Muualta Lapista

Kaivosmineraalivero ja Natura-alueet puhuttivat – malminetsintäyhtiö Mawson Oy sai vieraita eduskunnasta

Lapin kansanedustajat kävivät Pellon-Ylitornion vierailullaan tutustumassa myös Ylitornion ja Rovaniemen kuntien alueelle suunniteltuun kulta-koboltti - kaivokseen. Hanketta oli heille esittelemässä Mawson Oy:n toimitusjohtaja Noora Ahola.

– Siellä on sellaiset kultajuonteet ja sen ympärillä on kobolttia, kuvailee Noora Ahola vierailleen pääasiassa Ylitornion puolelle osuvaa löydöstä. Jos kallioperästä olisi löydetty pelkkää kobolttia, ei sen louhiminen olisi Aholan mukaan kannattavaa.

– Malmia on etsitty näiltä main jo 1800-luvulla. Me aloitimme etsinnät vuonna 2010. Kaksi vuotta myöhemmin saatiin ensimmäiset viitteet esiintymistä.

– Hankkeessa tehdään tällä hetkellä YVA-selostusta. Työssä on 50–60 henkeä. Samalla resurssia pyritään kasvattamaan eli kairataan talvikaudet, kertoo Ahola.

Tutkimusten myötä tarkentuu tieto kaivoksen mahdollisuuksista ja toteutettavuudesta.

– Meillä on vasta noin 40 prosenttia varmaa tietoa asioista, Ahola kertoo.

Rajapalojen kulta-kobolttikaivoksen suunnitteluvaihe kestää Aholan mukaan 5–10 vuotta, rakentaminen 2–3 vuotta ja tuotantoa riittää kymmeneksi vuodeksi. Tämä on tämänhetkinen tieto, mutta Ahola arvelee, että kaivoksesta riittää louhittavaa vielä 10 vuoden jälkeenkin.

Välittömiä työpaikkoja kaivokseen tulee 220–250 ja välillisiä 450–600.

Kansanedustajien kanssa käydyssä keskustelussa nousi esille asia, mikä on puhuttanut myös Ylitornion kunnan päättäjiä.

Rajapalojen kaivos on suunniteltu kahden kunnan, Rovaniemen ja Ylitornion alueelle. Viidestä maanalaisesta louhoksesta neljä olisi Ylitornion puolella Mustiaapa-Kaattasjärven Natura 2000 -alueella.

Kaivannaiset olisivat suurilta osin Ylitornion puolella, mutta uuden kaivoslain mukaan kaivosmineraaliveroista maksettaisiin suurin osa Rovaniemelle. Samoin Rovaniemi hyötyisi kiinteistöverosta, koska Naturan vuoksi ei rakennuksia ole voitu Ylitornion puolelle sijoittaa. Myös työntekijöistä todennäköisesti suurin osa maksaisi tuloveronsa kaupungille.

Kansanedustaja Heikki Autto (kok.) huomautti, että Naturalla haluttiin alun perin suojella luontotyyppiä, ei mitään tiettyä aluetta.

– Tässä voisi harkita, että vaihtaisi tämän Natura-alueen jonnekin muualle suojeltavaksi, hän ehdotti.

KansanedustajaMarkus Lohi (kesk.) totesi, että veroasia on vielä kaivoslaissa auki ja että siihen tullaan tekemään muutoksia. Samalla hän kyseli muita toiveita lain suhteen sekä kaivosyhtiöltä että tilaisuudessa olleilta kunnan edustajilta.

Myös Noora Ahola toivoi, että kaivosmineraaliveroasiassa löydettäisiin jonkinlainen kohtuus kahden kunnan välillä.

– Toivoisin myös, että Natura-säätelyn suhteen ”nostettaisiin kissa pöydälle”, sillä esiintymä-aluetta ei voida siirtää. Tämä sama asia tulee nousemaan esille myös muualla pohjoisessa, hän totesi.

Myös pitkiin lupaprosesseihin hän toivoi helpotusta.

Lapin Liiton yhteysjohtaja Heli Knutars totesi, etteivät alueet Suomessa ole tässä asiassa tasavertaisia, sillä luvat viipyvät Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa kauemmin kuin muissa hallinto-oikeuksissa Suomessa.