antava muoniolainen Marjapaikka, jonka suunnitellaan lopettavan toimintansa vuonna 2027.

Muonion hyvinvointikeskuksen ylilääkärin työstä viime viikolla irtisanoutunut Teemu Taulavuori pitää suunnitelmaa mielettömänä.

Hyvinvointialue on säästänyt toimialajohtaja Miia Palon mukaan tähän mennessä vuodeosastoja lakkauttamalla joitakin miljoonia euroja. Yhteensä hyvinvointialue etsii ensi vuodelle 40 miljoonan säästöjä.

Hyvinvointialue joutui arviointimenettelyyn, ja sai arviointiryhmältä suosituksen vähentää kuluja merkittävästi esimerkiksi toimitiloistaan.

Muoniossa vuodeosaston ja Marjapaikan jääminen tyhjilleen tarkoittaa kunnalle satojen tuhansien eurojen vähennystä vuokratuloihin. Kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki arvioi, että hyvinvointialueen säästösuunnitelmat vievät käytännössä Muoniolta mahdollisuudet jatkaa uuden, 2,5 miljoonan euron arvoisen kunnantalon suunnittelua.

Juttua on muokattu 14.11. kello 8.22: Korjattu virheellinen nimi jutusta. Hetasta kommentoi valtuuston puheenjohtaja Jarmo Näkkäläjärvi, ei Jarmo Näkkälä, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.