Muualta Lapista

Kaivinkoneyrittäjä Jorma Kuukasjärvi sai jälleen Metsähallituksen laatupalkkion: ”Työn jälki on hyvää koska olemme erikoistuneet siihen”

Sodankylän ja Savukosken metsäautotiet ovat läpensä tuttuja maanrakennusta ja maansiirtoa tekevän sattaslaisen J. Kuukasjärvi oy:n yrittäjälle Jorma Kuukasjärvelle.

– Länsi-Lapissa en ole käynyt vielä kaikkia läpi, hän kertoo.

Kuukasjärvellä on sopimukset Sodankylän ja Savukosken lisäksi Kittilään, Pelloon ja Kolariin. Länsi-Lapissa hänellä on meneillään kolmas vuosi.

Metsähallitus kilpailuttaa kaivinkoneella tehtävän maanmuokkauksen valtion talouskäytössä olevissa monikäyttömetsissä. Muokkauksen tavoitteena on rikkoa maanpintaa metsän uudistamiseksi.

Metsähallitus palkitsee puunkorjuun ja kaivinkonemuokkauksen sopimusyrityksiään laatupalkkioilla. Palkkioita maksetaan hyvistä työsuorituksista. Valtakunnallisesti laatupalkkioita maksettiin vuoden 2024 urakoista 274 000 euroa yhteensä 17 yritykselle. Palkintosumma on kahdesta neljään prosenttia yritykselle vuoden aikana maksetuista urakointimaksuista.

Lapissa laatupalkkion sai viime vuodelta neljä urakoitsijaa. Jorma Kuukasjärven yritys on saanut laatupalkkioita aiemminkin.

– Työn jälki on hyvää koska olemme erikoistuneet siihen. Ehkä se siitä tulee että laatu pysyy hyvänä. Sekin vaikuttaa työn laatuun että työntekijä on pitkäaikainen, hän pohtii.

Kuukasjärven työura alkoi heti hänen saatuaan ajokortin vuonna 1982. Työnantajana toimi hänen isänsä Matti Kuukasjärvi, jolla oli kuorma-auto.

Poika jatkoi työtä isän jäätyä eläkkeelle, mutta päättikin vaihtaa kuorma-autot pyöräkuormaajaan. Päätökseen vaikutti se, että tuohon aikaan kuorma-autoalaa koetteli murros. Liikennelupapolitiikan vapautuminen lisäsi kilpailua niin, ettei alalla tuntunut olevan kannattavuutta.

Kuukasjärvi lastasi pyöräkuormaajalla kuorma-autoja Napapiirin Kuljetukselle ja Tielaitokselle. Alkuvuosina häntä työllisti myös Kurkiaskan ja Vajukosken altaiden rakentaminen. Hänen työnään oli rantojen maisemointi.

Kun työt pyöräkuormaajalla vähenivät, Jorma Kuukasjärvi siirtyi kaivinkoneisiin. Niillä työkentelee hänen lisäkseen myös veljenpoika Timo Kuukasjärvi.

Ensimmäisen Metsähallituksen tarjouskilpailun hän muistelee voittaneensa vuonna 2007. Nyt sopimukset työllistävät niin ettei muuta ehdi eikä tarvitse tehdä.

Sekin vaikuttaa työn laatuun että työntekijä on pitkäaikainen.

Vuosien varrella maanmuokkausmenetelmät ovat keventyneet. Jorma Kuukasjärven aloittaessa uudistusalueilla oli jo säästöpuuryhmiä. Hänen työssäoloaikanaan metsissä on alettu turvata myös riistatiheikköjä ja lahopuita. Nämä on otettava huomioon omassa toiminnassaan.

– Paikannuslaitteiden tulo mullisti maanmuokkaustöitä ja oli suuri helpotus alalle. Syyspimeällä kohteeseen suunnistaminen oli hankalaa pelkän kartan avulla. GPS-järjestelmän tultua kohteiden löytäminen helpottui.

Koneyrittäjälle on etua siitä, että huollon osaa tehdä itse. Digitalisaation myötä kaivinkoneen vika voi olla niin tekninen, että siihen tarvitaan erikoistunutta ammattilaista.

Kausiluonteinen työ alkaa kevään tultua. Koska vuodet eivät ole samanlaisia, aloitus voi vaihdella useammankin viikon. Töitä tehdään lumien tuloon saakka. Talvellakin työskennellään. Osa kohteista on sellaisia, jonne ei kesällä pääse, ja joihin kuljetaan jänkien jäädyttyä talvitietä pitkin.

Kuukasjärvi kertoo, että vapaa-ajalle ei jää kovin suurta hinkua metsään, koska työpäivinä siellä saa olla 10–12 tuntia kerralla. Kahvitauoista pidetään kiinni. Lounasaikaan syödään evästä koneessa.

Työ on istumista, mutta Jorma Kuukasjärvi on välttynyt istumatyön vaivoilta. Siitä pitää ehkä huolen harrastus, jota hän tekee kesälomallaan kevättalvella kun porourheilu täyttää kalenterin.

– Kevättalvi on hyvää aikaa lomailla. Kuukausi eteenpäin niin jo on komiat ilmat.

Maaliskuussa kilpailukalenterissa on osakilpailu joka viikonloppu: Rovaniemellä, Utsjoella, Sattasessa ja Nuorittassa. Cupin 24 parasta pisteenkerääjää kilpailee Inarin Kuninkuussajoissa maaliskuun lopulla.

Jorma Kuukasjärven omistama ja valmentama Urmas oli vuoden 2014 Kuninkuusajojen voittaja. Nyt kova kisaaja on Isopoi, joka sijoittui Kuninkuusajoissa toiseksi. Isopoin toinen omistaja on Alpo Laitila. Kuukasjärvellä on kerralla kaksi kilpaporoa. Niiden lisäksi hänellä on opetuksessa kolmesta neljään poroa. Jo kilpauralla olevien porojen treenaaminen on rutiinihommaa: aikaa vievin osuus on uusien kilpaporojen kouluttaminen.

– Siinä sitä onkin. Kaikista ei taho tulla, ei läheskhän. On touhua yllin kyllin.

Kuukasjärven mukaan Sattasniemessä on poronomistajia, jotka suhtautuvat myönteisesti kilpailutoimintaan ja antavat valita tokastaan potentiaalisia kisaajia. Näin kilpaporoja voi seuloa suuremmasta määrästä poroja.